Romaniväestön leimallisimpia tunnusmerkkejä on pukeutuminen. Suurin osa tunnistaa varsinkin romaninaisten vaatetuksen. Harvempi tietää, millaisia kulttuurisia piirteitä puvun takana on.
”Kaksikymmentä vuotta sitten nuo romanit rautatieasemalla näyttivät ihan samalta kuin tänäänkin”. Tällainen mielikuva voi pääväestön edustajalle helposti syntyä. Muoti kuitenkin vaikuttaa romanienkin vaatteisiin, ja pukeutumistyyli on vaihdellut vuosikymmenten saatossa.
Vaikka muoti muuttuu, pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Kuinka moni oikeastaan tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy?
Kunnioitus ja häpeä
Romanikulttuurissa kunnioitus ja häpeä linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Pukeutumalla sääntöjen mukaisesti ilmaistaan kunnioitusta muita romaneja sekä kulttuuria kohtaan, ollaan ylpeitä omasta kulttuurista ja näytetään se. Erityisesti vanhempien romanien läsnä ollessa romanit ovat tarkkoja siitä, että vaatteet ovat väljät ja peittävät kehon. Jos vanhempien edessä on pukeutunut sopimattomasti, häpeän tunnetta ei koe ainoastaan sopimattomasti pukeutunut, vaan muutkin tilanteessa mukana olevat.
Häpeän käsitys romanikulttuureissa on samankaltainen kuin useimmissa yhteisöllisissä kunniakulttuureissa. Häpeä on emotionaalisesti voimakas ja negatiivinen tunne, joka seuraa tapojen, tabujen ja normien rikkomisesta. Romanien kohdalla se noudattaa romanikulttuurin puhdas/likainen ‑käsityksiä ja tähän käsitepariin liittyvää käyttäytymissäännöstöä.
Romanien puhtauskäsitykset
Romanien puhtauskäsitykset ovat erilaiset kuin pääväestön vastaavat. Karkeasti sanottuna romaneilla on jako on puhtaaseen yläosaan ja likaiseen alaosaan. Tämä näkyy niin tiloissa kuin ihmisissäkin. Lattia on likainen ja keittiön yläkaapit ovat puhtaat, ihmiskehon alaosa on likainen ja yläosa puhdas. Kyse on romanikulttuurissa muotoutuneesta symboliikasta, symbolisesta likaisuudesta ja puhtaudesta.
Puhdas, epäpuhdas, häpeä ja kunnioitus muodostavat romanien arvo- ja ajatusmaailmassa monimutkaisen ja ‑tasoisen merkitysjärjestelmän, joka ohjaa käyttäytymistä niin omassa perhepiirissä kuin julkisestikin. Tästä asetelmasta kumpuaa romanien pukeutumistyyli, joka ulkopuoliselle saattaa näyttäytyä hyvin univormumaisena. Erityisesti naisten pukeutuminen herättää suurta huomiota ulkopuolisten silmissä, ja on usein ihmetyksen aihe.
Moni ei kuitenkaan tiedä, että taustalla ovat kunnioitukseen ja häpeään liittyvät syyt. Tämän lisäksi pukeutuminen on vahva etninen kannanotto, jolla viestitään ryhmän jäsenyydestä ja kulttuurin kunnioittamisesta.
Etnisyyden ilmaiseminen
Pukeutuminen viestii sekä yksilöllistä että kollektiivista identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä, ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään. Romanikulttuurissa tavat opitaan ”luonnollisesti”, elämällä ja muilta oppimalla. Sanallinen viestintä tavoista on harvinaisempaa, sillä tavat liittyvät usein asioihin, joista ei voi puhua — jotka ovat tabuja. Jos ei kasva romanikulttuurissa, on tapojen sisäistäminen hankalaa.
On olemassa niitä romaneja, jotka eivät ”elä kulttuurissa”. Tämä näkyy usein sekä pukeutumisessa että siinä, kuinka paljon ollaan tekemisissä muiden romanien kanssa. Romaniyhteisön laitamilla ovat usein romanit, jotka ovat esimerkiksi kasvaneet lastenkodeissa tai sijaiskodeissa, tai joilla toinen vanhemmista on pääväestöä ja kasvattanut lasta voimakkaasti pääväestön kulttuuriin. He elävät usein kahden kulttuurin ristipaineessa, kulttuurien välitilassa.
Kulttuurien välitilassa kuitenkin pystytään ilmentämään omaa kulttuurista identiteettiä tilannekohtaisesti. Kun ollaan tekemisissä romanien kanssa, noudatetaan romanien kulttuurisia tapoja ja kunnioitetaan näin muita läsnä olevia romaneja. Oltaessa pääväestön kanssa tekemisissä, noudatetaan enemmän pääväestön tapoja.
Romanien tavat ovat romaniyhteisön sisäisiä. Romanit eivät odota, että pääväestö noudattaisi samoja tapoja, tai olisi välttämättä edes tietoista heidän tavoistaan.
Toimitus
- Podcast-lukija: Veikko Lindholm
- Artikkelikuva: Franz Dvorak: Purity and Passion
Lukemista
- Douglas, Mary 2000. Puhtaus ja vaara: ritualistisen rajanvedon analyysi.
- Pulma, Panu 2012. Suomen romanien historia.
- Stenroos, Marko 2012. “Sitä ei voi olla tuntosarvet teipissä”: Romanikulttuurin performatiivisuus kulttuurien välitilassa. Pro gradu. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaali- ja kulttuuriantropologia.
