Siirry suoraan sisältöön

helmikuu 2016

Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin

Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet.

“Why so hateful?” Väkivalta verkossa

Vihapuhe ja muu väkivaltainen käyttäytyminen oli vuonna 2015 erityisesti median huomion kohteena, sillä se on ollut esillä aiempaa näkyvämmin ja voimakkaammin muun muassa pakolaiskriisin ja talouskriisin vuoksi. Vihapuhetta on ollut vaikea kitkeä, sillä verkossa leviää myös paljon valheellista ja vääristeltyä tietoa, jolloin lukijan voi olla vaikea hahmottaa mikä on oikeasti totta. Monimutkaisemmaksi tilanteen on tehnyt poliittisten toimijoiden harjoittama rasistinen vihapuhe, joka on voinut näyttäytyä kansalaisille esimerkillisenä tapana keskustella muun muassa maahanmuutosta.

Koditon vieraalla maalla

Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia.

Kehitysapukameleontin jalanjäljillä – pohdintaa kehitysajattelusta

Kulloinenkin kansallinen ja kansainvälinen ilmapiiri vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, mitkä teemat kehityspolitiikassa nousevat esille. Tämä vaikuttaa puolestaan siihen, millaiseen toimintaan rahaa suunnataan ja kenelle sitä kanavoidaan. Vuosi 2015 jää mahdollisesti historiaan vuotena, jolloin Suomen kehityspolitiikka muutti merkittävästi suuntaansa. Hallitus leikkasi varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista 330 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitetusta rahoituksesta leikattiin 43 % samalla kun yrityksille riskirahoitusta tarjoavan suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toimintaa pääomitettiin 130 miljoonalla eurolla.

Kuluttajien kentällä: antropologia yritysmaailmassa

Maailmalla on havaittavissa kiinnostava trendi: yhä useammat yritykset konsultoivat ja palkkaavat riveihinsä antropologeja. Sellaiset maailmanlaajuiset toimijat kuten Google, Samsung, Lego, IBM, Intel, Adidas, Carlsberg, General Motors ja Pfizer ovat kaikki turvautuneet antropologien apuun niin kuluttajatutkimuksessa kuin tuotekehittelyssä. Trendi on huomioitu tieteenalan sisällä ja se on herättänyt positiivisen huomion lisäksi myös tieteen etiikkaan liittyvää keskustelua.

Etnografiaa konsulttifirmassa

AntroBlogin toimitus haastatteli konsulttifirma Gemicissä ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.:ssa etnografina toiminutta Riikka Schenkia. Helsingin Yliopistosta valmistunut antropologi suoritti opintoihin kuuluvan kenttätyön Intiassa Dehra Dun -nimisessä kaupungissa, jossa hän tutki intialaisia avioitumiskäytäntöjä ja Bollywood-elokuvia. Osana opiskelujaan Schenk toimi harjoittelijana ajatushautomo Demos Helsingissä ja työskenteli opiskelun ohessa puoli vuotta etnografina konsulttifirma Gemicissä.