Britannia päätti irtautua Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Keitä EU-eron kannattajat ovat ja miksi niin moni kaipasi muutosta nykytilanteeseen? Antropologi John Foster tutkii työnteon arvoa, työttömyyttä ja siihen liittyvää byrokratiaa Britanniassa. Tästä näkökulmasta hän arvioi motivaatioita brexitin puolesta äänestäneiden päätöksen taustalla.

Rajat ihmisen ja ei-ihmisen välillä ovat lähtökohtaisesti varsin hatarat. Viime aikoina tähän on kiinnitetty huomiota myös humanistisemmin suuntautuneissa tieteissä, ja antropologian eri suuntaukset biologisen antropologian lisäksi ovat kohdistaneet uudenlaista katsetta klassisen luonnon ja kulttuurin kahtiajaon välissä vipeltäviin olentoihin ja niiden välisten monimutkaisten suhteiden verkostoihin.

Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme.

Teatterisalista poistuu hyväntuulinen katsoja ja tyytymätön Helsingin Sanomien ammattikriitikko. Miksi esittävä taide on niin haastava taiteenlaji ja esityksen epäonnistuminen niin katkeraa kalkkia? Miksi Nykyisemmän ajan ensi-illan jälkeen teatterista lähti tyytyväinen antropologi? Se miten kritisoimme esityksiä kertoo paljon siitä, mikä merkitys teatterilla yhteiskunnallisesti ja henkilökohtaisesti on.

Tom of Finland -elokuva herättää keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Miltä elokuva ja sen vastaanotto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osallisena elokuvan keskeisen homohahmon ”tuottajana”, Touko Laaksosen taiteen suojelijana ja tunnetuksi tekijänä. Sodan ja homofobian korostaminen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiinnostavaa.

Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin.

Tässä podcastissa antropologi Harri Englund vertailee kirjailija Jari Tervon suorapuheisia totuuksia Radio Suomen Kansanradio –ohjelman keskusteluihin. Totuudenpuhujia riittää myös totuudenjälkeisessä maailmassa. Kuinka totuuksiin päädytään esimerkiksi suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa?