Delfiinien kanssa kalassa

Ihmisten ja vil­lie­läin­ten väliset vas­ta­vuo­roi­set suhteet ovat yleinen satujen ja tari­noi­den aihe. Joissakin yhtei­söis­sä ne ovat myös olen­nai­nen osa joka­päi­väis­tä elämää. Esimerkiksi bra­si­lia­lai­ses­sa Lagunan kylässä on kalas­tet­tu del­fii­nien kanssa 1800-luvun puo­li­vä­lis­tä lähtien.

Sameassa laguu­nis­sa on mah­do­ton­ta nähdä kaloja, joten pai­kal­li­set kalas­ta­jat luottavat ran­ta­ve­des­sä pyörivien pul­lo­kuo­no­del­fii­nien näkö­ais­tiin. Kun delfiinit ovat pai­kan­ta­neet kala­par­ven, kalas­ta­jat menevät jonossa ran­ta­ve­teen verk­ko­jen­sa kanssa. 

Seuraa erään­lai­nen lajien­vä­li­nen rituaali, jossa yhdestä kahteen delfiiniä asettuu muutaman metrin päähän kalas­ta­jis­ta kellumaan veden pinnalle. Pian yksi del­fii­neis­tä sukeltaa, kadoten ulapalle. Muutaman sekunnin kuluttua se ilmestyy jälleen näkyviin, tällä kertaa uiden suoraan kalas­ta­jia kohti. Juuri oikealla hetkellä kalas­ta­jat heittävät verkkonsa ja delfiini väistää ajaen kala­par­ven ansaan. Koko kuvio saattaa toistua useiden tuntien ajan, jolloin kalas­ta­jat pääsevät kiskomaan ylös jopa kymmenien kilojen saaliita del­fii­nien her­ku­tel­les­sa par­vis­taan eksy­neil­lä yksilöillä.

Yhteistyöhön ei liity suo­ra­nai­sia kou­lu­tus­toi­men­pi­tei­tä, sillä kalas­ta­jat eivät halua häiritä del­fii­nien käyt­täy­ty­mis­tä esi­mer­kik­si antamalla palk­kioi­ta. Sen sijaan sekä delfiinit että kalas­ta­jat ovat ope­tel­leet lukemaan toistensa välisiä viestejä vuo­si­kym­men­ten ajan, välittäen tiedon jäl­ki­pol­vil­le. Monet kalas­ta­jat tun­nis­ta­vat­kin yksit­täi­set delfiinit, ja muistavat useiden yksi­löi­den äidin­puo­lei­sen sukupuun.


Lähde:

Pryor, K. et al. 1990. A Dolphin-Human Fishing Cooperative in Brazil. Marine Mammal Science 6(1): 77 – 82

Kirjoittaja

Eemi Nordström on kandidaatintutkielmaansa viimeistelevä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija Helsingin yliopistolta ja Väki-lehden toinen päätoimittaja vuonna 2016. Häntä kiehtovat muiden muassa historiallisten tapahtumien poliittinen haltuunotto, eläinten luokittelu eri kulttuureissa, Keski-Amerikka ja avaruusantropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Arktinen alue puhuttaa: ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiseen ja ekosysteemeihin, luonnonvarojen hyödyntäminen, Koillisväylän meritien lisääntyvä käyttö ja alkuperäiskansojen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloittanut Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana, ja näkemyksiä alueen kehittämisestä riittää. Rovaniemen yliopiston tutkimusinstituutti Arktinen keskus tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Monen muun arktisen tutkimusalan ohella sieltä löytyy myös arktisen antropologian tutkimusosasto.

Tofu on tullut tunnetuksi länsimaissa erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien proteiininlähteenä. Soijamaidosta tehdyn juustomaisen aineen juuret ovat kuitenkin paljon kasvissyönnin historiaa syvemmällä. Kiinassa tofu liittyy myös legendoihin, runoihin ja vertauskuviin.

Metsästys oli aiheena tämän viikon Pohjantähden alla -jaksossa. Hirvimetsällä ja fasaanijahdissa Arman Alizad kohtasi suomalaisia, joille metsästys ja eränkäynti merkitsevät kokonaisvaltaisen tervettä ja tasapainoista luontosuhdetta ja yhteyttä luontoon. Metsästykseen liittyy monia kiinnostavia ja ristiriitaisia mielikuvia.