Teemaviikko: Vanhemmuus

Syyskuun ensimmäisellä viikolla syvennytään vanhemmuuteen antropologian silmin. 

Tältä sivulta löydät kaikki van­hem­muut­ta käsit­te­le­vät artik­ke­lim­me koottuna yhteen paikkaan. Nostamme tee­ma­vii­kol­la joka päivä yhden artik­ke­lin tar­kem­paan esit­te­lyyn sosi­aa­li­ses­sa mediassa ja etusi­vul­la — mutta voit myös ahmia kaiken kerralla! Viikon aikana jul­kais­taan kaksi uutta Kulttuurishokkia ja yksi uusi artikkeli.

Synnytys ja vauva-aika 

Synnytyspelon kult­tuu­ri­set kon­teks­tit tar­kas­te­lee syn­ny­tyk­seen liittyviä pelkoja syn­ny­tys­val­men­ta­jan näkökulmasta.

Vauva itkee — mitä äiti tekee? Vastaus on eri puolilla maailmaa hyvinkin erilainen!

Imetys ja kulttuuri kie­tou­tu­vat toisiinsa monin tavoin, ja imetyksen käytännöt ja suo­si­tuk­set vaihtelevat.

Miehen nänni ei ole turha — ainakaan Aka-pyg­mi­kan­san keskuudessa.

Suomiko maailman paras maa olla äiti? Synnytysmasennusta koskeva artikkeli esittää eriävän mielipiteen.

Lasten kasvatus ja vanhemmuus

Et toden­nä­köi­ses­ti pilaa lastasi, ainakaan jos maailman las­ten­kas­va­tus­fi­lo­so­fioi­den laajaan kirjoon on uskomista.

Isyystesti kar­toit­taa ant­ro­po­lo­gi­sia näkö­kul­mia isyyteen ja isien eri­lai­siin rooleihin.

Adoptio Polynesiassa on jotain hyvin erilaista kuin adoptio länsimaissa.

Afrikkalaiset miesäidit ovat vain yksi esimerkki äideistä, jotka ovat muita hen­ki­löi­tä kuin lapsen synnyttäjiä.

Antropologit kentällä, mat­ka­lauk­ku­lap­set mukana kertoo uran ja lasten yhdis­tä­mi­ses­tä ant­ro­po­lo­gin silmin.

Entä jos en halua lapsia?

Vaikka van­hem­muus on varsin tyy­pil­li­nen osa ihmisen elä­män­kaar­ta, se ei ole auto­maat­tis­ta tai vält­tä­mä­tön­tä. Osa meistä ei voi saada lapsia, monista eri syistä — ja osa ei halua.

Syntynyt lap­set­to­mak­si kertoo suo­ma­lai­sis­ta naisista, jotka ovat vapaa­eh­toi­ses­ti lap­set­to­mia. Moni heistä kokee lap­set­to­muu­den omalla koh­dal­laan lähes itses­tään­sel­vä­nä, melkeinpä luon­nol­li­se­na itsen ominaisuutena.

Abortti ja kapi­nal­li­nen alapääni on osin oma­koh­tai­nen kertomus, osin ant­ro­po­lo­gi­nen katsaus ras­kau­den­kes­key­tyk­siin. Abortti on yhä kiis­ta­na­lai­nen aihe, jota koskeva lain­sää­dän­tö vaihtelee. Kirjoittaja kritisoi näkö­kul­maa, jossa abortti nähdään naisen kehol­li­sen kont­rol­lin epäonnistumisena.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Isomahainen, tummaihoinen tyttö selaimeni mainospalstalla tuijottaa kaukaisuuteen. ”12-vuotiaan äitiysvaatteet by Paola Suhonen", sanoo mainoksen teksti. Kyseessä on Planin kehitysyhteistyökampanja lapsiäitiyden vähentämiseksi. Kampanjavideo kertoo, että seitsemän miljoonaa lasta kehitysmaissa tulee vuosittain äidiksi. Tilastotietojen miljoonat lapsiäidit konkretisoidaan kuvaamalla nuoria ruskeita tyttöjä vauvojen kanssa. Kehitysmaakonteksti tuodaan esiin rodullistamisella. Tyttöjen ihonväri pyrkii kertomaan, että kyseessä on kehitysmaa, jossa lapset tulevat raskaaksi. Kuten useissa kehitysyhteistyömainoksissa, ihonväri on riittävä viesti.

Jos biologiset vanhemmat eivät jostain syystä kykene huolehtimaan lapsestaan tai  menehtyvät, lapsen saattaa kasvattaa adoptiovanhempi. Adoptiota tapahtuu myös muista syistä. Polynesialaisissa yhteiskunnissa, kuten Havaijilla, tunnetaan lahjaan pohjaava adoptio.

Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat - siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä?

Nopeasti ajatellen voisi luulla, että “äiti” on itsestäänselvä ja biologiaan pohjaava rooli: äiti on se, joka synnyttää lapsen. Mutta hetkinen - adoptioäiti on niin ikään äiti. Niin on myös naisparista se, joka ei kanna ja synnytä yhteistä lasta. Erilaisia äidin määritelmiä löytyykin maailmalta suuri kirjo.