Tiedätkö mitä ant­ro­po­lo­git tekevät? Vaikka suuri yleisö ei tiedä meistä paljoa, me tiedämme monia mie­len­kiin­toi­sia asioita sinua ympä­röi­väs­tä todel­li­suu­des­ta. Tunnistamme ne kult­tuu­ri­set voimat, jotka vai­kut­ta­vat lähes kaikkeen elä­mäs­sä­si — aina este­tii­kan tajustasi siihen, minkä asioiden uskot olevan valin­to­je­si seu­rauk­sia ja minkä väis­tä­mät­tö­miä itsestäänselvyyksiä.

Antropologia on ihmi­se­lä­män ymmär­tä­mis­tä sen kaikissa muodoissa. Koska elämämme koostuu luke­mat­to­mis­ta tasoista ja palasista, myös ant­ro­po­lo­gia on tieteenä valtavan laaja. Sen suuria teemoja ovat muun muassa poli­tiik­ka, talous, uskonto ja sosi­aa­li­set suhteet. Kulttuuriseen ja sosi­aa­li­seen elämään kes­kit­ty­vä tie­to­tai­to tarjoaa laajan näkö­kul­man moniin nykyajan ilmiöihin.

old-man-1145469_1920

Tarkastelemme ihmisen toimintaa yhteis­kun­tan­sa jäsenenä monista näkö­kul­mis­ta käsin. Jotkut meistä ovat kiin­nos­tu­neet arkie­lä­män meka­nis­meis­ta, kuten lasten kas­va­tuk­ses­ta tai sosi­aa­li­sen median voimasta; toiset suurista glo­baa­leis­ta teemoista, kuten ympä­ris­tön­suo­je­lus­ta tai ihmis­ryh­mien välisistä suhteista. Jokainen ant­ro­po­lo­gi kehittyy tut­ki­muk­sen­sa myötä tietyn aihe­pii­rin ja usein myös tietyn alueen asiantuntijaksi.

Antropologeilla on tapana vertailla elä­män­ta­po­ja ja yhteis­kun­tia toisiinsa. Näin kas­va­te­taan ymmär­rys­tä siitä, mil­lai­sel­la logii­kal­la moni­mut­kai­nen ihmi­se­lä­mä järjestyy. Tutkimus vie ant­ro­po­lo­gin usein kau­kai­siin maihin ja kult­tuu­rei­hin, mikä opettaa meille paljon omasta yhteis­kun­nas­tam­me. Päältäpäin kat­sot­tu­na hyvin erilaista elämää viet­tä­vil­lä ihmisillä on enemmän yhteistä kanssasi kuin uskoisitkaan.

Olemme usein sokeita omalle kult­tuu­ril­lem­me, mutta ymmärrys vieraasta ja kau­kai­ses­ta auttaa näkemään lähelle. Tämän ansiosta ant­ro­po­lo­gi kykenee tul­kit­se­maan asioita myös koti­maas­saan jossain määrin ulko­puo­li­sen silmin. Monet ant­ro­po­lo­git tutkivat kotoista nyky­kult­tuu­ria ja sen moni­nai­sia ilmiöitä. Antropologialla onkin valtava poten­ti­aa­li avaimena oman yhteis­kun­tam­me ymmär­tä­mi­ses­sä ja sen ongelmien ratkaisussa.

Monia asioita olisi mah­dol­lis­ta tehdä paremmin ja tehok­kaam­min ant­ro­po­lo­gis­ta tie­to­tai­toa hyö­dyn­tä­mäl­lä. Tapamme elää on vain yksi monista, ja maailma on kan­sain­vä­li­sem­pi kuin koskaan. Kulttuurien koh­taa­mi­set eivät tule esiin ainoas­taan maa­il­man­po­li­tiik­kaa kos­ke­vis­sa uutisissa, vaan esi­mer­kik­si päi­vit­täi­ses­sä liike-elämässä, pari­suh­teis­sa ja inter­ne­tis­sä. Vieraan kult­tuu­rin ymmär­tä­mi­nen on usein haastavaa, sillä olemme tai­pu­vai­sia tul­kit­se­maan asioita omien kult­tuu­ris­ten sil­mä­la­siem­me kautta. Tällöin ymmärrys muiden kult­tuu­rien tavoista tai ilmiöistä saattaa helposti vääristyä tai jäädä puutteelliseksi.

Antropologinen pers­pek­tii­vi vie ymmär­ryk­sen lähes mistä tahansa ihmi­se­lä­män ilmiöstä uudelle tasolle. Antropologeilla on taito ana­ly­soi­da yhteyksiä sel­lais­ten asioiden välillä, jotka muiden alojen asian­tun­ti­jat sivuut­ta­vat mer­ki­tyk­set­tö­mi­nä. Ilman ant­ro­po­lo­gis­ta näkö­kul­maa monet käyt­täy­ty­mi­seem­me vai­kut­ta­vat taus­ta­te­ki­jät jäävät täysin pimentoon. Tahot, jotka roh­ke­ne­vat hyödyntää ant­ro­po­lo­gi­aa esi­mer­kik­si kehi­tys­toi­men­pi­teis­sä, ovat muita harp­pauk­sen edellä.

Tutkimuskohteena kulttuuri

Päivälehden kult­tuu­ri­si­vu­jen mielestä kulttuuri tar­koit­taa teatteria, tanssia ja oopperaa. Antropologille kult­tuu­ria on niiden lisäksi itse lehti teki­jöi­neen, jake­lui­neen, luki­joi­neen ja mer­ki­tyk­si­neen. Kulttuuria on se, mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta; kuka puhuu ja kenelle sekä millaisia tietoisia motiiveja ja tie­dos­ta­mat­to­mia asenteita kaiken sosi­aa­li­sen, inhi­mil­li­sen toiminnan taustalla on.

Antropologia tutkii ihmis­ryh­miä ja elä­män­ta­po­ja koko­nai­suu­te­na, joka sisältää tavat, usko­muk­set ja arvot. Katso ympä­ril­le­si: ei ole sattumaa, että kaikki ken­gän­kär­jet eteisessä osoit­ta­vat kohti seinää tai että nais­puo­li­nen ystäväsi leik­kaut­ti hiuksensa lyhyiksi täy­tet­ty­ään 45 vuotta. Nämä ovat esi­merk­ke­jä niistä luke­mat­to­mis­ta tie­dos­ta­mat­to­mis­ta malleista ja sään­nöis­tä, jotka meidän elämäämme ohjaavat: suo­ma­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta. Arkielämässä huomaamme näiden näky­mät­tö­mien sääntöjen ole­mas­sao­lon yleensä vasta niiden rikkoutuessa.

agricultural-1807517_640

Kulttuuria on siis kaikki mitä ihmiset tekevät, sanovat ja ajat­te­le­vat yhtei­sön­sä jäseninä. Miten jotain näin kaik­kial­la läsnä olevaa voidaan edes havaita? Eräs ant­ro­po­lo­gian vas­tauk­sis­ta on ver­tai­le­vuus. Ihmisten maailma on valtavan monen­kir­ja­va. Minkä tahansa asian teke­mi­seen ja ymmär­tä­mi­seen on monia erilaisia tapoja. Usein juuri näiden ihmeel­li­sel­tä tuntuvien käy­tän­tö­jen esiin tuominen saa meidät huo­maa­maan ja kysee­na­lais­ta­maan omassa kult­tuu­ris­sam­me näky­mät­tö­mäk­si muut­tu­nei­ta piirteitä ja oival­ta­maan niiden yllät­tä­vän vai­ku­tuk­sen elämäämme. Otetaan esi­mer­kik­si kes­kus­te­lu siitä, tar­vit­see­ko lapsi bio­lo­gi­sen isän ja äidin. Maailmassa on paikkoja, jossa tämä ajatus on täysin absurdi. Esimerkiksi Tyynenmeren saarilla iso osa lapsista kasvaa muiden kuin bio­lo­gis­ten van­hem­pien­sa kanssa — ja vieläpä täysin tasa­pai­noi­sik­si aikui­sik­si. Kahden bio­lo­gi­sen vanhemman tarve on siis meidän kult­tuu­ril­lem­me tyy­pil­li­nen uskomus.

Opinnot, työelämä ja osaaminen

Antropologiaa opis­kel­laan yli­opis­tos­sa, jossa kukin opis­ke­li­ja vähi­tel­len eri­kois­tuu itseään eniten kieh­to­viin teemoihin. Siksi ammat­ti­kun­nas­tam­me löytyy ihmi­se­lä­män eri osa-alueisiin pereh­ty­nei­tä asian­tun­ti­joi­ta, jotka pystyvät tar­joa­maan ainut­laa­tui­sen pers­pek­tii­vin moni­nai­siin ilmiöihin. Työelämässä ant­ro­po­lo­gien mer­kit­tä­vin taito on kyky nähdä maailma laajan kult­tuu­ri­sen linssin läpi.

Koska ant­ro­po­lo­gia ei ole perin­tei­nen ammatti, hajaan­tu­vat ant­ro­po­lo­git val­mis­tut­tu­aan monen­lai­sil­le aloille. Meitä työs­ken­te­lee mm. tut­ki­joi­na, kan­sain­vä­li­sis­sä jär­jes­töis­sä, val­tion­hal­lin­nos­sa, toi­mit­ta­ji­na, opet­ta­ji­na ja yri­tys­maa­il­man asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä. Antropologeja hyö­dyn­ne­tään myös median ja mark­ki­noin­nin piirissä, sillä kykenemme näkemään asioita joille perin­tei­set mark­ki­noin­ti­pääl­li­köt ja media­vel­hot ovat sokeita. Kun mai­nos­kam­pan­ja ei tehoa ja käyttäjät hylkivät tuoretta mobii­li­so­vel­lus­ta, on aika palkata antropologi.

Antropologinen tie­to­tai­to hankitaan ainut­laa­tui­sel­la tavalla, joka opitaan koke­muk­sen kautta jo opintojen aikana. Tutkimusta ei tehdä vain yksin kir­jas­tos­sa, eikä tieto ole peräisin elot­to­mis­ta arkis­tois­ta. Antropologit menevät lähemmäs koh­tei­taan kuin kukaan muu sosi­aa­li­tie­tei­li­jä, aivan iholle saakka. Kun haluamme ymmärtää tietyn ihmis­jou­kon toimintaa, asetumme heidän kes­kuu­teen­sa oles­ke­le­maan välillä todella pitkiksi ajoiksi ja toisinaan hyvin eris­ty­nei­siin oloihin. Tätä kutsutaan etno­gra­fi­sek­si kent­tä­työk­si ja osal­lis­tu­vak­si havainnoinniksi.

mural-2222313_640

Antropologian eri­tyi­syys perustuu siihen, että tietoa hankitaan ruo­hon­juu­ri­ta­sol­ta, kohdaten ja kuun­nel­len aitoja ihmisiä. Opimme tut­kit­ta­vis­tam­me heit­täy­ty­mäl­lä heidän elämäänsä. Tällä tavoin saa­vu­te­taan todella läheinen ymmärrys tut­kit­ta­vas­ta asiasta.

Tutkijoina meillä on hal­lus­sam­me mene­tel­mät jotka tuovat ihmisten koke­muk­ses­ta aitoa, syvää tietoa. Toimimme usein kult­tuu­rien koh­taa­mi­sis­sa syn­ty­nei­den ongelmien rat­kai­si­joi­na. Ylipäätään tie­tee­na­lam­me oival­ta­via näkö­kul­mia voidaan soveltaa kaik­kial­la, missä on ihmisiä ja ihmisten muo­dos­ta­mia käsi­tyk­siä, yhteisöjä ja tapoja.