Post by Kaisa Vainio

Arktinen alue puhuttaa: ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiseen ja ekosysteemeihin, luonnonvarojen hyödyntäminen, Koillisväylän meritien lisääntyvä käyttö ja alkuperäiskansojen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloittanut Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana, ja näkemyksiä alueen kehittämisestä riittää. Rovaniemen yliopiston tutkimusinstituutti Arktinen keskus tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Monen muun arktisen tutkimusalan ohella sieltä löytyy myös arktisen antropologian tutkimusosasto.

Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologiaan -tiedekirja avaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä visuaalinen antropologia on. Tämä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä kokoelmateos. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 17 suomalaista ja ulkomaista visuaalisen antropologian eturivin tutkijaa ja tekijää. He eivät ole pelkästään antropologeja, vaan joukossa on myös dokumentaristeja, mediatutkijoita, taiteilijoita ja valokuva-arkiston hoitajia.

Sanotaan, että kulttuurinen kuilu Suomen ja Venäjän välillä on yksi maailman suurimpia. Tämä näkyy esimerkiksi kielimuurina, lainsäädönnössä, elintasossa ja ennakkoluuloissa. Venäjä ja venäläinen kulttuuri on keskimäärin suomalaisille hyvin vierasta. Juuri tämän takia Suomen ja Venäjän välisillä hankkeilla on suuri painoarvo. Kulttuurivaihdossa vieras kulttuuri tulee lähelle esimerkiksi taiteen kautta, tehdä ennestään tuntematonta tutuksi. Kulttuurivaihto on myös tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.