Post by Saara Toukolehto

Saksan sunnuntaisten parlamenttivaalien tuloksista on raportoitu mediassa ahkerasti. Vaalien häviäjäksi osoittautuivat suuret hallituspuolueet sosiaalidemokraattinen SPD ja kristillisdemokraattinen CDU/CSU. Vasemmiston (Die Linke) ja vihreiden (Bündnis 90/Die Grünen) kannatus pysyi ennallaan yhdeksän prosentin kieppeillä. Vaalien voittajiksi nousivat liberalistinen FDP ja äärioikeistolainen AfD. Saksan väestöstä iso osa on kuitenkin äänioikeuden ulkopuolella. Miltä parlamenttivaalien tulos näyttäisi, jos koko Saksan täysi-ikäisellä väestöllä olisi äänioikeus?

Aamulehden ilmoitus luopua sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käytöstä on herättänyt kiivasta keskustelua, josta on kirjoitettu suurimmissa medioissa monista näkökulmista. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan lievä enemmistö noin 5000 vastaajasta kannatti sukupuolittuneiden termien hylkäämistä ja “uusien keksimistä”. Todellisuudessa kielessämme on jo olemassa vakiintunut, sukupuolineutraalimpi termi monille mies-päätteisille tai naisiin viittaaville nimikkeille. Uusien termien keksiminen ei monesti ole lainkaan tarpeen: lehtimies on toimittaja, lentoemäntä stuertti ja lakimies juristi. Kyse on sanavalinnoista, ei väkinäisestä kielen uudistamisesta.

Kahden vuoden välein järjestettävä kaksipäiväinen antropologian konferenssi ‘Antropologipäivät’ pidetään tänä vuonna Jyväskylässä 22.-23. toukokuuta. Tapahtuman organisoimisesta vastaavat Suomen Antropologisen Seuran kanssa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen antropologit. Konferenssissa tutkimustaan esittelevien panelistien joukossa on antropologeja ja tutkijoita lähialoilta. Myös AntroBlogi on läsnä tapahtumassa!

Haluamme jakaa lukijoillemme kansainvälisen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.netin koostaman listan antropologisia teoksia, jotka ovat eniten vaikuttaneet humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Tämä kirjallisuus on tieteenalamme ytimessä. Se edustaa tutkimuksellista pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme.

Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?

Saksassa ja maailmalla vietetään vuosittain 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää Auschwitzin keskitysleirin lopettamisen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuolemanleirin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi merkittävimmistä holokaustin symboleista. Holokaustilla on merkittävä rooli saksalaisessa kollektiivisessa identiteetissä, ja menneisyyden käsittely jatkuu maassa yhä.

Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon?

Jokainen on varmasti joskus ollut tilanteessa, jossa byrokraattisten kiemuroiden edessä on tehnyt mieli heittäytyä lattialle kuin pikkulapsi, huutaa, repiä paperit silpuksi ja näyttää kieltä virkailijalle. Byrokratia on raastanut hermojamme ja kummitellut painajaisissamme jo ainakin vuosisadan ajan. Se on löytänyt tiensä kirjallisuuden klassikoihin, tulisimpiin poliittisiin väittelyihin, ja se hankaloittaa arkista elämäämme ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen häiriötekijä. Byrokratiasta on kirjoittanut muun muassa antropologi David Graeber.

Ensimmäinen tuotantokautemme päättyy tänään, kun päästämme AntroBlogin toimituksen hyvin ansaitulle kesälomalle. Palaamme normaaliin julkaisutahtiin heti syyskuun alussa, emmekä aio olla täysin hiljaa kesätauon aikanakaan. Ennen tahdin hiljentämistä on vielä pienen menneen kertaamisen ja fiilistelyn aika - tässä siis iloksenne AntroBlogin toimituksen pieni teksti-selfie!

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä?