kyvyt, käsitykset ja käyttäytymisen tavat, jotka ihmiset ovat omaksuneet yhteiskunnan jäseninä

Yleisesti ottaen kulttuuri viittaa antropologiassa sekä ihmisten perimmäiseen samanlaisuuteen (kaikkien ihmisten kulttuurisuuteen) että ihmisten välisiin systemaattisiin eroihin heidän kulttuureissaan. Kulttuuri on antropologian keskeisin ja kiistellyin käsite, ja sille on olemassa lukemattomia määritelmiä, jotka onneksi usein ovat melko samankaltaisia keskenään.

Kulttuurin määritelmät voidaan myös jakaa erilaisiin tyyppeihin, joissa usein ilmenee pyrkimys erottaa kulttuurinen toiminta biologian ohjaamasta toiminnasta. Klassisimpia määritelmätyyppejä ovat esimerkiksi totalistiset ja mentalistiset kulttuurimääritelmät. Totalistisissa määritelmissä kulttuuri on kaikenkattava kokoelma ihmisyhteisön sosiaalisia, henkisiä ja aineellisia ilmiöitä ja tuotoksia. Mentalistisissa määritelmissä kulttuuri on puolestaan sosiaalista toimintaa ohjaileva ajatus- ja käsitejärjestelmä. Sen sijaan niin kutsutussa kulttuurikäytännön teoriassa kulttuuri ei ole rajattava entiteetti, vaan jatkuvassa uudelleenluomisen tilassa oleva prosessi, jossa keskeistä on erilaisten ja eri puolilta omaksuttujen elementtien luova yhdisteleminen.

Viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä hallitsevan kulttuurin käsitettä kyseenalaistettiin antropologiassa radikaalisti esimerkiksi ryhmien sisäiseen kulttuuriseen vaihteluun ja eri ryhmien välisiin kulttuurisiin yhtäläisyyksiin vedoten. Lisäksi ajatusta kulttuurista tarkkarajaisena ja sisäisesti yhdenmukaisena kokonaisuutena alettiin kritisoida enenevästi. Esitettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kulttuurin tilalle, kuten "diskurssin kenttä", ja jotkut esittivät, että käsite pitäisi hylätä kokonaan.

Kulttuuri on kuitenkin edelleen antropologisen tiedontuotannon keskeisimpiä käsitteitä, ja sitä voi yhä pitää sosiaali- ja kulttuuriantropologian pääasiallisena tutkimuskohteena.