Teksti: Saara Toukolehto, VTM
Suomen Antropologisen Seuran joka toinen vuosi järjestämillä kansainvälisillä Antropologipäivillä keskustellaan ajankohtaisista antropologisista teemoista ja käsitteistä. Tänä vuonna Helsingin Tieteiden talolla 21. – 22.10 käytävään keskusteluun on valittu kolme toisiinsa linkittyvää ja keskenään lomittuvaa aihetta, jotka ovat maisema, sosiaalisuus ja materiaalisuus (katso paneelikeskustelun ohjelma alla). Tiedämme jokainen, mihin nämä termit arkipuheessamme viittaavat. Antropologisina käsitteinä ne ovat kuitenkin merkitykseltään laajempia. Miten käsitteitä lähestytään yhteiskuntatieteissä?
Maisema on antropologiassa jatkuvasti yleistyvä käsite, jonka eri tieteenalat määrittelevät erilaisilla, usein keskenään ristiriitaisilla tavoilla. Monet antropologit katsovat, että maisema muodostuu ja käsitetään eri tavoin paikasta, ajasta ja tilasta riippuen. Tällaisen näkökulman mukaan voimme kuvan tai katseen kohteen sijaan puhua maisemasta kontekstisidonnaisena kulttuurisena ja sosiaalisena prosessina. Maisema nähdään tällöin olemisen, kuulumisen, muistin, maailmankuvien ja tarinoiden kiinnekohtana ja välineenä, joka on sosiaalisesti muotoutunut. Myös maisemaa havainnoiva henkilö ja hänen maailmankuvansa nähdään siis osana maisemaa: maisema on subjektiivinen kokemus.
Kuva: Saara Toukolehto
- Voidaanko maiseman, tilan tai paikan kautta näin ollen ymmärtää jotakin uutta sosiaalisista suhteista? Millä tavoin paikat ja tilat rakentuvat laajoina suhteiden verkostoina?
- Miten sosiaaliset suhteet muotoutuvat maisemaan ja paikkaan kuulumisen kautta?
- Entä miten ihmisten toiminta ja merkityksenantoprosessit muokkaavat maisemaa?
Kuva: Saara Toukolehto
Materiaalisuuteen keskittyneet tutkijat ovat puolestaan kysyneet, miten sosiaaliset suhteet muodostuvat ja kuinka niitä ilmaistaan erilaisten esineiden ja tilankäyttöjen avulla, sekä miten merkityksiä kantavat esineet ja asiat vaikuttavat siihen mitä viestitään. Toiset ovat pohtineet sitä, miten erilaisten resurssien, infrastruktuurien ja ympäristöjen aineelliset ominaisuudet mahdollistavat ja rajoittavat erilaisia sosiaalisuuden ilmenemismuotoja.
- Voimmeko esimerkiksi sanoa, että tietynlaiset materiaalisuudet nostavat esiin tietynlaisia poliittisia muodostelmia?
- Voimmeko olettaa, että myös asioilla, esineillä ja ympäristöillä on tietynlaista toimijuutta?
- Edistävätkö nämä näkemykset ymmärrystämme sosiaalisesta elämästä ja siihen liittyvästä politiikasta, vai – kuten toiset ovat huomauttaneet – onko tämä yksi näkökulmaamme kaventava pakkomielteen muoto?
- Jotkut sosiaalitieteilijät kysyvätkin, tapahtuuko tämä materiaalisuuden painottaminen humanismin kustannuksella?
- Mikä on politiikan ja vallan asema maiseman ja sosiaalisuuden tutkimuksessa?
Antropologiassa näitä teemoja lähestytään siis esimerkiksi tarkastelemalla kysymyksiä sosiaalisuuden eri muodoista, materiaalisuudesta sosiaalista elämää välittävänä tekijänä tai maisemista kulttuurisina prosesseina erilaisissa ympäristöissä.
Kuva: Saara Toukolehto
Antropologipäivien ohjelma 21. – 22.10.2015
Konferenssin pääpuheen pitää prof. Anna Tsing (University of California Santa Cruz) aiheesta “The buck, the bull, and the dream of the stag: some unexpected weeds of the Anthropocene” (abstrakti, pdf). (Ke 21.10.2015 klo 10.30, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki)
Konferenssin yhteydessä järjestettävän Edward Westermarck -muistoluennon pitää prof. Philippe Descola (Collège de France) aiheesta “Landscape as Transfiguration” (abstrakti, pdf). (To 22.10.2015 klo 17.00, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki)
Keskiviikko, 21. lokakuuta 2015
9.00 Rekisteröinti ja tervetuliaiskahvit
10.00 Tapahtuman avaus (huone 104)
10.30 Pääpuhe: Anna Tsing: The buck, the bull, and the dream of the stag: some unexpected weeds of the Anthropocene (huone 104)
12.00 Lounastauko
13.30 Paneelikeskustelut A P1: Arts of Noticing: Multispecies ethnography in anthropogenic landscapes (huone 313) P2: Building the Self: Considering the Intersection of Landscape and Identity (huone 404) P4: Cities as Moral Laboratories: material change and social movements (huone 309) P5: Ecological re-enchantment (U35, seminaarihuone 105) P10: Landscape and memory (huone 312) P11: Landscape and New Politics of Nature (huone 405) P12: Landscape ontologies in collision: food, politics, and (non)human transformations in the neoliberal era (huone 401) P14: Sacred landscapes (huone 208) Elokuvia (huone 505)
15.00 Kahvitauko
15.15 Paneelikeskustelut (A) jatkuvat
– 18.00
18.30 – ANTROPOLOGINEN SAUNAILTA
Torstai, 22. lokakuuta 2015
9.00 Paneelikeskustelut B P2: Building the Self: Considering the Intersection of Landscape and Identity (huone 404) P3: Children’s understandings of landscapes and environments (huone 208) P6: Ethnography of contemporary ritual landscapes (huone 313) P7: Geographies of Capitalism and Landscapes of Globalization (huone 309) P10: Landscape and memory (huone 312) P11: Landscape and New Politics of Nature (huone 405) Elokuvia (huone 505)
12.00 Lounastauko
13.30 Paneelikeskustelut C P3: Children’s understandings of landscapes and environments (huone 208) P6: Ethnography of contemporary ritual landscapes (huone 313 P7: Geographies of Capitalism and Landscapes of Globalization (huone 309) P8: ICTs, wellbeing and the development in Africa: Opportunities, potentials, and challenges (huone 401) P9: Infrastructure and Mobility P15: Utopian Enclaves and Moral Infrastructures (huone 405) Elokuvia (huone 505) Poster session (toisen kerroksen käytävä)
15.00 Kahvitauko
15.15 Paneelikeskustelut (C) jatkuvat
-16.45
17.00 Edward Westermarck -muistoluento
Philippe Descola: Landscape as Transfiguration (huone 104 ja 505)
19.30 Illallinen
Ravintola Piano, Rauhankatu 15
Artikkelikuva: Pixabay.com, werner22brigitte (CC0 Public Domain / UKK)
Teksti on muokattu Suomen Antropologisen Seuran laatiman konferenssin esitelmäkutsun pohjalta. Alkuperäinen teksti löytyy täältä.
