Antropologia on ala, joka opettaa kyseenalaistamaan ja tarkastelemaan totuttuja tapoja ulkopuolelta. Työkentällä-haastattelussa Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Green kertoo, miten päätyi alalle sekä esittelee antropologian vahvuuksia.
AntroBlogin työelämätoimitus nappasi haastatteluun sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Greenin Helsingin yliopistolta. Cambridgen yliopistosta valmistunut professori Green on laaja-alaisesti erikoistunut antropologi, joka on käsitellyt omassa tutkimuksessaan muun muassa raja-alueita, tilaan ja paikkaan nivoutuvia suhteita sekä sukupuolta ja seksuaalisuutta. Jututimme häntä antropologien tämän päivän työllisyysnäkymistä ja alan soveltamisesta akatemian ulkopuoliseen maailmaan.
Miten päädyit antropologian pariin? Voitko kuvailla työskentelyä antropologina eri sektoreilla?
Olin alunperin oikeastaan kiinnostunut arkeologiasta, sillä äitini oli arkeologi ja isäni antiikintutkija. Aloitin yliopisto-opiskeluni tähdäten antropologian sekä arkeologian kaksoistutkintoon, joka sisälsi myös biologista antropologiaa, sosiologiaa ja sosiaalipsykologiaa.
Pian muutin kuitenkin mieleni ja päätin keskittyä tutkinnossani pelkkään antropologiaan. Ensimmäisen tutkintoni jälkeen aloitin työskentelyn journalistina, jossa koin laaja-alaisen opiskeluhistoriani äärimmäinen hyödylliseksi. Journalismi ei kuitenkaan tuntunut pidemmän päälle sopivalta, sillä vaikka taustani antoi minulle silmää ilmiöiden monipuoliseen tarkasteluun, halusin jatkuvasti päästä perehtymään asioihin syvällisemmin. Sen paperille laittamiseen ei palstatila useimmiten riittänyt.Asioiden syvällisestä tuntemisesta on tietenkin suurta hyötyä myös journalismissa: vaikka toimittaja kirjoittaisikin osaamisalueeltaan kuinka lyhyesti, ei tuloksena voi olla mitään, mitä voisi pitää tyhmänä tai ennakkoluuloja ruokkivana. Ja koska antropologiassa tutkitaan ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita, voi asiantuntijuutta ja tutuiksi tulleita metodeja soveltaa yllättävissäkin yhteyksissä. Yksi hyvä esimerkki on Gillian Tett, joka palkittiin journalistisesta työstään tämän ennustettua vuoden 2008 talouskriisin. Tähän lopputulokseen päätymisestä Tett kiitti antropologin koulutustaan, joka antoi hänelle eväitä sosiaalisten suhteiden tutkimiseen. Mielenkiintoista kyllä, väitöskirjassaan Tett tutki häärituaaleja Tadžikistanin syrjäseuduilla.
Miten työelämän rakennemuutos tulee näkymään antropologien työelämässä?
Tällä hetkellä työmarkkinat näyttävät olevan etenemässä antropologeille suotuiseen suuntaan. Parhaillaan kasvavat alat, kuten ohjelmointi- tai hoitoala tarvitsevat työntekijöitä, joilta löytyy sosiaalista ymmärrystä ihmisten välisiin suhteisiin. On tosin valitettavaa, että tällä hetkellä koulutuskysymyksissä painotetaan suoraviivaiseen valmistumiseen tietylle alalle, vaikka nyky-yhteiskunnassa valtteja ovat ennen kaikkea joustavuus, luovuus sekä mielikuvituksen käyttö tiedon soveltamisessa.
Parhaillaan on havaittavissa trendi, jonka mukaan yritykset palkkaavat juuri näitä kykyjä hallitsevia henkilöitä, eikä vain yhden alan asiantuntijoita. Antropologialla on, esimerkiksi Tettin tapausta ajatellen, tässä selvä valttikortti, sillä se opettaa miten ajatella, ei mitä ajatella.
Antropologialle on nimittäin kysyntää myös melko yllättävillä tahoilla. Esimerkiksi mikroprosessoreista tunnetulla teknologiajätti Intelillä on oma antropologiyksikkönsä. Yksi sen projekteista koski käsilaukkujen käytön tutkimista maailmanlaajuisesti, jotta käsilaukkuun sopiville laitteille löytyisi markkinarako. Akateemikoita palkataan edelleen erilaisiin projekteihin (kuten esimerkiksi Biolan tekee), mutta yritykset palkkaavat enenevissä määrin riveihinsä myös omia antropologejaan.
Antropologian vahvuutena voidaan pitääkin sen soveltuvuutta monille muillekin tieteen- ja tuotannon aloille. Antropologia auttaa ymmärtämään sosiaalista kontekstia muiden tieteenalojen tutkiessa ilmiöiden taustavaikuttajia. Syvempi ymmärrys tapahtumien sosiaalisista syistä ja seurauksista auttaa muiden taustailmiöiden yhteennivomisessa.
Kiitos, Sarah!
Työelämätoimitukselle jäi haastattelusta käteen jälleen uusi joukko ideoita siitä, mistä antropologi voi itsensä työelämässä löytää. Olkoon intohimona nopeatempoinen toimitustyö, teknologian läpimurrot tai vaikkapa jalkapallo, koulutuksemme auttaa näkemään ilmiöiden ytimeen, tietoa kontekstiin soveltaen. Antropologia tarjoaa edellytykset monenlaiseen asiantuntijuuteen, vähättelemättä akateemisen erikoistumisen tärkeyttä.
Jäämme innolla seuraamaan mielikuvituksen, ajattelun, luovuuden ja sosiaalisen ymmärryksen trendejä työmarkkinoilla sekä antropologian valjastamista uudenlaisiin, jopa yllättäviin projekteihin.
Toimitus
- Podcast-lukija: Veikko Lindholm
- Artikkelikuva: A Health Blog/Flickr (CC BY-SA 2.0)
