Lihan kulttuuri

Ruokatottumuksemme, kuten lihan­syön­ti, ovat osa kult­tuu­ria. Yhden yhteis­kun­nan ravit­se­mus­oh­jeet eivät vält­tä­mät­tä toimi toisessa, sillä pers­pek­tii­vi ter­vey­teen, ruo­ka­va­lioon ja lihaan vaihtelee suuresti.

Esimerkiksi ali­ra­vit­se­muk­ses­ta kär­si­väl­lä Itä-Timorilla lihaa syödään vain ani­har­voin kult­tuu­ri­ses­ti mer­kit­tä­vien sere­mo­nioi­den yhtey­des­sä. Vaikka lihan osuutta ruo­ka­va­lios­sa olisi mah­dol­lis­ta kasvattaa, estävät kult­tuu­ri­set käytännöt useim­mi­ten muutoksen ruo­ka­va­lios­sa.

Yhdysvalloissa liha puo­les­taan kuuluu päi­vit­täi­seen ruo­ka­va­lioon ja sitä syödään lii­ak­si­kin. Molemmissa tapauk­sis­sa ruo­ka­va­lion ongel­ma­koh­dat, joko lii­al­li­nen tai liian vähäinen lihan­syön­ti, ovat läh­tö­koh­dil­taan myös kult­tuu­ri­sia.

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.

Kipu on asia, jota ihminen yleensä välttelee. Ihmislajin edustajia löytää silti muun muassa kävelemästä tulisilla hiilillä ja roikkumasta selkänahkaan työnnettyjen lihakoukkujen varassa köysistä - omasta tahdostaan. Miksi? Vapaaehtoisen kivun ympärille rakentuu monia kiinnostavia tapoja.