Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa

Teksti: Meri Tuovinen, FM Podcast-lukija: Bea Bergholm

Islam on län­si­mai­den kasvavin ja inter­ne­tin haetuin uskonto. Yhä useampi suo­ma­lai­nen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhtei­söl­li­syyt­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä. Kääntyneiden myön­tei­set koke­muk­set asettuvat vas­ta­koh­dak­si yleisille asen­teil­le, joissa islam yhdistyy ter­ro­ris­miin ja fun­da­men­ta­lis­miin. Sosiologi Leon Moosavin mukaan kään­ty­nei­siin koh­dis­tu­va viha on saanut jopa rasis­ti­sia piirteitä. Islamin historian pro­fes­so­ri Yvonne Yazbeck Haddad näkee ennak­ko­luu­lo­jen koh­dis­tu­van eritoten naisiin.

Kääntyminen on ajan­koh­tai­nen tut­ki­musai­he ant­ro­po­lo­gias­sa. Kansainvälistymisen ja inter­ne­tin myötä erilaiset hen­gel­li­set vaih­toeh­dot tulevat saa­ta­vil­le, ja niille on kysyntää. Muihin uskon­toi­hin ver­rat­tu­na varau­tu­nei­suus islamiin kään­ty­nei­tä kohtaan on huo­mat­ta­vaa. Mikä selittää islamiin koh­dis­tu­vaa pelkoa, ja miksi islam houkuttaa ennak­ko­luu­lois­ta huo­li­mat­ta?

Kääntyneet rodun ja sukupuolen pettureina

Tanja on islamiin kääntynyt suo­ma­lai­nen nainen. Kaupungissa asuva, keski-ikäinen Tanja on huivin käytön aloi­tet­tu­aan kohdannut viha­mie­li­syyt­tä liik­kues­saan kaduilla ja kokenut syrjintää työym­pä­ris­tös­sä. Tanja haluaa hunnulla ilmaista ylpeyttä jumalaa ja usko­nyh­tei­söä kohtaan. Yhteisö on tuonut hänelle paljon hyvää: maa­il­man­laa­jui­sen perheen, kuten hän haas­tat­te­lus­sa mus­li­miyh­tei­söä kuvailee. Tanja on havainnut ympä­ris­tön tuo­mit­se­van hänen valin­tan­sa. Tämä näkyy hänen arjessaan uhkauk­si­na ja väki­val­lan vaarana. Kasvot peittävän hunnun, burkan, Tanja joutui hyl­kää­mään oman ja lastensa tur­val­li­suu­den tähden. Sitä käyt­täes­sään hän alkoi saada osakseen ene­ne­vis­sä määrin fyysisiä ja sanal­li­sia hyök­käyk­siä.

Tanjan kokemus ei ole ainut­laa­tui­nen: islamiin kään­ty­neet kohtaavat paljon kiel­tei­siä asenteita. Islamiin koh­dis­tu­vaa fobiaa lännessä on tutkinut ant­ro­po­lo­gi Andrew Shryock. Hän kuvailee vihan syitä sillä, että islamin yhdis­tä­mi­nen mediassa tur­vat­to­muut­ta ja väki­val­taa koskeviin tapah­tu­miin on kas­vat­ta­nut pelkoa ja viha­mie­li­syyt­tä mus­li­mei­ta kohtaan. Eurooppalainen islam on luon­teel­taan mosaiik­ki­mais­ta: euroop­pa­lais­ten muslimien kes­kuu­des­sa on laajaa vaihtelua koskien heidän uskon­tul­kin­to­jaan ja etni­syyt­tään. Maltilliset islamin äänet jäävät uuti­soin­nis­sa pait­siol­le, tai ne esitetään akti­vis­ti­si­na, ei tavan­omai­si­na, islamin tul­kin­toi­na. Tämä on johtanut siihen, että islam nähdään yksi­no­maan ääri­liik­kee­nä.

Englantilaisia kään­ty­nei­tä tutkiva Moosavi on havainnut kään­ty­nei­siin mus­li­mei­hin koh­dis­tu­van suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta rasismia. Kääntyneet nähdään kansansa pet­tu­rei­na, eikä heitä hyväksytä enää englan­ti­lai­sik­si. Moosavi väittää, että vali­tes­saan ”ei-val­koi­se­na” nähtävän islamin, kään­ty­neet luopuvat aiemmista etuoi­keuk­sis­taan. Etuoikeudet kuuluvat kään­ty­mis­tä edel­tä­vään aikaan, jolloin kään­ty­nei­den vielä kat­sot­tiin ris­ti­rii­dat­to­mas­ti kuuluvan val­kois­ten län­si­maa­lais­ten joukkoon.

Naisten kään­ty­mi­sen on nähty tut­ki­muk­sis­sa kir­voit­ta­van viha­mie­li­sem­piä reak­tioi­ta kuin miesten. Naisten asema on ollut keskeinen osa islamia koskevaa kes­kus­te­lua lännessä. Länsimaalaisten naisten katsotaan ikään kuin alentavan asemaansa vali­tes­saan islamin uskon. Haddad selventää, että mus­li­mi­nai­set on totuttu näkemään lännessä alis­tet­tui­na ja orien­taa­li­si­na — näkemys, jota viih­de­teol­li­suus on tukenut. Hänen mukaansa mus­li­mi­nai­set ovat län­si­mais­sa edus­ta­neet pelas­tuk­sen kohdetta, mikä on toiminut tämän vuo­si­tu­han­nen alussa yhtenä oikeu­tuk­se­na Yhdysvaltojen sota­toi­mil­le Afganistanissa.

Huntu on lännessä noussut naisten alis­ta­mi­sen sym­bo­lik­si, ja sen käyttö herättää erityisen paljon vas­ta­lausei­ta. Ympäri Eurooppaa on ollut kes­kus­te­lua siitä, onko huntu sallittu vaa­te­kap­pa­le ja voiko esi­mer­kik­si poliisi tai bus­si­kus­ki pukeutua uskon­ton­sa mukai­ses­ti.

Huntua koskevia asenteita voidaan selittää län­ti­sel­lä uskon­to­pe­rin­teel­lä. Uskonnontutkija Jocelyne Cesari näkee, että lännessä uskonto on perin­tei­ses­ti nähty yksi­tyi­se­nä asiana. Uskon näkyminen jul­ki­sis­sa tiloissa sekä sosi­aa­li­sis­sa ja poliit­ti­sis­sa käy­tän­nöis­sä koetaan ongel­mal­li­se­na. Islamissa tätä rajaa rikotaan esi­mer­kik­si pukeu­tu­mi­sen myötä, minkä vuoksi se herättää vas­ta­lausei­ta. Haddad on todennut yhdys­val­ta­lai­sia kään­ty­nei­tä naisia tut­kies­saan, että heidän lähei­sen­sä kokevat hunnun käytön suu­rem­pa­na ongelmana kuin islamin itse. Omaiset pelkäävät uskonnon julkisen näyt­tä­mi­sen asettavan kään­ty­neet alttiiksi syr­jin­näl­le.

Islam: kokonaisvaltainen, armollinen ja yhteisöllinen

Kääntyneitä koskevat tut­ki­muk­set antavat viitteitä siitä, mikä selittää juuri islamin veto­voi­maa. Yksi Haddadin tut­ki­muk­ses­sa esiin nous­seis­ta posi­tii­vi­sis­ta ele­men­teis­tä oli islamin koko­nais­val­tai­suus ver­rat­tu­na läntiseen kris­til­li­seen uskon­to­pe­rin­tee­seen. Islam ei rajoitu kir­kol­li­siin tapah­tu­miin, vaan uskonto kulkee mukana arkie­lä­mäs­sä. Islam ei myöskään keskity vain ihmisen hen­gel­li­seen puoleen, vaan ottaa kehol­li­sen koke­muk­sen huomioon.

Islamintutkija Michael Winterin mukaan islam voidaan nähdä kaikkein ”luon­nol­li­sim­pa­na” uskontona, johtuen Koraanin suh­tau­tu­mi­ses­ta maal­li­siin asioihin. Koraanissa ruu­miil­li­sia aiheita ei vältellä eikä häpeillä, ja se tarjoaa ohjeita niin hygie­ni­aan, sek­su­aa­li­suu­teen kuin kuu­kau­tis­kier­toon­kin liit­ty­vis­sä asioissa. Viisi rukous­ker­taa päivässä, sianlihan ja alkoholin vält­tä­mi­nen, pukeu­tu­mi­nen ja paasto ryt­mit­tä­vät islamia har­joit­ta­van muslimin arkea ja pitävät uskonnon tiiviisti elämässä mukana. Kääntyneet näkevät omis­tau­tu­nei­suu­den usein myön­tei­se­nä asiana. Rutiinien myötä he kokevat jumalan ja pyhyyden olevan läsnä elä­mäs­sään.

Haastatteluaineistoni suo­ma­lais­ten kään­ty­nei­den kesken toistui ajatus islamista lute­ri­lai­suut­ta armol­li­sem­pa­na uskontona. Kääntyneillä on usein ikäviä koke­muk­sia siitä, kuinka lute­ri­lai­nen usko syyl­lis­tää syn­ti­syy­des­tä ja painottaa häpeää tehdyistä virheistä. Islamin mukaan ihminen on syntynyt kes­ke­ne­räi­sek­si ja tekee vää­jää­mät­tä ereh­dyk­siä. Mikäli ihminen kuitenkin pyrkii tekemään parhaansa ja kylvää enemmän hyvää kuin pahaa, palkitsee jumala hänet. Islamin armol­li­suu­den myötä haas­tat­te­le­ma­ni kään­ty­neet muslimit kokivat, että he pystyivät viimein olemaan armol­li­sia sekä itseään että muita ihmisiä kohtaan.

Kääntyneiden ker­to­muk­sis­sa toistuu ajatus islamin yhtei­söl­li­syy­des­tä. Moni kokee, että suo­ma­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta pai­kal­li­nen yhtei­söl­li­syys on kadonnut, ja he näkevät löy­tä­neen­sä tämän usko­nyh­tei­sös­tä. Kääntyneet tuntevat usein tavoit­ta­neen­sa aitoa välit­tä­mis­tä ja mer­kit­tä­viä ihmis­suh­tei­ta uskonnon kautta. Kääntyminen on esimerkki siitä, miten yhtei­söl­li­syyt­tä voi syntyä moder­nis­sa, indi­vi­dua­lis­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa. Ihmiset etsivät omaa ryhmäänsä yhä useammin hen­ki­lö­koh­tais­ten arvojensa perus­teel­la, kun taas pai­kal­lis­ten yhtei­sö­jen merkitys vähenee.

Islam muokkautuu lännessä

Islamiin suh­tau­du­taan mediassa ja yleisessä kes­kus­te­lus­sa usein muut­tu­mat­to­ma­na ja vie­ras­pe­räi­se­nä uskontona. Skandinaavikääntyneitä tutkinut isla­min­tut­ki­ja Anne-Sofie Roald kertoo, että on syntynyt niin kutsuttu poh­jois­maa­lai­nen islam, joka on muo­tou­tu­nut poh­jois­maa­lai­siin arvoihin ja kult­tuu­riin sopivaksi. 90- luvulla kään­ty­neet ruot­sa­lai­set omak­sui­vat aluksi maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten muslimien uskonnon, ennen kuin alkoivat muokata tul­kin­to­ja omaa taus­taan­sa vasten. Nyt kään­ty­mi­sen yleis­tyt­tyä uudet muslimit oppivat uskosta yhä useammin muilta kään­ty­neil­tä tai monennen polven maa­han­muut­ta­ja­mus­li­meil­ta. Tällöin he sisäis­tä­vät suoraan niin sanotun poh­jois­maa­lai­sen islamin.

Reformistinen ”uudis­tus­mie­li­nen” islam on lännessä suosittu islamin suuntaus. Se korostaa viral­li­sia usko­nop­pe­ja ja pyrkii erot­ta­maan uskonnon popu­lis­ti­sis­ta kult­tuu­ri­sis­ta vai­kut­teis­ta. Maltillista islamia edus­ta­vien, kou­lu­tet­tu­jen län­si­maa­lais­ten muslimien on nähty esi­mer­kik­si sosiologi Farhad Khosrokhavarin tut­ki­muk­ses­sa olevan refor­mis­ti­sen islamin keu­la­ku­via. He ajavat refor­mis­mia näkyvästi eteenpäin muun muassa sosi­aa­li­ses­sa mediassa. Pyrkimyksenä on muuttaa islamin nega­tii­vis­ta jul­ki­suus­ku­vaa ja erottua selkeästi fun­da­men­ta­lis­ti­sis­ta uskon­kä­si­tyk­sis­tä.

Ruohonjuuritasolla refor­mis­ti­sen islamin on nähty pal­ve­le­van eri­tyi­ses­ti toisen polven mus­li­mi­maa­han­muut­ta­jia ja kään­nyn­näi­siä, jotka haluavat sovittaa islamin ja län­si­maa­lai­sen kult­tuu­rin keskenään ris­ti­rii­dat­to­mak­si paketiksi. Etnologi Pia Karlsson Minganti havaitsi, että nuorille toisen polven maa­han­muut­ta­ja­nai­sil­le uskonnon oppeihin tukeu­tu­mi­nen toimi työkaluna uskon­nol­li­sen iden­ti­tee­tin etsi­mi­sel­le val­ta­kult­tuu­rin ja van­hem­pien uskon­nol­lis­ten käsi­tys­ten välillä. Sosiaalitieteilijät Schirin Amir-Moazami ja Jeanette S. Jouili näkevät refor­mis­min olevan yhtey­des­sä suku­puol­ten väliseen tasa-arvoon islamissa. Internetin myötä uskon­nol­li­sen tiedon saanti on hel­pot­tu­nut, mikä on mah­dol­lis­ta­nut naisille tiedon ja täten auk­to­ri­tee­tin tavoit­te­lun aiempaa vapaammin.

Kääntymisbuumi internetissä

Jos uskot, niin toimi sen mukai­ses­ti. Älä murehdi mitä muut ihmiset ajat­te­le­vat, sillä tässä on kyse sinun ikuisesta elä­mäs­tä­si. Helsingin muslimit ry

Islamin lähe­tys­työ, da’wah, käy elin­voi­mai­se­na inter­ne­tis­sä. Esimerkiksi video­pal­ve­lu YouTubessa on huo­mat­ta­va määrä kään­ty­mi­seen liittyviä ker­to­muk­sia ja islam-tietouden levit­tä­mi­seen kes­kit­ty­viä kanavia. Suomessa yksi aktii­vi­nen lähe­tys­työ­tä tekevä taho on Helsingin muslimit ry, joiden koti­si­vuil­la on ohjeita islamiin kään­ty­mi­sel­le ja suo­ma­lais­mies­ten kään­ty­mis­ko­ke­muk­sia. Järjestö pyrkii raken­ta­maan siltaa val­ta­väes­tön ja muslimien välille pitämällä avoimia ovia mos­kei­jal­la ja tekemällä da’wah – työtä kaduilla ja ostos­kes­kuk­sis­sa.

Lähetystyön tarkoitus on paitsi uusien muslimien tavoit­ta­mi­nen, myös islamin jul­ki­ku­van paran­ta­mi­nen. Etenkin mal­til­lis­ta islamia edustavat muslimit kärsivät islamiin koh­dis­tu­vis­ta lei­maa­vis­ta asen­teis­ta. He tahtovat omalla esi­mer­kil­lään muuttaa noita käsi­tyk­siä esit­tä­mäl­lä omia uskon­tul­kin­to­jaan sosi­aa­li­ses­sa mediassa.


Lue lisää

Amir-Moazami, Schirin & Jouili, Jeanette, S. (2006): Knowledge, Empowerment and Religious Authority Among Pious Muslim Women In France and Germany. The Muslim World. 96(4). 617 – 642

Cesari, Jocelyne (toim.) (2014): The Oxford Handbook of European Islam. Oxford: Oxford University Press.

Haddad, Yvonne Yazbeck (2006): The Quest for Peace in Submission: Reflections of the Journey of American Women Converts to Islam. Teoksessa Karin van Nieuvkerk (toim.) Women Embracing Islam: Gender and Conversion in the West. (s. 19− 47) Austin: University of Texas Press.

Karlsson Minganti, Pia (2008): Becoming a ”Practising” Muslim – Reflections on Gender, Racism and Religious Identity Among Women in a Swedish Muslim Youth Organization. Elore. 15(1).

Khosrokhavar, Farhad (2008): Reformist and Moderate Voices in European Islam. Teoksessa Shirleen T. Hunter (toim.) Reformist Voices of Islam: Mediating Islam and Modernity. (s. 247 – 266). London and New York: Routledge.

Mosavi, Leon (2014): The Racialization of Muslim Converts in Britain and Their Experiences of Islamophobia. Liverpool: University of Liverpool.

Roald, Anne Sofie (2004): New Muslims in the European Context: the Experience of Scandinavian Converts. Boston: Brill.

Shryock, Andrew (toim.) (2010): Islamophobia/​Islamophilia: Beyond the Politics of Enemy and Friend. Bloomington: Indiana University

Winter, Michael (1995): Islamic Attitudes toward the Human Body. Teoksessa Jane Marie Law (toim.) Religious Reflections on the Human Body. (s. 36 – 45). Bloomington: Indiana University Press.

Artikkelikuva: Patrick McDonald (CC BY 2.0)

Kirjoittaja

Meri Tuovinen on filosofian maisteri ja tuore etnologian tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopistossa. Hän tutkii väitöskirjassaan islamiin kääntyneitä suomalaisia keskittyen erityisesti heidän toimijuuteensa islamin rakentamisessa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Susanna 30.4.2019 klo 00:21

    Huntua koskevia asenteita voidaan selittää län­ti­sel­lä uskon­to­pe­rin­teel­lä. Uskonnontutkija Jocelyne Cesarinäkee, että lännessä uskonto on perin­tei­ses­ti nähty yksi­tyi­se­nä asiana. Uskon näkyminen jul­ki­sis­sa tiloissa sekä sosi­aa­li­sis­sa ja poliit­ti­sis­sa käy­tän­nöis­sä koetaan ongel­mal­li­se­na.”

    Tämä kirjoitus kyllä roman­ti­soi islamia hyvin paljon ja asia­vir­hei­tä­kin löytyy. Esim. hunnun käyt­tä­mi­nen on itse asiassa hyvistä syistä nähty ongel­mal­li­se­na nime­no­maan naisten oikeuk­sien louk­kaa­mi­sen kannalta. Ironista että kun täällä Euroopassa halutaan ilmei­ses­ti taas kerran mennä naisten oikeuk­sis­ta puhut­taes­sa hel­poim­man kautta ja tees­ken­nel­lä että hunnun käyttö ei olisi mikään ongelma ja jopa kan­na­tet­ta­va asia, niin tälläkin hetkellä esim. ira­ni­lai­set femi­nis­tit vaa­ran­ta­vat oman vapau­ten­sa ja henkensä tais­tel­lak­seen hun­tu­pak­koa vastaan. Myös Ranskassa on ollut mus­li­mi­nais­ten liikkeitä lähiöissä val­lit­se­via tiukkoja pukeu­tu­mis­sään­tö­jä ja uskon­nol­li­sia lakeja vastaan. Huntuja puo­lus­te­le­vat argu­men­tit uskonnon- ja valin­nan­va­pau­des­ta ovat siis aika kysee­na­lai­sia. Ei naisten pukeu­tu­mi­nen vieläkään ole yhden­te­ke­vää, vaan sitä voidaan oikeasti käyttää uskon­nol­li­sen alis­ta­mi­sen muotona.

    Huntu eroaa myös käyt­tö­tar­koi­tuk­sen vuoksi huo­mat­ta­vas­ti esim. vanhoista suo­ma­lais­nais­ten huiveistä. Kun islamin uskoinen nainen hun­nut­tau­tuu, siihen liittyy selkeä sym­bo­liik­ka: Sen tar­koi­tuk­se­na on viestiä muille, että hän ei ole sek­su­aa­li­ses­ti saa­ta­vil­la. Tavoitteena on hallita naisen sek­su­aa­li­suut­ta ja sulkea hänet julkisen tilan ulko­puo­lel­le. Sitä käytetään myös suku­puo­lie­rot­te­lun välineenä monissa maissa. Ei sitä hyvällä tah­dol­la­kaan voi vakavasti pitää femi­nis­ti­se­nä vaa­te­kap­pa­lee­na. Tämä on vakava, naisia syrjivä val­ta­ra­ken­ne islamin uskossa joka toteutuu joka päivä ympäri maailmaa, sillä miehiltä ei vaadita saman­lais­ta pukeu­tu­mis­ta. Jopa Saudi Arabiassa miehet saavat vapaasti pukeutua län­si­maa­lai­siin vaat­tei­siin.

    Hunnuttautumista ei voi perus­tel­la “kult­tuu­ril­la” tai edes uskon­nol­la sillä on muis­tet­ta­va, että vain muutama vuo­si­kym­men sitten esi­mer­kik­si Afganistanissa naiset meik­ka­si­vat, käyttivät mini­ha­met­ta ja muita län­si­maa­lai­sia ja itämaisia muo­tia­su­ja sekä seu­rus­te­li­vat vapaammin miesten kanssa, heillä oli paremmat mah­dol­li­suu­det kou­lut­tau­tua ja työs­ken­nel­lä. Kairon ja Bagdadin kaduilla hun­nut­tau­tu­nut nainen oli tuolloin har­vi­nai­suus, kun taas nykyään huivia käyttää yli 90% egyp­ti­läis­nai­sis­ta. Huntujen laajempi käyttö Lähi-Idässä on varsin nuori ilmiö, mikä johtuu siitä että ympäri Lähi-Itää Islam, eri­tyi­ses­ti Medina-Islam, on saannut yhä enemmän talou­del­lis­ta ja poliit­tis­ta vai­ku­tus­val­taa. Tästä alkoi myös huntujen ja burkien laajempi yleis­käyt­tö, mitä Lähi-Idän miljoonat naiset tuskin vain vapaa­eh­toi­ses­ti yllättäen valit­si­vat.

    Vastaa

Lue myös nämä:

Lopettaako Libanonin "lokakuun vallankumous" sisällissodan, joka loppui 30 vuotta sitten? Lokakuussa 2019 kansa lähti Libanonissa kaduille vaatimaan loppua korruptiolle, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä uusia vaaleja. Ennen kaikkea vallankumoukselliset vaativat maan uskonkuntien väliselle vallanjaolle perustuvan järjestelmän kaatamista.

Uskonto on varsin tavallinen aihe kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta suurelle yleisölle tehdyissä elektronisissa peleissä se on harvinaisempi. Miten uskontoa käsitellään peleissä sen ollessa mukana, ja miksi peliala poikkeaa tässä muista viihteen ja kulttuurin aloista?