Karvat väärässä paikassa

Karvat väärässä paikassa ovat ällöt­tä­viä, vai mitä? Karvanpoistotuotteiden mainoksia seu­raa­mal­la saa selville, että tämä hetken pahek­sut­ta­vin ruu­miin­kar­voi­tus sijaitsee naisen säärillä ja kai­na­lois­sa. Claude Lévi-Strauss, eräs viime vuo­si­sa­dan kuu­lui­sim­mis­ta ant­ro­po­lo­geis­ta, raportoi 50-luvulla Brasilian alueen alku­pe­räis­kan­so­jen parissa koh­taa­mis­taan kar­van­pois­ton käy­tän­nöis­tä.

Caduveo-heimon keskuudessa kaikkea ruu­miin­kar­voi­tus­ta pidettiin inhot­ta­va­na, ja karvat kis­kot­tiin sor­mi­pe­lil­lä joka puolelta kehoa. Eurooppalaiset olivat cadu­veo­jen mielestä iljet­tä­viä olentoja kuitenkin eri­tyi­ses­ti kar­vais­ten sil­mä­nym­pä­rys­ten vuoksi. Silmäripsensä sän­til­li­ses­ti pois nyppivä heimo kutsui tämän sivis­ty­mät­tö­myy­den vuoksi euroop­pa­lai­sia hal­vek­suen “strutsin veljiksi”.

Vääräksi mielletyn kar­vai­suu­den tapauk­ses­sa vertaus eläimeen on tyy­pil­li­nen. Karvojen poiston eräs merkitys onkin usein pesäeron teko eläin­kun­taan yhdis­tet­tyyn pri­mi­tii­vi­syy­teen, kar­keu­teen ja sivis­tyk­sen puut­tee­seen.

  1. Claude Lévi-Strauss: Tropiikin kasvot (Tristes Tropiques, 1955)

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?

Wc-paperin historia on yllättävän lyhyt ottaen huomioon, että tarpeiden tekeminen on yhteistä kaikille ihmisille. Suuressa osassa maailmaa suositaan vedellä puhdistautumista vessakäynnin jälkeen. Paperin käyttö on kuitenkin kasvussa vaurastuvissa maissa, joiden keskiluokka kasvaa. Vessapaperin kulutuksen kasvu heijastelee globaalien markkinavoimien ja kulutuskulttuurin leviämistä.