Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

Kirjoittaja: Mari Korpela Podcast-lukija: Bea Bergholm

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viettävät tois­tu­vas­ti talvet Thaimaan lämmössä. Yhtäältä ilmiö kertoo siitä, että mat­kus­ta­mi­nen avartaa ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Toisaalta ilmiö kertoo myös epätasa-arvoi­ses­ta maailmanjärjestyksestä. 

”Suomessa on niin kylmä talvella ja vaimolla on täällä kaiken maailman reu­maat­ti­sia särkyjä. Jatkuvasti saa syödä kaiken maailman lääkkeitä, mutta Thaimaaseen kun mennään, saa jättää lääkkeet syömättä. Se on se ilmasto niin mukava. Ei tarvii kärsiä kipuja.” 

Eläkeläiset ovat Suomessa nykyään suh­teel­li­sen terveitä. Monelle 60 – 70-vuo­ti­aal­le on kertynyt sen verran varal­li­suut­ta, että mat­kus­te­lu kau­ko­mail­le on mah­dol­lis­ta. Lisäksi len­to­li­put ovat suh­teel­li­sen halpoja, ja kom­mu­ni­koin­ti ystävien ja suku­lais­ten kanssa inter­ne­tin väli­tyk­sel­lä helppoa fyy­si­ses­tä olin­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. Monella nykye­lä­ke­läi­sel­lä on myös paljon kokemusta mat­kus­te­lus­ta jo ennen elä­köi­ty­mis­tä. Suomesta pois muut­ta­nei­den tilas­tois­sa elä­ke­läis­ten määrä onkin viime vuosina kasvanut selvästi. Viime aikoina jul­ki­suu­des­sa on kes­kus­tel­tu Espanjan Aurinkorannikolla ja Portugalissa oles­ke­le­vis­ta suo­ma­lai­sis­ta talvipakolaisista.

resort-921915_640

Kuva: pixabay​.com

Maahanmuutto köyhistä maista rik­kaam­piin on teema, josta käydään paljon julkista kes­kus­te­lua ja jota myös tutkitaan paljon. Viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana tutkijat ovat kuitenkin alkaneet kiin­nit­tä­mään huomiota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sanotut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vauraiden teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muuttavat pois koti­maas­taan rennomman elämän perässä. Kohteissa on yleensä mukavan lämmin ilmasto ja edullinen hintataso. 

”On lämmin, ulos saa mennä hel­le­vaat­teis­sa heti aamulla. Saa olla puoli vuotta ilman sukkia, san­daa­leis­sa vaan kuljetaan.”

Euroopan Unionin rahoit­ta­mas­sa EURA-NET-tut­ki­mus­pro­jek­tis­sa Suomen tut­ki­mus­tii­mi haas­tat­te­li sekä tila­päi­siä aasia­lai­sia maa­han­muut­ta­jia Suomessa että suo­ma­lai­sia, jotka ovat asuneet tila­päi­ses­ti Aasiassa. Jälkimmäisten joukossa suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set Thaimaassa olivat mer­kit­tä­vä ryhmä. 

sea-sunset-beach-couple

Kuva: pexels​.com

Thaimaassa hou­kut­te­le­vat eri­tyi­ses­ti lämmin sää ja meri, hyvä ruoka sekä suh­teel­li­sen halpa hintataso. Ei ole sattumaa, että Thaimaa hou­kut­te­lee juuri elä­ke­läi­siä. On arvioitu, että maassa oleskelee talvisin noin 100 000 län­si­maa­lais­ta. Thaimaassa onkin kolmen kuukauden turis­ti­vii­su­min lisäksi käytössä erityinen vuoden mittainen elä­ke­läis­vii­su­mi, jonka voivat saada tiettyjen maiden yli 50-vuotiaat kan­sa­lai­set, jotka ovat suh­teel­li­sen terveitä ja joilla on koh­ta­lai­set tulot.

Suomen Bangkokin suur­lä­he­tys­tö arvioi, että Thaimaassa asuu pysyvästi noin 1000 suo­ma­lais­ta, minkä lisäksi siellä oleskelee talvisin 4 – 6 kuukauden ajan 1500 – 2000 suo­ma­lais­ta. Tietyllä tapaa elä­ke­läis­ten elämä Thaimaassa on pakoa sekä Suomen talvesta että arjen rutii­neis­ta. Elämä on helppoa ja mukavaa, ja suo­ma­lai­sen eläkkeen ostovoima on siellä parempi kuin kotimaassa.

Yksi ilmiön eri­tyis­piir­re on, että vaikka elä­ke­läi­set ovat valinneet Thaimaan tal­vi­koh­teek­seen omasta tah­dos­taan, he eivät juurikaan vietä aikaa pai­kal­lis­ten kanssa, vaan elävät suo­ma­lais­ten ja/​tai muiden län­si­maa­lais­ten kanssa omassa ”kuplas­saan”. Tämä tar­koit­taa, etteivät he osaa pai­kal­lis­ta kieltä eikä heillä ole pai­kal­li­sia ystäviä.

”Siellä meillä on Thaimaassa Suomi-seura, niillä on aika aktii­vis­ta toimintaa. Jos vaan haluaa, niin kyllä siellä on kaiken maailman akti­vi­teet­te­jä. On monen­lais­ta kerhoo ja retkee.”

Monet tapaamani suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set koros­ta­vat, että heidän läs­nä­olon­sa Thaimaassa hyödyttää pai­kal­li­sia ihmisiä ja yhteisöjä luomalla työ­paik­ko­ja. Tämä on toki totta, mutta tutkijat ovat tuoneet esille posi­tii­vis­ten vai­ku­tus­ten rajal­li­suu­den. Turismi ja elä­män­ta­pa­muut­to luovat yleensä mata­la­pal­kat­tu­ja, kausi­luon­tei­sia töitä. Vaikka näistä töistä on varmasti hyötyä yksi­löil­le, niiden vaikutus alueiden talou­del­li­seen kehi­tyk­seen jää helposti vaa­ti­mat­to­mak­si. Niistä ei seuraa inves­toin­te­ja eikä laajempaa talou­del­lis­ta vaurautta.

Eetos Thaimaan elä­ke­läis­ten kes­kuu­des­sa on se, että koska he ovat tehneet pitkän työuran ja maksaneet veroja Suomeen vuo­si­kym­me­niä, heillä on elä­ke­päi­vil­lään oikeus nauttia elämästä. Monet mai­nit­si­vat koh­dan­neen­sa Suomessa kateutta elä­män­ta­vas­taan, vaikka siihen ei heidän mie­les­tään ole mitään syytä.

”Olen yrittänyt varoa sitä, etten kehu mitään. Jos he kysyvät jotain, voin kyllä vastata, mutta en mä halua ketään tämmöseen yli­mää­rä­seen kateuteen yllyttää. Monihan luulee, että se on niin kallista, että se on vaan rik­kait­ten hommaa, mutta hal­vim­mil­laan siisti par­vek­keel­li­nen hotelli, kaikki välineet siinä on, jääkaapit, tele­vi­siot ja kaikki tar­peel­li­set. Sen hinta on 240 euroa kuukausi. Sillä hin­nal­la­han ei saa min­kään­lais­ta asuntoa Suomesta.”

Monet haas­tat­te­le­ma­ni elä­ke­läi­set koros­ti­vat, miten aktii­vis­ta ja ter­veel­lis­tä elämää he Thaimaassa viettävät. Päivärutiineihin kuuluvat monella kuntosali, golf, pyöräily ja monet muut urheilulajit.

”Siellä herää tosi aikasin, kun se valoisuus alkaa tuossa viiden jälkeen. Monesti kuudelta meen jo kun­to­sa­lil­le. Oon siellä tunnin ja sitten käyn vielä uimassa. Se on just niin ihana se aamu. Se tuoksu ja yön kosteus ja kaikki. Mä katon sieltä kun­to­sa­lin lasi­sei­nän läpi auringonnousun.”

wheelchair-999622_1280

Kuva: pixabay​.com

Monet olivatkin sitä mieltä, että heidän Thaimaassa oles­ke­lus­taan on hyötyä Suomelle.

”Me ollaan laskettu leikkiä, että sinne Thaimaahan ne Suomen elä­ke­läi­set pitäs tuoda hoi­det­ta­vak­si. Siellä on hoitajia ja lämmintä.”

Pysyäkseen Suomen sosi­aa­li­tur­van ja julkisen ter­vey­den­huol­lon piirissä ihmisen on asuttava Suomessa vähintään puolet vuodesta. Monelle elä­ke­läi­sel­le riittää muutaman kuukauden tal­vi­pa­ko­lai­suus. Jotkut kri­ti­soi­vat sitä, että Suomen yhteis­kun­ta asettaa rajoi­tuk­sia sille, miten pitkiä aikoja he voivat Thaimaassa kerralla viettää

”Mä en ymmärrä minkä takia siinä on puoli vuotta, ei kai se Suomen valtiolta oo pois, vaikka ois koko vuoden siellä. Kun aattelee, että monet sairaat ihmiset voi siellä paremmin. Sillon niitä ei tartte hoitaa täällä Suomessa.”

Tilanne kertoo siitä, että Suomen asu­mis­pe­rus­tai­nen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä on luotu vuo­si­kym­me­niä sitten, eikä vält­tä­mät­tä vastaa kan­sain­vä­lis­tä elämää viet­tä­vien nykyih­mis­ten tarpeita. Puolivuotinen oleskelu Suomessa on tarpeen, sillä monet Thaimaan elä­ke­läi­set haluavat varmistaa kuu­lu­mi­sen­sa suo­ma­lai­seen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mään. He uskovat että iän myötä tarve hoivaan lisääntyy, ja vakavan sairauden koh­da­tes­sa he haluavat jäädä Suomeen. Kaikki kokivat vahvasti kuu­lu­van­sa Suomeen huo­li­mat­ta siitä, että he viettivät pitkiä aikoja poissa. Jotkut tuntuivat suo­ras­taan louk­kaan­tu­van siitä, että viran­omai­set halusivat evätä heiltä oikeuksia ulko­mail­la oleskelun takia, kun he itse kokivat kotinsa olevan edelleen Suomessa.

Ostoskeskus suomalaisten suosimalla Hua Hinin alueella. Kuva: Wikimedia Commons.

Ostoskeskus suo­ma­lais­ten suo­si­mal­la Hua Hinin alueella. Kuva: Wikimedia Commons.

Vaikka Thaimaan suo­ma­lai­se­lä­ke­läi­set tekevät yksi­löl­li­siä valintoja mat­ka­koh­tei­den­sa suhteen, he joutuvat ottamaan huomioon paitsi Thaimaan vii­su­mi­sää­dök­set, myös suo­ma­lai­set säädökset. Kaiken yksi­lö­kes­kei­syy­den ja vapauden keskellä valtiot ovatkin mer­kit­tä­viä toi­mi­joi­ta, jotka toisaalta ede­saut­ta­vat, mutta toisaalta myös rajoit­ta­vat yksi­löi­den toimia glo­baa­lil­la areenalla. 

Monet haas­tat­te­le­ma­ni elä­ke­läi­set koros­ti­vat maa­il­man­kat­so­muk­sen­sa muut­tu­neen huo­mat­ta­vas­ti ulko­mail­la vie­tet­ty­jen talvien seu­rauk­se­na. He toden­si­vat väitettä siitä, että matkailu avartaa. 

”On suvait­se­vam­pi eri­lai­suut­ta kohtaan. Oppii koh­taa­maan erilaisia ihmisiä. Huomaa, että kaikki ihmiset on oikees­taan aika saman­lai­sia. Kaikilla on samat haaveet ja toiveet.”

Antropologiset tut­ki­muk­set maailman eri puolilta osoit­ta­vat saman asian: ihmiset haluavat elä­mäs­sään lopulta hyvin saman­lai­sia asioita. Jotkut löytävät näitä asioita syn­nyin­paik­kan­sa läheltä, ja toiset lähtevät kau­em­mak­si — vaikkapa kylmästä Suomesta lämpimään Thaimaahan. Ihmisten yli­ra­jai­sen liikkeen ehdot ja mah­dol­li­suu­det eivät kuitekaan ole kaikille samanlaisia.

Suomalaisten elä­ke­läis­ten tal­vi­pa­ko­lai­suus lämpimiin maihin tarjoaa mie­len­kiin­toi­sen vas­ta­pa­rin Suomeen tapah­tu­val­le maa­han­muu­tol­le. Erityisesti Thaimaa tarjoaa kiin­toi­san vas­ta­pa­rin. Joka kesä Suomeen tulee tuhansia thai­maa­lai­sia, joiden oleskelun tarkoitus ei suinkaan ole Suomen kesästä naut­ti­mi­nen vaan raskas mar­jan­poi­min­ta­työ syr­jäi­sis­sä metsissä. Nämä kaksi ilmiötä osoit­ta­vat, miten eri maiden kan­sa­lai­sil­la on hyvin erilaisia oikeuksia ja mah­dol­li­suuk­sia oleskella syn­nyin­mai­den­sa ulkopuolella.

Kuva: pexels.com

Kuva: pexels​.com

Monet Thaimaassa oles­kel­leet suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set valit­ti­vat ongel­mis­ta byro­kra­tian kanssa. Viisuminen hakeminen ja pai­kal­li­nen rekis­te­röi­ty­mi­nen aiheut­ti­vat pään­vai­vaa ja hikistä odottelua. Lopulta jokainen sai pape­ri­työt kuntoon ja pääsi naut­ti­maan val­koi­sis­ta hiek­ka­ran­nois­ta palmujen katveessa. Thaimaalaisia mar­jan­poi­mi­joi­ta odottaa Suomessa aivan toi­sen­lai­nen todel­li­suus. Kaikille haluk­kail­le ei suinkaan myönnetä viisumeita. 

Passi- ja vii­su­mi­jär­jes­tel­mien kautta valtiot rajoit­ta­vat ihmisten yli­ra­jais­ta liikettä hyvin voi­mal­li­ses­ti. Passit ja viisumit ovat olleet käytössä melko vähän aikaa. Vielä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen monet Kansainliiton edus­ta­jis­ta olivat sitä mieltä, ettei passeja tarvita rauhan aikana. Nykyään ihmisten kan­sain­vä­li­nen liik­ku­vuus ei tiettyjä eri­tyi­sa­luei­ta lukuu­not­ta­mat­ta onnistu ilman passia ja viisumia. Se, minne on sattunut syntymään, määrittää paljolti sitä, minne ja millä ehdoilla voi kan­sain­vä­li­sel­lä areenalla liikkua. 

Suomalaisten elä­ke­läis­ten tal­vi­pa­ko­lai­suus Thaimaahan on hyvin etuoi­keu­tet­tu elä­män­ta­pa. Räntäsateessa on kuitenkin helppo ymmärtää, miksi lokoisat elä­ke­päi­vät Thaimaan aurin­gos­sa hou­kut­te­le­vat. Maahanmuuttokeskustelussa olisi hyvä pitää mielessä, että monet suo­ma­lai­set asuvat pitkiä aikoja tai pysyvästi ulko­mail­la. Jos ”meillä” on oikeus mennä kau­kai­siin maihin etsimään muka­vam­paa elämää, miksei ”heillä” olisi oikeutta tulla Suomeen tekemään samoin?

Ao_Nang_beach_panorama_1

Ao Nang, ranta turistien suo­si­mal­la Krabin alueella. Kuva: Wikimedia Commons.


Lisälukemista ja linkkejä

Mari Korpela. Leppoista elämää ulko­mail­la: mitä on elä­män­ta­pa­siir­to­lai­suus? Kulttuurintutkimus. 2010. 27:4. 

Mari Korpela. Anthropology of mobility keyword: Infrastructure. Teoksessa Keywords of Mobility: Critical Anthropological Engagements, toim. Noel Salazar & Kiran Jayaram. Berghahn Publishers. 2016.

Paula Könnilä. Sisua ja mañanaa. Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. 2014.

Pekka Rantanen & Jarno Valkonen Ulkomaalaiset met­sä­mar­jan­poi­mi­jat Suomessa. Ulkoministeriö. EUn ulko­ra­ja­ra­has­to. 2011.

Thaimaan suo­ma­lai­nen

Hua Hinin seudun suomalaiset

Pattaya Suomi-seura

Lifestyle Migration in East Asia

Artikkelikuva: Pexels​.com

Kirjoittaja

Mari Korpela on vuonna 2010 väitellyt antropologi. Hän on tutkinut elämäntapamuuttajia, sekä aikuisia että heidän lapsiaan, Intiassa. Parhaillaan Korpela toimii yliopistotutkijana Euroopan Unionin rahoittamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan tilapäistä maahanmuuttoa Euroopan ja Aasian välillä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Kristian 2.11.2017 klo 08:38

    Mielenkiintoinen kirjoitus.

    Asuinpaikan valinta ei edistä epätasa-arvoista maa­il­man­jär­jes­tys­tä vaan päin­vas­toin kaventaa eroja ja lisää globaalia mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvoa. Ihmisten mah­dol­li­suus tehdä omia valintoja on yksin­ker­tai­sin mutta samalla paras maa­il­man­his­to­rias­sa kek­si­tyis­tä tavoista luoda vaurautta ja hyvin­voin­tia kaikille.

    Suomesta lähtevät ne, jotka kokevat olot muualla parem­mak­si. Toisaalta Suomeen näyttävät tulevan ne, jotka ovat kiin­nos­tu­nei­ta ensi­si­jai­ses­ti sosi­aa­li­tur­vas­ta tai mata­la­palk­ka-alojen (esim. mar­jan­poi­min­ta) kan­sain­vä­li­ses­sä kat­san­nos­sa suurista ansioista. Vaihdanta on hyväksi, vaikka se tietysti tuleekin johtamaan mm. Suomen sosi­aa­li­jär­jes­tel­män radi­kaa­liin muu­tok­seen. Ulkomailla tosia­sial­li­ses­ti asuvien suo­ma­lais­ten roik­ku­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti Suomen sosi­aa­li­tur­vas­sa on sekin ongel­mal­lis­ta, ja asiaan pitäisi puuttua tiukemmin.

    Matkailun vaikutus Thaimaan talou­del­li­seen kehi­tyk­seen ei todel­la­kaan ole vaa­ti­ma­ton, kuten tästä voisi ymmärtää. Matkailu- ja turis­mi­sek­to­rin suorat ja epäsuorat vai­ku­tuk­set maan talouteen vuonna 2016 on arvioitu 83 mil­jar­dik­si dol­la­rik­si, mikä vastaa yli 20 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Myös monen­lai­sia inves­toin­te­ja syntyy suoraan ja välil­li­ses­ti. Maassa pitkään oles­ke­le­vat ulko­maa­lai­set usein ostavat oman asun­non­kin. Toki rep­pu­mat­kaa­jat ja beg­pac­ke­rit ovat asia erikseen.

    Vastaa

Lue myös nämä:

Matkailua pidetään usein hyveenä. Jotkut alan toimijat, kuten eräs suosittu lentovertailusivusto, esittävät sen jopa välttämättömänä askeleena moraalisen valaistuksen tiellä. Matkailu avartaa, sanotaan. Sen ajatellaan vähentävän ennakkoluuloja, kasvattavan empatian kykyä ja monipuolistavan maailmankuvaa. Matkailu on kosmopoliitin yksilön identiteetin muodostuksen kannalta välttämättömyys. Miksi matkustamisesta pitäisi siis potea huonoa omaatuntoa?

Onko sinulla tuttavia Yhdysvalloista? Hymyilevätkö he jatkuvasti ilman syytä? Leveä, säteilevä hymy on tärkeä osa sosiaalista itseilmaisua USA:ssa, joka on tunnetusti myös kulttuurien sulatusuuni. Näillä asioilla saattaa olla yhteys.

Ennakkoluulot Lähi-idästä tulevia (nuoria) miehiä kohtaan voivat olla joskus suuria. Kenttätyöt suomalaisena naisena arabimiesten parissa haastavat tutkijan pohtimaan omaa paikkaansa kulttuurissa sekä tutkijana että ystävänä. Olen tarkastellut muslimitaustaisten miesten asettumista Suomeen sekä osana suomalaista perhettä että “vapailla markkinoilla”, yksin tulleina ja täällä elävinä. Miten toimia naisena arabien parissa tehdyssä kenttätyössä ja millaisia käsityksiä sukupuolten suhteista maahanmuuttajien ja suomalaisten parissa elää?