Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa

Sadat suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set viettävät tois­tu­vas­ti talvet Thaimaan lämmössä. Yhtäältä ilmiö kertoo siitä, että mat­kus­ta­mi­nen avartaa ja glo­ba­li­saa­tio on saa­vut­ta­nut myös suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set. Toisaalta ilmiö kertoo myös epätasa-arvoi­ses­ta maa­il­man­jär­jes­tyk­ses­tä. 

”Suomessa on niin kylmä talvella ja vaimolla on täällä kaiken maailman reu­maat­ti­sia särkyjä. Jatkuvasti saa syödä kaiken maailman lääkkeitä, mutta Thaimaaseen kun mennään, saa jättää lääkkeet syömättä. Se on se ilmasto niin mukava. Ei tarvii kärsiä kipuja.”

Eläkeläiset ovat Suomessa nykyään suh­teel­li­sen terveitä. Monelle 60 – 70-vuo­ti­aal­le on kertynyt sen verran varal­li­suut­ta, että mat­kus­te­lu kau­ko­mail­le on mah­dol­lis­ta. Lisäksi len­to­li­put ovat suh­teel­li­sen halpoja, ja kom­mu­ni­koin­ti ystävien ja suku­lais­ten kanssa inter­ne­tin väli­tyk­sel­lä helppoa fyy­si­ses­tä olin­pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. Monella nykye­lä­ke­läi­sel­lä on myös paljon kokemusta mat­kus­te­lus­ta jo ennen elä­köi­ty­mis­tä. Suomesta pois muut­ta­nei­den tilas­tois­sa elä­ke­läis­ten määrä onkin viime vuosina kasvanut selvästi. Viime aikoina jul­ki­suu­des­sa on kes­kus­tel­tu Espanjan Aurinkorannikolla ja Portugalissa oles­ke­le­vis­ta suo­ma­lai­sis­ta tal­vi­pa­ko­lai­sis­ta.

Maahanmuutto köyhistä maista rik­kaam­piin on teema, josta käydään paljon julkista kes­kus­te­lua ja jota myös tutkitaan paljon. Viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana tutkijat ovat kuitenkin alkaneet kiin­nit­tä­mään huomiota myös toi­sen­lai­seen maa­han­muut­toon. Niin sanotut elä­män­ta­pa­muut­ta­jat ovat vauraiden teol­li­suus­mai­den kan­sa­lai­sia, jotka muuttavat pois koti­maas­taan rennomman elämän perässä. Kohteissa on yleensä mukavan lämmin ilmasto ja edullinen hintataso. 

”On lämmin, ulos saa mennä hel­le­vaat­teis­sa heti aamulla. Saa olla puoli vuotta ilman sukkia, san­daa­leis­sa vaan kuljetaan.”

Euroopan Unionin rahoit­ta­mas­sa EURA-NET-tut­ki­mus­pro­jek­tis­sa Suomen tut­ki­mus­tii­mi haas­tat­te­li sekä tila­päi­siä aasia­lai­sia maa­han­muut­ta­jia Suomessa että suo­ma­lai­sia, jotka ovat asuneet tila­päi­ses­ti Aasiassa. Jälkimmäisten joukossa suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set Thaimaassa olivat mer­kit­tä­vä ryhmä.

Thaimaassa hou­kut­te­le­vat eri­tyi­ses­ti lämmin sää ja meri, hyvä ruoka sekä suh­teel­li­sen halpa hintataso. Ei ole sattumaa, että Thaimaa hou­kut­te­lee juuri elä­ke­läi­siä. On arvioitu, että maassa oleskelee talvisin noin 100 000 län­si­maa­lais­ta. Thaimaassa onkin kolmen kuukauden turis­ti­vii­su­min lisäksi käytössä erityinen vuoden mittainen elä­ke­läis­vii­su­mi, jonka voivat saada tiettyjen maiden yli 50-vuotiaat kan­sa­lai­set, jotka ovat suh­teel­li­sen terveitä ja joilla on koh­ta­lai­set tulot.

Suomen Bangkokin suur­lä­he­tys­tö arvioi, että Thaimaassa asuu pysyvästi noin 1000 suo­ma­lais­ta, minkä lisäksi siellä oleskelee talvisin 4 – 6 kuukauden ajan 1500 – 2000 suo­ma­lais­ta. Tietyllä tapaa elä­ke­läis­ten elämä Thaimaassa on pakoa sekä Suomen talvesta että arjen rutii­neis­ta. Elämä on helppoa ja mukavaa, ja suo­ma­lai­sen eläkkeen ostovoima on siellä parempi kuin koti­maas­sa.

Image Title. Kuva: Author/​Source (CC BY 2.0)

Yksi ilmiön eri­tyis­piir­re on, että vaikka elä­ke­läi­set ovat valinneet Thaimaan tal­vi­koh­teek­seen omasta tah­dos­taan, he eivät juurikaan vietä aikaa pai­kal­lis­ten kanssa, vaan elävät suo­ma­lais­ten ja/​tai muiden län­si­maa­lais­ten kanssa omassa ”kuplas­saan”. Tämä tar­koit­taa, etteivät he osaa pai­kal­lis­ta kieltä eikä heillä ole pai­kal­li­sia ystäviä.

”Siellä meillä on Thaimaassa Suomi-seura, niillä on aika aktii­vis­ta toimintaa. Jos vaan haluaa, niin kyllä siellä on kaiken maailman akti­vi­teet­te­jä. On monen­lais­ta kerhoo ja retkee.”

Monet tapaamani suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set koros­ta­vat, että heidän läs­nä­olon­sa Thaimaassa hyödyttää pai­kal­li­sia ihmisiä ja yhteisöjä luomalla työ­paik­ko­ja. Tämä on toki totta, mutta tutkijat ovat tuoneet esille posi­tii­vis­ten vai­ku­tus­ten rajal­li­suu­den. Turismi ja elä­män­ta­pa­muut­to luovat yleensä mata­la­pal­kat­tu­ja, kausi­luon­tei­sia töitä. Vaikka näistä töistä on varmasti hyötyä yksi­löil­le, niiden vaikutus alueiden talou­del­li­seen kehi­tyk­seen jää helposti vaa­ti­mat­to­mak­si. Niistä ei seuraa inves­toin­te­ja eikä laajempaa talou­del­lis­ta vaurautta.

Eetos Thaimaan elä­ke­läis­ten kes­kuu­des­sa on se, että koska he ovat tehneet pitkän työuran ja maksaneet veroja Suomeen vuo­si­kym­me­niä, heillä on elä­ke­päi­vil­lään oikeus nauttia elämästä. Monet mai­nit­si­vat koh­dan­neen­sa Suomessa kateutta elä­män­ta­vas­taan, vaikka siihen ei heidän mie­les­tään ole mitään syytä.

”Olen yrittänyt varoa sitä, etten kehu mitään. Jos he kysyvät jotain, voin kyllä vastata, mutta en mä halua ketään tämmöseen yli­mää­rä­seen kateuteen yllyttää. Monihan luulee, että se on niin kallista, että se on vaan rik­kait­ten hommaa, mutta hal­vim­mil­laan siisti par­vek­keel­li­nen hotelli, kaikki välineet siinä on, jääkaapit, tele­vi­siot ja kaikki tar­peel­li­set. Sen hinta on 240 euroa kuukausi. Sillä hin­nal­la­han ei saa min­kään­lais­ta asuntoa Suomesta.”

Monet haas­tat­te­le­ma­ni elä­ke­läi­set koros­ti­vat, miten aktii­vis­ta ja ter­veel­lis­tä elämää he Thaimaassa viettävät. Päivärutiineihin kuuluvat monella kuntosali, golf, pyöräily ja monet muut urhei­lu­la­jit.

”Siellä herää tosi aikasin, kun se valoisuus alkaa tuossa viiden jälkeen. Monesti kuudelta meen jo kun­to­sa­lil­le. Oon siellä tunnin ja sitten käyn vielä uimassa. Se on just niin ihana se aamu. Se tuoksu ja yön kosteus ja kaikki. Mä katon sieltä kun­to­sa­lin lasi­sei­nän läpi aurin­gon­nousun.”

Monet olivatkin sitä mieltä, että heidän Thaimaassa oles­ke­lus­taan on hyötyä Suomelle.

”Me ollaan laskettu leikkiä, että sinne Thaimaahan ne Suomen elä­ke­läi­set pitäs tuoda hoi­det­ta­vak­si. Siellä on hoitajia ja lämmintä.”

Pysyäkseen Suomen sosi­aa­li­tur­van ja julkisen ter­vey­den­huol­lon piirissä ihmisen on asuttava Suomessa vähintään puolet vuodesta. Monelle elä­ke­läi­sel­le riittää muutaman kuukauden tal­vi­pa­ko­lai­suus. Jotkut kri­ti­soi­vat sitä, että Suomen yhteis­kun­ta asettaa rajoi­tuk­sia sille, miten pitkiä aikoja he voivat Thaimaassa kerralla viettää.

”Mä en ymmärrä minkä takia siinä on puoli vuotta, ei kai se Suomen valtiolta oo pois, vaikka ois koko vuoden siellä. Kun aattelee, että monet sairaat ihmiset voi siellä paremmin. Sillon niitä ei tartte hoitaa täällä Suomessa.”

Tilanne kertoo siitä, että Suomen asu­mis­pe­rus­tai­nen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä on luotu vuo­si­kym­me­niä sitten, eikä vält­tä­mät­tä vastaa kan­sain­vä­lis­tä elämää viet­tä­vien nykyih­mis­ten tarpeita. Puolivuotinen oleskelu Suomessa on tarpeen, sillä monet Thaimaan elä­ke­läi­set haluavat varmistaa kuu­lu­mi­sen­sa suo­ma­lai­seen ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mään. He uskovat että iän myötä tarve hoivaan lisääntyy, ja vakavan sairauden koh­da­tes­sa he haluavat jäädä Suomeen. Kaikki kokivat vahvasti kuu­lu­van­sa Suomeen huo­li­mat­ta siitä, että he viettivät pitkiä aikoja poissa. Jotkut tuntuivat suo­ras­taan louk­kaan­tu­van siitä, että viran­omai­set halusivat evätä heiltä oikeuksia ulko­mail­la oleskelun takia, kun he itse kokivat kotinsa olevan edelleen Suomessa.

Ostoskeskus suo­ma­lais­ten suo­si­mal­la Hua Hinin alueella. Kuva: Wikimedia Commons.

Vaikka Thaimaan suo­ma­lai­se­lä­ke­läi­set tekevät yksi­löl­li­siä valintoja mat­ka­koh­tei­den­sa suhteen, he joutuvat ottamaan huomioon paitsi Thaimaan vii­su­mi­sää­dök­set, myös suo­ma­lai­set säädökset. Kaiken yksi­lö­kes­kei­syy­den ja vapauden keskellä valtiot ovatkin mer­kit­tä­viä toi­mi­joi­ta, jotka toisaalta ede­saut­ta­vat, mutta toisaalta myös rajoit­ta­vat yksi­löi­den toimia glo­baa­lil­la areenalla.

Monet haas­tat­te­le­ma­ni elä­ke­läi­set koros­ti­vat maa­il­man­kat­so­muk­sen­sa muut­tu­neen huo­mat­ta­vas­ti ulko­mail­la vie­tet­ty­jen talvien seu­rauk­se­na. He toden­si­vat väitettä siitä, että matkailu avartaa.

”On suvait­se­vam­pi eri­lai­suut­ta kohtaan. Oppii koh­taa­maan erilaisia ihmisiä. Huomaa, että kaikki ihmiset on oikees­taan aika saman­lai­sia. Kaikilla on samat haaveet ja toiveet.”

Antropologiset tut­ki­muk­set maailman eri puolilta osoit­ta­vat saman asian: ihmiset haluavat elä­mäs­sään lopulta hyvin saman­lai­sia asioita. Jotkut löytävät näitä asioita syn­nyin­paik­kan­sa läheltä, ja toiset lähtevät kau­em­mak­si — vaikkapa kylmästä Suomesta lämpimään Thaimaahan. Ihmisten yli­ra­jai­sen liikkeen ehdot ja mah­dol­li­suu­det eivät kuitekaan ole kaikille saman­lai­sia.

Suomalaisten elä­ke­läis­ten tal­vi­pa­ko­lai­suus lämpimiin maihin tarjoaa mie­len­kiin­toi­sen vas­ta­pa­rin Suomeen tapah­tu­val­le maa­han­muu­tol­le. Erityisesti Thaimaa tarjoaa kiin­toi­san vas­ta­pa­rin. Joka kesä Suomeen tulee tuhansia thai­maa­lai­sia, joiden oleskelun tarkoitus ei suinkaan ole Suomen kesästä naut­ti­mi­nen vaan raskas mar­jan­poi­min­ta­työ syr­jäi­sis­sä metsissä. Nämä kaksi ilmiötä osoit­ta­vat, miten eri maiden kan­sa­lai­sil­la on hyvin erilaisia oikeuksia ja mah­dol­li­suuk­sia oleskella syn­nyin­mai­den­sa ulko­puo­lel­la.

Monet Thaimaassa oles­kel­leet suo­ma­lai­set elä­ke­läi­set valit­ti­vat ongel­mis­ta byro­kra­tian kanssa. Viisuminen hakeminen ja pai­kal­li­nen rekis­te­röi­ty­mi­nen aiheut­ti­vat pään­vai­vaa ja hikistä odottelua. Lopulta jokainen sai pape­ri­työt kuntoon ja pääsi naut­ti­maan val­koi­sis­ta hiek­ka­ran­nois­ta palmujen katveessa. Thaimaalaisia mar­jan­poi­mi­joi­ta odottaa Suomessa aivan toi­sen­lai­nen todel­li­suus. Kaikille haluk­kail­le ei suinkaan myönnetä vii­su­mei­ta. 

Passi- ja vii­su­mi­jär­jes­tel­mien kautta valtiot rajoit­ta­vat ihmisten yli­ra­jais­ta liikettä hyvin voi­mal­li­ses­ti. Passit ja viisumit ovat olleet käytössä melko vähän aikaa. Vielä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen monet Kansainliiton edus­ta­jis­ta olivat sitä mieltä, ettei passeja tarvita rauhan aikana. Nykyään ihmisten kan­sain­vä­li­nen liik­ku­vuus ei tiettyjä eri­tyi­sa­luei­ta lukuu­not­ta­mat­ta onnistu ilman passia ja viisumia. Se, minne on sattunut syntymään, määrittää paljolti sitä, minne ja millä ehdoilla voi kan­sain­vä­li­sel­lä areenalla liikkua.

Suomalaisten elä­ke­läis­ten tal­vi­pa­ko­lai­suus Thaimaahan on hyvin etuoi­keu­tet­tu elä­män­ta­pa. Räntäsateessa on kuitenkin helppo ymmärtää, miksi lokoisat elä­ke­päi­vät Thaimaan aurin­gos­sa hou­kut­te­le­vat. Maahanmuuttokeskustelussa olisi hyvä pitää mielessä, että monet suo­ma­lai­set asuvat pitkiä aikoja tai pysyvästi ulko­mail­la. Jos ”meillä” on oikeus mennä kau­kai­siin maihin etsimään muka­vam­paa elämää, miksei ”heillä” olisi oikeutta tulla Suomeen tekemään samoin?

Ao Nang, ranta turistien suo­si­mal­la Krabin alueella. Kuva: Wikimedia Commons.

  • Podcast-lukija: Bea Bergholm
  • Verkkotaitto: Ninnu Koskenalho
  1. Mari Korpela. Leppoista elämää ulko­mail­la: mitä on elä­män­ta­pa­siir­to­lai­suus? Kulttuurintutkimus. 2010. 27:4. 
  2. Mari Korpela. Anthropology of mobility keyword: Infrastructure. Teoksessa Keywords of Mobility: Critical Anthropological Engagements, toim. Noel Salazar & Kiran Jayaram. Berghahn Publishers. 2016.
  3. Paula Könnilä. Sisua ja mañanaa. Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. 2014.
  4. Pekka Rantanen & Jarno Valkonen Ulkomaalaiset met­sä­mar­jan­poi­mi­jat Suomessa. Ulkoministeriö. EUn ulko­ra­ja­ra­has­to. 2011.
  5. Thaimaan suo­ma­lai­nen
  6. Hua Hinin seudun suo­ma­lai­set
  7. Pattaya Suomi-seura
  8. Lifestyle Migration in East Asia

Kirjoittaja

Mari Korpela on vuonna 2010 väitellyt antropologi. Hän on tutkinut elämäntapamuuttajia, sekä aikuisia että heidän lapsiaan, Intiassa. Parhaillaan Korpela toimii yliopistotutkijana Euroopan Unionin rahoittamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan tilapäistä maahanmuuttoa Euroopan ja Aasian välillä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Kristian 2.11.2017 klo 08:38

    Mielenkiintoinen kirjoitus.

    Asuinpaikan valinta ei edistä epätasa-arvoista maa­il­man­jär­jes­tys­tä vaan päin­vas­toin kaventaa eroja ja lisää globaalia mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvoa. Ihmisten mah­dol­li­suus tehdä omia valintoja on yksin­ker­tai­sin mutta samalla paras maa­il­man­his­to­rias­sa kek­si­tyis­tä tavoista luoda vaurautta ja hyvin­voin­tia kaikille.

    Suomesta lähtevät ne, jotka kokevat olot muualla parem­mak­si. Toisaalta Suomeen näyttävät tulevan ne, jotka ovat kiin­nos­tu­nei­ta ensi­si­jai­ses­ti sosi­aa­li­tur­vas­ta tai mata­la­palk­ka-alojen (esim. mar­jan­poi­min­ta) kan­sain­vä­li­ses­sä kat­san­nos­sa suurista ansioista. Vaihdanta on hyväksi, vaikka se tietysti tuleekin johtamaan mm. Suomen sosi­aa­li­jär­jes­tel­män radi­kaa­liin muu­tok­seen. Ulkomailla tosia­sial­li­ses­ti asuvien suo­ma­lais­ten roik­ku­mi­nen kei­no­te­koi­ses­ti Suomen sosi­aa­li­tur­vas­sa on sekin ongel­mal­lis­ta, ja asiaan pitäisi puuttua tiukemmin.

    Matkailun vaikutus Thaimaan talou­del­li­seen kehi­tyk­seen ei todel­la­kaan ole vaa­ti­ma­ton, kuten tästä voisi ymmärtää. Matkailu- ja turis­mi­sek­to­rin suorat ja epäsuorat vai­ku­tuk­set maan talouteen vuonna 2016 on arvioitu 83 mil­jar­dik­si dol­la­rik­si, mikä vastaa yli 20 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Myös monen­lai­sia inves­toin­te­ja syntyy suoraan ja välil­li­ses­ti. Maassa pitkään oles­ke­le­vat ulko­maa­lai­set usein ostavat oman asun­non­kin. Toki rep­pu­mat­kaa­jat ja beg­pac­ke­rit ovat asia erikseen.

    Vastaa
  • Teppo Aaltonen 10.1.2018 klo 19:35

    Hei !
    Käyn itsekkin Thaimaassa kerran vuodessa 30 päivän matkalla. Mutta pitempi aikainen asuminen tuntuu aika mah­dot­to­mal­ta siellä. esim mat­ka­va­kuu­tuk­set maksavat jo aika paljon. Vuoden voimassa oleva mat­ka­va­kuu­tus ei ole voimassa Thaimaassa kuin noin kolme kuukautta yhtiöstä riippuen jonka jälkeen tarvitset lää­ke­ri­to­dis­tuk­sen jat­koa­jal­le. Lisää kus­tan­nuk­sia. Asunto suomessa maksaa myös koko matkan ajan. Väite 240 euron hotelli asu­mi­ses­ta ei minun mielestä pidä paik­kaan­sa. Halvin minkä minä olen löytänyt kon­tuul­li­sel­ta lomailu paikalta, hyvät rannat, ostos­kes­kuk­set jne.. noin 450 euroa sisältäen päi­vit­täi­sen sii­vouk­sen ja siihen päälle oman asunnon vuokra suomessa. Esim, thai­maa­lai­set mar­jan­poi­mi­jat joutuvat jo maksamaan thai­maas­sa välit­tä­jil­le vii­su­meis­ta ja len­to­li­puis­ta. Eikö suomen suur­lä­he­tys­tös­sä ole ammat­ti­tai­toa tämmöisen epäkohdan pois­ta­mi­seen. Samoin venäjän alueilta tulevat kesä­työn­te­ki­jät ovat pelkkää halpaa työvoimaa suomelle. Jätetään työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaisia maksuja mak­sa­mat­ta esim, kesäloma rahat. Siinä se suo­ma­lai­sen ihmisen rehel­li­syys ilmenee oikein hyvin nykyisin. Thaimaalaisten viisumi käytäntöä suomeen tullessa pitäisi helpottaa samalle tasolle kuin meidän Thaimaaseen mennessä. Jos haluat todel­lis­ta tietoa asioista niin ota yhteyttä.
    Ter: Teppo

    Vastaa

Lue myös nämä:

Slummiturismi kohdistuu ahtaasti asuttuihin ja köyhiin kaupunkialueisiin. Yksi suosituimmista kohteista on Manilassa Filippiineillä, joka on maailman tiheimmin asuttuja paikkoja. Sadat hökkelikylät reunustavat vesiväyliä, junaraiteita ja kaatopaikkoja. Niissä asuu neljäsosa Manilan 12 miljoonasta asukkaasta.

Amsterdam on yksi Euroopan suosituimmista matkakohteista - vuosittain jopa 19 miljoonaa turistia matkustaa Hollannin pääkaupunkiin. Paikalliset ovat jo pitkään olleet harmissaan öykkäröivien turistimassojen täyttämästä vanhasta kaupungista. Yksi vetävimmistä nähtävyyksistä on Oudekerkspleinin aukio punaisten lyhtyjen alueella, jonne virtaa yli 1000 turistiryhmää viikoittain. Vuoden 2020 alusta lähtien Amsterdamin kaupunki kieltää turistikierrokset punaisten lyhtyjen kaupunginosaan.