Tatuointeja kautta aikojen

Tatuoinnitko muo­ti­vil­li­tys? Paremminkin ikivanhaa globaalia kult­tuu­ri­pe­rin­töä! Varhaisimmat tunnetut tatuoin­nit ovat 5300 vuoden takaa, Ötzi-nimisen muu­mioi­tu­neen miehen iholla. Alpeilta löytyneen Ötzin nahassa on 61 pientä tatuoin­tia. Niistä suurin osa osuu kii­na­lai­sen lää­ke­tie­teen meri­di­aa­ni­pis­tei­den kohdalle — vieläpä sel­lais­ten, joiden sanotaan hoitavan Ötziäkin vai­van­nut­ta reu­ma­tis­mia.

Tatuoimiselle onkin perin­tei­ses­ti ollut esteet­ti­syy­den ohella myös lää­kin­näl­li­siä syitä. Borneon alueen Kayan-kansan parissa miesten sai­ras­ta­mi­sen syyksi ole­tet­tiin sielun kar­kaa­mi­nen kehosta. Tältä saattoi suojautua sitomalla sielu pai­koil­leen ranteen ympäri kier­ret­tä­väl­lä nauhalla, johon oli kiin­ni­tet­ty maagisin voimin varus­tet­tu lukut-helmi. Korut kuitenkin katoavat helposti. Kayaneiden parissa siir­ryt­tiin naisten miehille tekemiin tatuoin­tei­hin, jossa lukut-helmen kuva tatuoi­tiin pysyvästi ran­tee­seen pitämään sielu oikealla pai­kal­laan.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Koronapandemian viimeisimpiä käänteitä on koronaskeptisyyden näkyvyyden kasvu. Keskustelu aiheen tiimoilta ulottuu rajoitustoimenpiteiden kritisoinnista viruksen olemassaolon kyseenalaistamiseen. Lyhyen ajan sisällä myös Suomessa on kirjoitettu useita juttuja hyvinvointialan piirissä ilmenevästä koronaskeptisyydestä. Näissä koronatoimenpiteitä ja maskien käyttöä kritisoivissa keskusteluissa eräs keskeinen, toistuva käsite on pelko.

3.10.2020 oli Saksan jälleenyhdistymisen 30. vuosipäivä. Yhdistyminen on kylmän sodan loppumisen ja lännen voiton symboli. Saksassa vallitseva narratiivi on pitkään korostanut kahden yhteen kuuluvan osan yhdistymistä. Tarina on usein peittänyt alleen yhdistymisen kipupisteet. Viime vuosina vaikea aihe on kuitenkin noussut julkiseen keskusteluun.

J.M. Bergerin kirjoittama teos Ekstremismi tarjoaa ajankohtaisen näkökulman ekstremismiä koskevaan keskusteluun ja tutkimukseen. Berger esittää oman määritelmänsä sille, mitä ekstremismi on ja kuvailee niitä olosuhteita, jotka luovat pohjaa ääriajattelulle. Kirja on tiivis johdatus aihepiiriin. Mistä vastakkainasettelu ja ääriajattelu kumpuavat?

Ihmisten syväjäädyttäminen eli kryoniikka on nykyään melko pitkälti epätieteeksi ja toiveajatteluksi leimattua. Kryoniikan kannattajat luottavat tulevaisuuden teknologiaan, jonka avulla jäädytetyt ihmiset voitaisiin herättää henkiin ja antaa heille uusi elämä. Heräävät kuolleet aikanaan henkiin säilytystankeistaan tai eivät, aihe yhdistää kysymyksiä aikakäsityksistä, taloudesta ja suhtautumisestamme kuolemaan.