Anteliaat hallitsijat

Mitä jos sosi­aa­lis­ta asemaamme mää­rit­täi­si ante­liai­suus? Statuksemme riip­pui­si­kin siitä, kuinka paljon omai­suut­ta lah­joi­tam­me pois.

Pohjois-Amerikan län­si­ran­ni­kon varakkaat met­säs­tä­jä­kan­sat, kuten tlingitit, tsims­hia­nit ja haidat, har­joit­ti­vat 1800-luvun lopulle asti pot­latc­hia, erään­lais­ta kil­pai­lul­li­sen lah­jan­an­non muotoa, jota määräsi ylen­palt­ti­nen anteliaisuus.

Perinteen mukaan koko­nai­set klaanit ja suvut vie­rai­li­vat vuo­ro­tel­len toistensa luona vas­taa­not­ta­mas­sa lahjoja ja juhlia, joihin he vuo­ros­taan vas­ta­si­vat uusilla, entistä isommilla lahjoilla ja juhlilla. Loputon vas­ta­lah­jo­jen ja kilpaa kes­tit­se­mi­sen ketju päättyi toisinaan päi­vä­kausien juh­lin­taan, jossa anta­mi­sel­la rehentely saattoi hur­jim­mil­laan yltyä tuhoa­mi­seen: arvok­kai­ta kupa­ri­tau­lu­ja, ruokaa, aseita, veneitä, käsitöitä, huopia ja eläin­ten­nah­ko­ja hei­tet­tiin läjäpäin mereen tai poltettiin.

Potlatchin har­joit­ta­jien näkö­kul­mas­ta tar­kas­tel­tu­na kyse ei ollut pelkästä mate­rias­ta, vaan omaisuus oli osa suvun ja klaanin henkistä olemusta. Sen esittely ja jakaminen oli suuri kunnia, joka kasvatti suvun mainetta. Käytäntö, joka mate­ria­lis­tien silmissä vaikutti tuhoa­mi­sel­ta, oli äärim­mäi­sen kunniakas antamisen teko, lahja johon ei pys­tyt­täi­si vas­taa­maan toisella lahjalla. Johtajuus ja korkea asema oli siis sidottu omai­suu­den jaka­mi­seen, ei niinkään sen haa­li­mi­seen itselle.

  1. Marcel Mauss (1950): Lahja. Vaihdannan muodot ja peri­aat­teet arkaa­isis­sa yhteiskunnissa
  2. http://www.thecanadianencyclopedia.com/​en/​article/​potlatch/​

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Luomakunnan vartijat ‑elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Tutkijoiden ja ympäristönsuojelijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä. Kohtaamisissa erilaiset luontosuhteet ravistelevat käsityksiä luonnosta mutta luovat myös vuoropuhelun mahdollisuuksia.

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.