Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta.

Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin.

Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri - Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana.

Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015.

Kaupunkiviljely on osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säkkiviljelmät valtaavat kaupunkitilaa ympäri Suomea kesäkurpitsa- ja auringonkukkasadot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruoantuotannon ja kasvien kasvattamisen lisäksi kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kansalaisuuden motiivien ja velvollisuuksien kautta, kannustaa yhdessä tekemiseen oman asuinkaupungin parantamiseksi ja edistää ekologisia elämäntapoja.

Kulunut viikko on ollut ensimmäinen teemaviikkomme, jonka aikana olemme seikkailleet - ainakin ajatuksissamme - avaruudessa. Maanantaina julkaistun avaruuden antropologiaa käsittelevän artikkelin lisäksi viikko on sisältänyt ihka ensimmäisen videotuotantomme! Mitä on avaruuden antropologia? Millaisia tarinoita avaruudesta ja sen valloittamisesta kerrotaan? Kuka saa edustaa ihmiskuntaa avaruudessa? Millaista kulttuuria ja moraalia viemme mukanamme tähtiin? Voiko ihminen selvitä eristetyssä ympäristössä? Tästä artikkelista löydät kaikki kolme videota esitysjärjestyksessä.

Avaruuden antropologia yhdistää antropologisen perspektiivin tieteellisten ja teknisten käsitteiden tutkimukseen. Se tutkii Maan kulttuurien kosmologioita ja käsityksiä avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vaikuttavat ymmärrykseemme ulkoavaruudesta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus - tai kenties uhka - Maan ulkopuolisesta elämästä?