Globalisaation myötä palkkatyöhön liittyvät ilmiöt toistavat itseään maailmanlaajuisesti. Teemme työtä entistä pitempään, entistä kiristyneemmillä työsopimuksilla. Vastoin kaikkia odotuksia aikamme on poikinut uusia, merkityksettömiltä tuntuvia työpaikkoja. Arvon ja velan konseptien käsittelystä tunnettu antropologi ja aktivisti David Graeber on ollut näkyvillä työmaailman nykytilanteeseen liittyvässä keskustelussa. Hän teki tunnetuksi käsitteen niin sanotuista hevonpaskaduuneista.

Etiopian eteläosissa Gamon ylämaalla elävillä ihmisillä ei ole sanaa onnellisuudelle. Hyvän elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä on rauha, jolla gamot tarkoittavat sosiaalisten suhteiden sujuvuutta, yhteisyyttä ja jakamista.

1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä.

Millaista kolmannen sektorin tarjoamaan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten arkitodellisuus on tämän hetken Suomessa? Millainen merkitys kolmannen sektorin tarjoamalla ruoka-avulla on huono-osaisten selviytymiselle? Leipäjonoja voi ajatella suomalaisen yhteiskunnan notkelmina, joihin ajautuneiden ihmisten elämäntilanne on usein hyvin vaikea. Etnografinen tutkimusote auttaa kertomaan, millaista kolmannen sektorin ruoka-apuun turvautuvien arkitodellisuus todella on.

Viime vuosina vaihtokauppaseksi on herättänyt tutkijoiden ja median mielenkiinnon. Olemme lukeneet lehdistä, kuinka nuoret naiset hankkivat rahaa ja luksustuotteita ”tapailemalla” vanhempia miehiä. Tämä on herättänyt huolta nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ilmiön kitkemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Suomessa nuorten vaihtokauppaseksiin on suhtauduttu lasten hyväksikäyttönä ja puhuttu ilmiöstä nuorisoprostituutiona. Siitä, missä määrin seksuaalisuus ja vaihdanta liittyvät aikuisten arjessa toisiinsa, ei taas puhuta lainkaan. Onko vaihtokauppaseksi kuitenkaan sama asia kuin prostituutio?

Helsingissä järjestettiin syyskuun lopulla konferenssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapahtumaan osallistuneita tutkijoita ja taiteilijoita. Kummaa käsiteltiin kokemuksena, joka rikkoo totunnaisen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mahdollisuutena toisiin todellisuuksiin sekä jaettuna tai yksityisenä yliluonnollisena uskomuksena. Tutkimusten mukaan kummia kokemuksia luonnehtii niiden erityislaatuisuus ja poikkeavuus arkikokemuksiin verrattuna.

Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät?

Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa. Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa.