Siirry suoraan sisältöön

Onko biologista kelloa olemassa?

Naisen hedelmällinen aika on rajallinen. Biologinen kello alkaa raksuttaa viimeistään 30 vuoden rajapyykin jälkeen. Vaan entä jos koneiston ääntä ei kuulukaan? Ei huolta – kellosi ei ole hajalla. Sen sijaan olet saattanut vapautua kulttuurisista odotuksista.

“Biologinen kello” toimii ennen kaikkea kulttuurisesti. 1960-luvun lopun Yhdysvalloissa työelämä oli avautunut naisille ja ehkäisy ja abortti yleistyneet. Syntyvyys oli laskussa ja ensisynnyttäjät yhä vanhempia. Yhteiskunnallinen ilmapiiri oli kuitenkin edelleen seksistinen, ja naisten uudet aluevaltaukset tarvitsivat vastavoiman. Biologisesta kellosta tuli 1970-luvun lopulla varoittava vertauskuva kiireelle, joka väistämättä kohtaisi miehiseen työelämään tunkeutuneet naiset, joiden olisi uran ohella ehdittävä tehdä vielä lapsetkin. Vertauskuva alkoi pian elää omaa elämäänsä, ja muuttui ennen pitkää näennäisen neutraaliksi kuvaukseksi ihmiskehon normaalista toiminnasta.

Medialla, yhteiskunnallisella ilmapiirillä ja kulttuurisilla arvoilla on huomattava vaikutus siihen mitä tutkitaan, ja millä tavoin tutkimustuloksia käytetään. Viime aikoina on jopa väitetty, että usein siteeratut tilastot 35-39 -vuotiaiden naisten hedelmällisyydestä perustuisivat 300 vuotta vanhoihin ranskalaisiin syntyvyystilastoihin. Näin ollen miljoonia naisia maailmassa neuvottaisiin perhesuunnittelussa pohjaten tietoihin, jotka ovat peräisin ajalta ennen sähköä, antibiootteja ja hedelmöityshoitoja.

Hedelmällisyyden lasku ajan myötä ei koske ainoastaan naisia, eikä niin dramaattisesti kuin annetaan ymmärtää. Nykytutkimusten mukaan hedelmällisyyden ongelmat jakautuvat tasaisesti sukupuolten välillä. Silti kulttuurissamme on ominaista suhtautua aivan kuin vain naisella olisi keho, ja miehen hedelmällisyys ja osallisuus lapsen teossa usein unohtuu.

Naiset eivät ole kehonsa orjia sen enemmän kuin miehetkään, eikä biologinen pakko käske toista sukupuolta lisääntymään sen enempää kuin toistakaan. Ajatus naisen kehosta mystisten luonnon syklien armoilla olevana on kulttuurinen tulkinta, jonka seurauksena paineet lasten hankinnasta kasautuvat naisten niskaan.

Lukemista

  1.  

Lisää Kulttuurishokkeja

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Emmi Huhtaniemi

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *