Onnellisuus Etiopiassa

Etiopian ete­lä­osis­sa Gamon ylämaalla elävillä ihmisillä ei ole sanaa onnel­li­suu­del­le. Hyvän elämän tär­keim­piä tun­nus­merk­ke­jä on rauha, jolla gamot tar­koit­ta­vat sosi­aa­lis­ten suhteiden suju­vuut­ta, yhtei­syyt­tä ja jakamista. Konfliktit rat­kais­taan nopeasti, ja riidan ulko­puo­li­set henkilöt toimivat usein aktii­vi­si­na sovit­te­li­joi­na, auttaen rii­ta­pu­ka­rei­ta aset­tu­maan toistensa kenkiin. Jotta mitään ei jäisi ham­paan­ko­loon, ongelmat käsi­tel­lään perus­teel­li­ses­ti. Eripura ei saa aiheuttaa kär­si­mys­tä.

Gamot näkevät kär­si­myk­sen surkeana olotilana, joka vaatii välit­tö­miä toi­men­pi­tei­tä. Kun yksilöä kohtaa epäonni tai suru, häntä ei jätetä yksin. Surijaa tullaan piris­tä­mään, ja hänet autetaan takaisin yhdes­sä­olon piiriin. Ilo ja hymyi­le­vät kasvot ovat tärkeitä osoi­tuk­sia hyvin­voi­vis­ta ihmis­suh­teis­ta. Jatkuva vitsailu ja leikkisä sanailu ovat keskeisiä sosi­aa­li­sen elämän osia, joita on perin­tei­ses­ti pysäh­dyt­ty har­joit­ta­maan jokaisen ohi­kul­ki­jan kanssa.

Gamojen parissa tut­ki­mus­ta tehnyt ant­ro­po­lo­gi Dena Freeman halusi usein viettää aikaa yksin, aja­tel­lak­seen rauhassa. Gamojen kielessä “ajatella” on kuitenkin sama sana kuin “huolehtia”, ja huo­leh­ti­maan vetäytyvä tutkija haet­tiin­kin hyvin­voin­nin nimissä aina takaisin muiden seuraan. Vaikka onnel­li­suu­del­le ei ole sanaa, gamot näkevät sen ihmisen perus­ti­la­na, jota yllä­pi­de­tään har­mo­ni­sel­la ja iloa herät­tä­väl­lä vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­la.

  1. Dena Freeman. Techniques of happiness: Moving toward and away from the good life in a rural Ethiopian community.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

Lue myös nämä:

Graffitinmaalaajat miellettiin ennen usein nuorisorikollisiksi. Vaikka kyseessä on laillisuuden rajamailla liikkuva alakulttuuri, graffiti on jo kauan ollut osa taide- ja mainosmaailmaa. Viime vuosina graffiteista on tullut laajemmin hyväksytty ilmiö.

Semioottinen antropologia tarkastelee merkkejä ja merkityksiä. Siinä esitetään monenlaisia kysymyksiä: Miksi pukeudumme eri tavoin eri tilanteissa? Miten erilaiset merkkijärjestelmät, kuten kieli tai nuottikirjoitus, rakentuvat? Ja mikä eri merkkijärjestelmien keskinäinen suhde on? Esimerkiksi punainen voi olla joulun väri, merkki tulehduksesta tai käsky pysähtyä.