Mielenterveys ja kulttuuri

Mieleen ja sen ter­vey­teen liittyvät kysy­myk­set ovat kult­tuu­ri­si­don­nai­sia. Kulttuureissa, joissa mielen rajat käsi­te­tään läpäi­se­vik­si, seli­tyk­set ja tulkinnat oireille ovat usein sosi­aa­li­sia tai esi­mer­kik­si hen­ki­maa­il­maan liittyviä. Bangladeshilaisten muslimien parissa mie­len­ter­vey­del­li­set oireet tulkitaan usein djinnien aikaan­saa­mik­si. Islamilaisessa myto­lo­gias­sa djinnit ovat yli­luon­nol­li­sia, savut­to­mas­ta tulesta tehtyjä olentoja, jotka voivat vahin­goit­taa ihmisiä tai tehdä heidät hulluiksi.

Tulkintojen lisäksi myös oireet saavat kult­tuu­ri­si­don­nai­sia muotoja. Yhdysvalloissa skit­so­fre­ni­sen diag­noo­sin saaneilla pel­ko­ti­lat liittyvät usein tek­no­lo­gi­aan ja val­von­taan, kun taas Japanissa poti­lail­la saattaa olla pelkoja jul­ki­ses­ta nöy­ryy­tyk­ses­tä. Länsimaisessa lää­ke­tie­tees­sä val­lit­se­va käsitys mie­len­ter­vey­des­tä ja sen hoi­ta­mi­ses­ta perustuu ennen kaikkea bio­lo­gi­aan. Mieli näyt­täy­tyy yksi­löl­li­se­nä koko­nai­suu­te­na, jonka sai­ras­tu­mi­sen taustalla on sisä­syn­tyi­nen geneet­ti­nen alttius.

Nykytutkimuksen mukaan mie­len­ter­vey­den ongelmien diag­noo­sit ja geenien toiminta eivät kui­ten­kaan ole yksi­se­lit­tei­siä ja sel­vä­ra­jai­sia. Lapsuudessa koetulla traumalla ja huonoilla olo­suh­teil­la on todettu olevan bio­lo­gis­ta perimää suo­ra­vii­vai­sem­pi vai­ku­tus­suh­de mie­len­ter­vey­teen. Myös aikuisiän vas­toin­käy­mi­set ja vali­tet­ta­vat olo­suh­teet lisäävät mie­len­ter­vey­son­gel­mien riskiä. Mielen tasa­pai­non ja hyvin­voin­nin kannalta tehok­kaim­mat hoi­to­muo­dot ottavat huomioon ihmisen elämän olo­suh­teet ja sosi­aa­li­sen todel­li­suu­den.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

Lue myös nämä:

Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa?

Kentaurit ovat myyttisiä olentoja, joiden pää ja yläruumis ovat ihmisen, alaruumis hevosen. Antiikin Kreikassa kuuluisin kentaureista oli Chiron, joka tunnetaan viisaana parantajana, lääke- ja kasvitieteen isänä. Tekoälyn kehityksen myötä kentauri on saanut uudenlaisia merkityksiä, jotka ennakoivat myös lääketieteen tulevaisuutta.