Mieleen ja sen terveyteen liittyvät kysymykset ovat kulttuurisidonnaisia. Kulttuureissa, joissa mielen rajat käsitetään läpäiseviksi, selitykset ja tulkinnat oireille ovat usein sosiaalisia tai esimerkiksi henkimaailmaan liittyviä. Bangladeshilaisten muslimien parissa mielenterveydelliset oireet tulkitaan usein djinnien aikaansaamiksi. Islamilaisessa mytologiassa djinnit ovat yliluonnollisia, savuttomasta tulesta tehtyjä olentoja, jotka voivat vahingoittaa ihmisiä tai tehdä heidät hulluiksi.
Tulkintojen lisäksi myös oireet saavat kulttuurisidonnaisia muotoja. Yhdysvalloissa skitsofrenisen diagnoosin saaneilla pelkotilat liittyvät usein teknologiaan ja valvontaan, kun taas Japanissa potilailla saattaa olla pelkoja julkisesta nöyryytyksestä. Länsimaisessa lääketieteessä vallitseva käsitys mielenterveydestä ja sen hoitamisesta perustuu ennen kaikkea biologiaan. Mieli näyttäytyy yksilöllisenä kokonaisuutena, jonka sairastumisen taustalla on sisäsyntyinen geneettinen alttius.
Nykytutkimuksen mukaan mielenterveyden ongelmien diagnoosit ja geenien toiminta eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä ja selvärajaisia. Lapsuudessa koetulla traumalla ja huonoilla olosuhteilla on todettu olevan biologista perimää suoraviivaisempi vaikutussuhde mielenterveyteen. Myös aikuisiän vastoinkäymiset ja valitettavat olosuhteet lisäävät mielenterveysongelmien riskiä. Mielen tasapainon ja hyvinvoinnin kannalta tehokkaimmat hoitomuodot ottavat huomioon ihmisen elämän olosuhteet ja sosiaalisen todellisuuden.
Lukemista
- https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/feb/26/mental-illness-misery-childhood-traumas
- http://www.livescience.com/47394-supernatural-jinn-mental-illness-islam.html
