Mielenterveys ja kulttuuri

Mieleen ja sen ter­vey­teen liittyvät kysy­myk­set ovat kult­tuu­ri­si­don­nai­sia. Kulttuureissa, joissa mielen rajat käsi­te­tään läpäi­se­vik­si, seli­tyk­set ja tulkinnat oireille ovat usein sosi­aa­li­sia tai esi­mer­kik­si hen­ki­maa­il­maan liittyviä. Bangladeshilaisten muslimien parissa mie­len­ter­vey­del­li­set oireet tulkitaan usein djinnien aikaan­saa­mik­si. Islamilaisessa myto­lo­gias­sa djinnit ovat yli­luon­nol­li­sia, savut­to­mas­ta tulesta tehtyjä olentoja, jotka voivat vahin­goit­taa ihmisiä tai tehdä heidät hulluiksi.

Tulkintojen lisäksi myös oireet saavat kult­tuu­ri­si­don­nai­sia muotoja. Yhdysvalloissa skit­so­fre­ni­sen diag­noo­sin saaneilla pel­ko­ti­lat liittyvät usein tek­no­lo­gi­aan ja val­von­taan, kun taas Japanissa poti­lail­la saattaa olla pelkoja jul­ki­ses­ta nöy­ryy­tyk­ses­tä. Länsimaisessa lää­ke­tie­tees­sä val­lit­se­va käsitys mie­len­ter­vey­des­tä ja sen hoi­ta­mi­ses­ta perustuu ennen kaikkea bio­lo­gi­aan. Mieli näyt­täy­tyy yksi­löl­li­se­nä koko­nai­suu­te­na, jonka sai­ras­tu­mi­sen taustalla on sisä­syn­tyi­nen geneet­ti­nen alttius.

Nykytutkimuksen mukaan mie­len­ter­vey­den ongelmien diag­noo­sit ja geenien toiminta eivät kui­ten­kaan ole yksi­se­lit­tei­siä ja sel­vä­ra­jai­sia. Lapsuudessa koetulla traumalla ja huonoilla olo­suh­teil­la on todettu olevan bio­lo­gis­ta perimää suo­ra­vii­vai­sem­pi vai­ku­tus­suh­de mie­len­ter­vey­teen. Myös aikuisiän vas­toin­käy­mi­set ja vali­tet­ta­vat olo­suh­teet lisäävät mie­len­ter­vey­son­gel­mien riskiä. Mielen tasa­pai­non ja hyvin­voin­nin kannalta tehok­kaim­mat hoi­to­muo­dot ottavat huomioon ihmisen elämän olo­suh­teet ja sosi­aa­li­sen todel­li­suu­den.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

Lue myös nämä:

Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto.

Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa?

Kentaurit ovat myyttisiä olentoja, joiden pää ja yläruumis ovat ihmisen, alaruumis hevosen. Antiikin Kreikassa kuuluisin kentaureista oli Chiron, joka tunnetaan viisaana parantajana, lääke- ja kasvitieteen isänä. Tekoälyn kehityksen myötä kentauri on saanut uudenlaisia merkityksiä, jotka ennakoivat myös lääketieteen tulevaisuutta.