Muuri kansakunnan rajana

Maahanmuuton hal­lin­noin­ti on askar­rut­ta­nut val­taa­pi­tä­viä kult­tuu­ri­his­to­rian alku­hä­mä­ris­tä asti. Monimutkaisia sosio-poliit­ti­sia tilan­tei­ta pyrittiin jo 5000 vuotta sitten rat­kai­se­maan muurien raken­ta­mi­sel­la. Kiinteiden raken­tei­den avulla naa­pu­ri­mai­den asukkaat ja ei-toivotut maa­han­muut­ta­jat on pyritty pitämään poissa omalta maalta.

Ensimmäinen kan­sa­kun­tia erottava muuri, joka ei ole raken­net­tu kaupungin ympärille, löytyi sume­ri­lai­ses­ta Mesopotamiasta 2000 vuotta ennen ajan­las­kun alkua. Urin kaupungin kuningas Shulgi raken­nut­ti muurin Eufrat- ja Tigris-virtojen väliin, nykyiseen etelä-Irakiin, pitääk­seen eteläiset heimot sen toisella puolen. Nuolenpääkirjoitukset pal­jas­ta­vat, että amo­rii­teik­si kutsutut heimot havit­te­li­vat lai­dun­mai­ta ja tulivat asumaan etelä-Mesopotamian kau­pun­kei­hin, joissa heitä pidettiin ulko­maa­lai­si­na. Amoriitit kiersivät pys­ty­te­tyn muurin, eivätkä Shulgin jäl­ke­läi­set kyenneet pitämään heimoja loitolla raken­tei­den huol­ta­mi­ses­ta ja vah­vis­ta­mi­ses­ta huo­li­mat­ta. Lopulta sume­ri­lais­ten ja amo­riit­tien kult­tuu­rit sulau­tui­vat, ja seu­raa­vien vuo­si­sa­to­jen ajan amo­riit­ti­ku­nin­kaat hal­lit­si­vat suurta osaa Mesopotamiasta.

Maailman kuuluisin puo­lus­tus­ra­ken­nel­ma, Kiinan muuri, raken­net­tiin mon­go­lia­lai­sia ja mant­su­ria­lai­sia heimoja vastaan. Amoriittien tavoin he onnis­tui­vat kier­tä­mään esteen. 1300-luvulla nyky­muo­ton­sa saanut muuri oli enem­män­kin psy­ko­lo­gi­nen raja Kiinan ja ulko­maa­il­man välillä. Samassa vallan esittelyn hengessä mahtava Rooman val­ta­kun­ta rajautui poh­joi­ses­sa keisari Hadrianuksen mukaan nimettyyn muuriin, joka sijaitsi nykyisen Englannin ja Skotlannin rajalla. Sekään ei pysäyt­tä­nyt taval­lis­ten ihmisten lii­keh­din­tää, vaan muodostui tärkeäksi kau­pan­käyn­nin kanavaksi val­mis­tu­mi­sen­sa jälkeen 120-luvulla.

Muurien suurin merkitys on sym­bo­li­nen. Ne on pys­ty­tet­ty voi­mak­kai­den hal­lit­si­joi­den toimesta kuvas­ta­maan kan­sa­kun­nan voimaa, rajaten vieraan “toisen” ulko­puo­lel­le.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

Lue myös nämä:

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Maanviljelykulttuurit mahdollistivat väestönkasvun ja sitä kautta niin kutsutun korkeakulttuurin kehittymisen. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?