Joulun avainsana Suomessa on lahja. Lahjojen rituaalinen vaihto nähdään antropologiassa eräänä tärkeimmistä keinoista ylläpitää ja huoltaa sosiaalisia verkostoja. Lahjan arvo ei ole vain tavarassa itsessään. Merkitys piilee ennen kaikkea lahjan sosiaalisessa arvossa, joka liittyy lahjan antajan ja vastaanottajan väliseen suhteeseen sekä molempien sosiaaliseen asemaan. Ja miten joulupukki sopii tähän kuvioon?

Guatemalan maya-alueilla kristillisessä kuvastossa on yllättäviä lisäyksiä: jouluseimessä saattaa olla kaksi lasta tai Neitsyt Marialla sylissään Jeesus-lapsen lisäksi tämän kaksoisveli.

Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja.

Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa. Lainsäädäntömme mukaan kunnan jäsenyys, kuntalaisuus, on pakollista. Kuntalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia asuinkuntaansa kohtaan, ja kunnilla on velvollisuuksia ja vastuita asukkaitaan kohtaan. Mutta onko kunnalla ja kuntalaisilla muita siteitä? Mikä voisi olla kunnan kulttuurinen merkitys? Muuttuuko merkitys kuntaliitoksen myötä?

Ajan mittaamisen historia on täynnä tarinoita yksittäisten ihmisten valtavasta vaikutuksesta siihen, mitkä asiat muistetaan ja mitkä unohdetaan. Mitä jos saisit valita yhden asian, jonka perusteella vuosi 2016 merkittäisiin historiankirjoihin?

Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luunrippeet arki-iltoihimme. Sarjat ovat tutustuttaneet katsojat forensiseen antropologiaan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työskentelystä. Samalla saimme mielenkiintoisen katsauksen akatemian, ja sen ulkopuolisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän, ja siksi luonnonvarojen hyväksikäyttö kiihtyy. Alueet, jotka ennen olivat syrjäisiä maailmantalouden toiminnalle, muuttuvat nyt globaalin kapitalismin kannalta tärkeiksi alueiksi, joiden resursseista monikansalliset yhtiöt kilpailevat. Suo näyttäytyy tutkijan mielessä paikkana, missä maan päällä olevan lisäksi merkittävää on se, mitä maan alla on.

Sipilä-gate nousi nopeasti pikkujoulukauden kuumimmaksi puheenaiheeksi. Asiasta on kuoriutunut päivittäin uusia kerroksia, ja siitä on esitetty erinomaisia analyyseja. Yhdeksi tapauksen voittajaksi nousee journalistinen integriteetti ja sananvapauden puolustaminen. Politiikan pelisäännöt puolestaan ottavat taas kerran rutkasti turpiin. Tekstissä tapahtunutta pohditaan erinäisten aikamme ilmiöiden kautta, ja peilataan tapahtumia tutkijoiden yhteiskunnalliseen asemaan.

Iranissa sosiaalisia tilanteita määrittelee erityinen käyttäytymisetiketti, taarof. Jos aterialla tarjotaan lisää, etiketin mukaan on kieltäydyttävä, mielellään pari kertaa ennen myöntymistä.

Koska antropologien tutkimuskohteet ovat perinteisesti sijainneet ”kaukana kotoa”, työskentelee alan edustajia myös kehitysyhteistyön parissa. Antropologialla onkin yhteytensä kehitysmaatutkimuksen tieteenalaan. Kehitysyhteistyössä antropologit joutuvat jatkuvasti painimaan sellaisten kysymysten kanssa kuten kuinka varmistaa, ettei tutkimustietoa käytetä tutkittavaa yhteisöä vastaan, ja kuinka paljon kehitysorganisaattoreiden menetelmiin voi ottaa kantaa. Kehitysyhteistyön alkuaikoina antropologeja värvättiin yleensä mukaan vasta, kun kehitysprojekti ei toiminutkaan niin kuin piti.