Vuosi yhdessä kuvassa

Ajan mit­taa­mi­sen historia on täynnä tarinoita yksit­täis­ten ihmisten val­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta siihen, mitkä asiat muis­te­taan ja mitkä unoh­de­taan. Mitä jos saisit valita yhden asian, jonka perus­teel­la vuosi 2016 mer­kit­täi­siin his­to­rian­kir­joi­hin?

Pohjois-Amerikan alku­pe­räis­väes­töi­hin kuuluvan Lakota-kansan historia kir­jat­tiin kankaalle tai nahalle piir­ret­tyi­hin pik­to­gram­mei­hin. Nämä “tal­vi­ka­len­te­rit” (waniyetu wowapi) ovat jopa sata vuotta yhdelle kankaalle kerääviä koko­nai­suuk­sia. Jokaista vuotta edustaa yksit­täi­nen kuva, joka esittää sen vuoden tär­keim­mäk­si katsottua tapah­tu­maa: yhteisöä koh­dan­nut­ta kata­stro­fia tai onnea, tärkeän päällikön kuolemaa, sotaa tai rauhaa.

Kullakin lakota-ryhmällä oli oma his­to­rioit­si­ja, joka oli vastuussa ryhmän tarinan suul­li­ses­ta ker­taa­mi­ses­ta ja vuoden kuvan lisää­mi­ses­tä kalen­te­riin. Vuoden mer­kit­tä­vin tapahtuma valittiin yhdessä ryhmän van­him­pien kokouk­ses­sa. Perinteisesti kalen­te­rei­ta yllä­pi­ti­vät vain miehet, ja his­to­rioit­si­jan asema oli usein periytyvä. Vasta 1900-luvulla myös naiset pääsivät his­to­rian­kir­joit­ta­jik­si.

Kalentereista tehtiin uusia kopioita sitä mukaa, kun vanha kului tun­nis­ta­mat­to­mak­si. Toisinaan tämä johti siihen, että uusi his­to­rioit­si­ja muutti his­to­rian­kir­joi­tus­ta vaih­ta­mal­la jotakin vuotta esittävän tapah­tu­man toiseen tai tul­kit­se­mal­la sen omista syistään eri tavalla. Säilyneet tal­vi­ka­len­te­rit ovat ajalta, jolloin alku­pe­räis­väes­tö­jen kult­tuu­rit olivat kolo­ni­saa­tion vuoksi valtavan muutoksen alaisina. Niiden mer­kin­nöis­tä voi lukea tuon ajan historian ker­rot­tu­na lakota-kansan näkö­kul­mas­ta.

  1. Sapiens
  2. Smithsonian Instituten sivuilta löytyvä vir­tu­aa­li­nen näyttely 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

Lue myös nämä:

Toimituksemme suuntaa kohti kesälomaa epätavallisissa tunnelmissa. Koronapandemia on muiden lieveilmiöiden ohella tuottanut muuntuneen kokemuksen ajan kulumisesta. Antropologinen toteamus, jonka mukaan aika on sosiaalinen konstruktio ja altis muutoksille, tuntuu todemmalta kuin koskaan.

Ooppera on 400 vuoden aikana kasvanut ruhtinaiden yksityisestä huvista miljoonien viihteeksi, ja ollut aina vahvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Yleisön monipuolistuessa oopperan luonne on muuttunut, ja yläluokan sekavasta sosiaalisesta salongista on tullut suuren yleisön harras musiikin temppeli. 

Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.