Värit eri kulttuureissa

Värit luo­ki­tel­laan ja niistä puhutaan eri kult­tuu­reis­sa hyvin eri tavoin. Ennen 1500-lukua englannin kielessä ei ollut termiä orans­sil­le värille. Oranssi (orange) saapui kieleen vasta Aasiasta tuotujen appel­sii­ni­pui­den ja niiden hedelmien myötä.

Perulaisella candoshi-kansalla ei ole sanaa “väri”. Heillä on vain yksi termi kaikille väreille spekt­ril­lä vihreästä purp­pu­raan saakka — paitsi tum­man­vih­reäl­le, jonka sana tar­koit­taa “raakaa hedelmää”. Sana “musta” tar­koit­taa “tervan kaltaista”, “keltainen” on tietyn keltaisen linnun nimi ja “punainen” tar­koit­taa “kypsää hedelmää”.

Värin nimeä­mi­nen voi riippua myös kon­teks­tis­ta. Kun can­dos­hien väri­kä­si­tyk­siä tutkiva ant­ro­po­lo­gi kysyi “millainen” oli punainen esine, vastaus oli “kuin kypsä hedelmä”. Lattialle jou­tues­saan sama esine oli kuitenkin “kuin veri”. Candoshien vastaus kel­tao­rans­sin värin luon­tees­ta taas oli pohdinta siitä, oliko se enemmän kuin inkivääri vai kuin kalan mäti.

Kaikki ihmiset kuvai­le­vat näke­mään­sä sanal­li­ses­ti, mutta nähdyn luo­kit­te­lul­le on eri perus­tei­ta — vaikkapa tekstuuri tai koko. Malesian jahait luo­kit­te­le­vat saman­lai­sik­si sinisen ja punaisen, koska “kuten avio­puo­li­sot, ne kuuluvat yhteen”. Värien perus­teel­la luo­kit­te­lu on tärkeää eri­tyi­ses­ti tuo­tan­to­ta­lou­teen kes­kit­ty­vis­sä yhteis­kun­nis­sa, joissa kahden esineen ainoa ero saattaa olla väri — valit­sen­ko mustat vai valkoiset lenkkarit?

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi hiljan tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita eri ihmisryhmiin kohdistuvien nimitysten sopivuudesta julkiseen keskusteluun. Päällisin puolin tutkimus ja sen tulokset vaikuttavat suoraviivaisilta, muta tulosten näennäinen yksiselitteisyys kuitenkin kätkee taakseen nimittelyn sallittavuudesta Suomessa pitkään jatkuneen kiivaan keskustelun.

Yhdysvaltojen ja Suomen presidentit pitivät Valkoisessa talossa lehdistötilaisuuden. Tapahtumassa juhlistettiin sitä, että on kulunut 100 vuotta siitä kun USA tunnusti Suomen itsenäisyyden eli suvereniteetin: yksinoikeuden hallita omaa aluettaan. Tilaisuus kääntyi kuitenkin isäntämaan sisäpolitiikan kiistoihin tavalla, joka kiinnitti huomiota itse USA:n suvereniteetin ongelmiin.

Semioottinen antropologia tarkastelee merkkejä ja merkityksiä. Siinä esitetään monenlaisia kysymyksiä: Miksi pukeudumme eri tavoin eri tilanteissa? Miten erilaiset merkkijärjestelmät, kuten kieli tai nuottikirjoitus, rakentuvat? Ja mikä eri merkkijärjestelmien keskinäinen suhde on? Esimerkiksi punainen voi olla joulun väri, merkki tulehduksesta tai käsky pysähtyä.

Kuşköy on eristäytynyt vuoristokylä Mustanmeren rannikolla Turkissa. Sen tuhatkunta asukasta ovat satojen vuosien ajan kommunikoineet viheltämällä, kielellä jota kutsutaan “lintukieleksi”. Kylän nimi merkitsee lintujen kylää.