Tuolilla vai lattialla?

Istutko par­hail­laan tuolilla tai sohvalla? Jos olet Suomessa, luul­ta­vas­ti et istu lattialla. Niinkin tavan­omai­nen asia kuin istuminen on vahvasti kult­tuu­ri­si­don­nais­ta. 

Maailmanlaajuisesti tunnetaan ainakin sata erilaista istuma-asentoa. Näistä suo­si­tuim­piin lukeutuu syvä kyykky, joka on laajalti käytössä Etelä-Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Asennossa viihtyy niin kii­na­lai­nen työmies tupak­ka­tauol­laan kuin gha­na­lai­nen päi­vä­ko­ti­ryh­mä.

Lähes yhtä laajalle levinnyt asento on risti-istunta. Ympäri eteläistä Aasiaa kumpikin näistä kelpaa työn­te­koon, ruo­kai­luun ja ren­tou­tu­mi­seen. Melanesiassa ja tiettyjen Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen joukossa taas on taval­lis­ta lattialla istuminen niin, että jalat ovat ojen­net­tu­na suoraksi tai ris­tit­ty­nä nilkkojen kohdalta.

Samat kult­tuu­ri­set tavat, jotka ohjai­le­vat esi­mer­kik­si vaa­te­tus­ta ja sisus­tus­ta, vai­kut­ta­vat myös istu­ma­käy­tän­töi­hin. Maassa istumisen kult­tuu­reis­sa lat­tioil­la on usein peh­mus­tei­na lämpimiä mattoja tai istu­ma­tyy­ny­jä. Helposti rii­sut­ta­vat kengät otetaan pois ennen asuntoon astumista, ja väljä vaatetus sallii mukavan risti-istunnan. Lattianrajassa istujat tuppaavat suosimaan matalia kaappeja ja matka-arkkuja korkeiden kome­roi­den sijasta. Myös muut huo­ne­ka­lut ovat matalia. Ja siellä missä istutaan matoilla, usein nukutaan patjoilla lattialla.

Suomalaisia koteja ei ole suun­ni­tel­tu lattialla istu­mi­seen. Tällä saattaa olla juurensa ilmas­tos­sam­me: kylmät, vetoisat tai kosteat lattiat roh­kai­se­vat siir­tä­mään istumisen eri­lai­sil­le korok­keil­le. Nämä yleis­tyk­set kui­ten­kaan eivät aina pidä paik­kaan­sa. Esimerkiksi Koreassa ja Japanissa istutaan kylmistä talvista huo­li­mat­ta mieluiten lat­tia­ma­toil­la.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä.

Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa.

On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?