Me olemme joki — joki on me

Uusiseelantilainen Whanganui-joki sai viime kes­ki­viik­ko­na oikeus­hen­ki­lön aseman. Nyt joella on oma laillinen iden­ti­teet­tin­sä, johon sisältyy oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia. Se tun­nus­tet­tiin elävänä olentona, jolle nimi­tet­tiin edustajat sekä maan hallinnon että pai­kal­li­sen alku­pe­räis­kan­san parista.

Maorit ovat tais­tel­leet joen oikeuk­sis­ta 1870-luvulta lähtien. Maan pisimmän oikeus­ju­tun taustalla on perus­ta­van­laa­tui­nen ero maa­il­man­kat­so­mus­ten välillä. Maoreille Whanganui-joki on esi-isä. He näkevät itsensä uni­ver­su­min osina, tasa-arvoisina vuorten, jokien ja merten kanssa. Maorit voivat seurata suku­lin­jaan­sa uni­ver­su­min alkuun asti, sillä ihminen polveutuu suoraan luonnosta ja sen ilmiöistä. Valtion lain­sää­dän­töä taas ohjaa ihmis­kes­kei­nen maa­il­man­ku­va, jonka mukaan joet, metsät tai muut luon­no­nym­pä­ris­töt ovat omis­ta­mi­sen ja hal­lin­noin­nin kohteita.

Oikeuden päätös kun­nioit­taa maorien näkö­kul­maa, jonka mukaan myös joki on elävä olento ja jakamaton koko­nai­suus. Maorien puhemies huo­maut­taa, ettei kyse ole kehi­tyk­sen vas­tus­ta­mi­ses­ta, eikä talou­del­li­sen näkö­kul­man kiel­tä­mi­ses­tä, vaan uudesta läh­tö­koh­das­ta tule­vai­suu­den suun­nit­te­lul­le. Whanganui-jokeen suh­tau­du­taan elävänä olentona, eikä vain hyö­dyn­net­tä­vä­nä objektina. Tästä lähtien joen hyvin­voin­ti linkittyy ihmisten hyvin­voin­tiin myös lain edessä, ja sen vahin­goit­ta­mi­sen katsotaan olevan sama asia kuin siitä pol­veu­tu­vien ihmisten vahin­goit­ta­mi­nen.

Luonnonympäristöt ovat aiem­min­kin saaneet erilaisia statuksia lain edessä. Uudessa-Seelannissa erityisiä oikeuksia on myönnetty myös Te Ureweran kan­sal­lis­puis­tol­le, ja esi­mer­kik­si Bolivian laissa huo­mioi­daan nykyään Äiti Maan oikeudet.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Mökkeilyssä ei vaikuta olevan kyse mukavasta lomailusta. Ihmiset suuntaavat keskelle ei mitään paikkoihin, joissa on paljon hyttysiä ja ulkohuussi, mutta ei juoksevaa vettä eikä aina sähköäkään. Vaikka tuottavuutta ihannoidaan, kaupungit tyhjenevät mökkikauden huipun aikaan. Elämän perusasiat ovat vaivalloisempia mökillä: jopa lämmitys ja ruoanlaitto vaativat ruumiillista työtä.

AntroBlogin neljäs julkaisukausi päättyy. Toimitus palaa kesätauolta syyskuun alussa. Sitä ennen teemme katsauksen kuluneeseen kauteen ja pohdimme, miten eskimoiden ja inuittien vuodenkierto liittyy suomalaisten lomanviettoon.

Intialle kuuluvalla Pohjois-Sentinelin saarella asuva kansa on päässyt otsikoihin saarella luvatta vierailleen yhdysvaltalaisen lähetyssaarnaajan tapon vuoksi. Pohjois-Sentinelin asukkaat kuuluvat maailman yhä harvemmaksi käyviin populaatioihin, jotka eivät ole jatkuvissa läheisissä vuorovaikutussuhteissa muiden ihmisryhmien kanssa. Uutisointi aiheesta on korostanut saarelaisten eristäytyneisyyttä ja “alkukantaisuutta”.