Me olemme joki — joki on me

Uusiseelantilainen Whanganui-joki sai viime kes­ki­viik­ko­na oikeus­hen­ki­lön aseman. Nyt joella on oma laillinen iden­ti­teet­tin­sä, johon sisältyy oikeuksia ja vel­vol­li­suuk­sia. Se tun­nus­tet­tiin elävänä olentona, jolle nimi­tet­tiin edustajat sekä maan hallinnon että pai­kal­li­sen alku­pe­räis­kan­san parista.

Maorit ovat tais­tel­leet joen oikeuk­sis­ta 1870-luvulta lähtien. Maan pisimmän oikeus­ju­tun taustalla on perus­ta­van­laa­tui­nen ero maa­il­man­kat­so­mus­ten välillä. Maoreille Whanganui-joki on esi-isä. He näkevät itsensä uni­ver­su­min osina, tasa-arvoisina vuorten, jokien ja merten kanssa. Maorit voivat seurata suku­lin­jaan­sa uni­ver­su­min alkuun asti, sillä ihminen polveutuu suoraan luonnosta ja sen ilmiöistä. Valtion lain­sää­dän­töä taas ohjaa ihmis­kes­kei­nen maa­il­man­ku­va, jonka mukaan joet, metsät tai muut luon­no­nym­pä­ris­töt ovat omis­ta­mi­sen ja hal­lin­noin­nin kohteita.

Oikeuden päätös kun­nioit­taa maorien näkö­kul­maa, jonka mukaan myös joki on elävä olento ja jakamaton koko­nai­suus. Maorien puhemies huo­maut­taa, ettei kyse ole kehi­tyk­sen vas­tus­ta­mi­ses­ta, eikä talou­del­li­sen näkö­kul­man kiel­tä­mi­ses­tä, vaan uudesta läh­tö­koh­das­ta tule­vai­suu­den suun­nit­te­lul­le. Whanganui-jokeen suh­tau­du­taan elävänä olentona, eikä vain hyö­dyn­net­tä­vä­nä objektina. Tästä lähtien joen hyvin­voin­ti linkittyy ihmisten hyvin­voin­tiin myös lain edessä, ja sen vahin­goit­ta­mi­sen katsotaan olevan sama asia kuin siitä pol­veu­tu­vien ihmisten vahin­goit­ta­mi­nen.

Luonnonympäristöt ovat aiem­min­kin saaneet erilaisia statuksia lain edessä. Uudessa-Seelannissa erityisiä oikeuksia on myönnetty myös Te Ureweran kan­sal­lis­puis­tol­le, ja esi­mer­kik­si Bolivian laissa huo­mioi­daan nykyään Äiti Maan oikeudet.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan.

Britanniassa ja useimmissa brittiläisen kansainyhteisön maista perinteiseen asianajajan asuun kuuluu peruukki, joka on tyyliltään 1600-luvulta. Sen käyttöä on kritisoitu vanhanaikaisuudesta ja epäkäytännöllisyydestä. Tapa istuu kuitenkin lujassa, sillä symbolina se on erittäin vahva.