Vuonna 2015 kansainvälinen sisarjulkaisumme Allegralaboratory.net pyysi joukkoa sekä nuoria että kokeneita antropologeja nimeämään antropologisia teoksia, jotka heidän nähdäkseen ovat vaikuttaneet eniten humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin keskusteluihin ja länsimaiseen ajatteluun. Näistä koottiin 30 olennaisimman antropologisen kirjan lista, jonka haluamme jakaa myös omille lukijoillemme.
Tämä kirjallisuus on tieteenalamme kovassa ytimessä. Se edustaa sitä vankkaa tutkimuksellista perinnettä ja pohjaa, jolle myös AntroBlogin toiminta perustuu. Listan sisällössä oli myös yllätyksiä, joita tässä artikkelissa analysoimme. Kritiikkiä esitettäessä on huomioitava, että niin kysymyksenasettelu kuin kyselyyn vastanneen yleisön maantieteellinen sijainti ovat vaikuttaneet listan muotoutumiseen tietynlaiseksi.
Tyhjä tila käyttöön!
Listan koonnut Allegra Laboratory on kansainvälinen, oikeusantropologian parista ponnistanut verkkojulkaisu. Se perustettiin vuonna 2013 täyttämään “tyhjää tilaa” tieteellisen artikkelin valmiiksi saamisen ja julkaisemisen välillä, ja tarjoamaan itsenäinen julkaisualusta erityisesti nuorille tutkijoille. Sisällöltään raskaampien akateemisten verkkolehtien kentällä Allegra Laboratory edustaa värikästä, kokeellista laitaa. Vaikka vastaavia listoja tärkeimmistä antropologisista teoksista on muitakin, tätä koostetta voidaan tarkastella ajankohtaisena tulkintana siitä, minkälainen antropologia on kaikkein vaikutusvaltaisinta.
Kyselyn tuloksena syntynyt lista on tässä. Suomenkieliset painokset on mainittu niistä teoksista, jotka on käännetty suomeksi. Muussa tapauksessa listattuna ovat kirjojen englanninkieliset versiot.
- Clifford Geertz. The Interpretation of Cultures. 1973.
- Claude Lévi-Strauss. Tropiikin kasvot. 1997 (1955).
- Bronislaw Malinowski. Argonauts of the Western Pacific. 1922.
- Marcel Mauss. Lahja – Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa. 1950 (1924).
- Arjun Appadurai. Modernity at Large: Cultural Dimensions of Globalization. 1996.
- Franz Boas. The Mind of Primitive Man. 1911.
- Edward Burnett Tylor. Primitive Culture. 1871.
- Margaret Mead. Coming of Age in Samoa. 1928.
- Edward Evan Evans-Pritchard. Witchcraft, Oracles and Magic among the Azande. 1937.
- Mary Douglas. Puhtaus ja vaara. Ritualistisen rajanvedon analyysi. 2000 (1966).
- Marilyn Strathern. The Gender of the Gift: Problems with Women and Problems with Society in Melanesia. 1988.
- Claude Lévi-Strauss. The elementary structures of kinship. 1969 (1948).
- Lewis Henry Morgan. Ancient Society. 1877.
- Veena Das. Life and Words. Violence and the Descent into the Ordinary. 2006.
- Lila Abu-Lughod. Veiled Sentiments. Honor and Poetry in a Bedouin Society. 1986.
- Fredrik Barth. Ethnic Groups and Boundaries. The Social Organization of Culture Difference. 1969.
- Ruth Benedict. Patterns of Culture. 1934.
- Gregory Bateson. Naven. A Survey of the Problems Suggested by a Composite Picture of the Culture of a New Guinea Tribe Drawn from Three Points of View. 1936.
- Jeanne Favret-Saada. Deadly Words: Witchcraft in the Bocage. 1980 (1977).
- Eric Wolf. Europe and the People without History. 1982.
- Marjorie Shostak. Nisa: The Life and Words of a !Kung Woman. 1981.
- René Girard. Väkivalta ja pyhä. 2004 (1972).
- James Clifford ja George E. Marcus (toim.). Writing Culture: The Poetics and Politics of Ethnography. 1986.
- Louis Dumont. Homo Hierarchicus: The Caste System and Its Implications. 1966.
- Nancy Scheper-Hughes. Death without Weeping. The Violence of Everyday Life in Brazil. 1992 (1989).
- Marshall Sahlins. Stone Age Economics. 1972.
- Maurice Bloch. How We Think They Think: Anthropological Approaches to Cognition, Memory, and Literacy. 1998.
- Laura Nader. Harmony Ideology. Justice and Control in a Zapotec Mountain Village. 1990.
- Stanley Jeyaraja Tambiah. Magic, Science, Religion and the Scope of Rationality. 1990.
- Max Gluckman. The Judicial Process among the Barotse of Northern Rhodesia (Zambia). 1955.
Mikä listassa sitten yllätti?
Katsotaanpa. Listan 30 teoksesta 18 on valkoisen länsimaalaisen miehen kirjoittamia. Kaiken kaikkiaan miesten teoksia on 20, eli 66,6 %. Naisten teoksia listalla on siis yhteensä 10 ja heistä ei-länsimaalaisia on vain yksi. Ensimmäinen nainen mainitaan sijalla 8. Ei-länsimaalaisia tutkijoita joukossa on yhteensä kolme. Heistä kaksi tulee Intiasta ja yksi Sri Lankasta. Heistä ensimmäinen, Arjun Appadurai, on sijalla viisi.
Antropologian homogeenisyys
Onko merkittävien antropologien enemmistö siis euroamerikkalaisia miehiä? Vai pitävätkö antropologit itse lähinnä heidän tutkimustaan merkityksellisenä?
Allegra Laboratoryn toimitus on itsekin huomioinut listan homogeenisyyden. Julkaisun lukijat ovat kommentoineet listaa sosiaalisessa mediassa ahkerasti. Sukupuoli ja etnisyys eivät olleet listan ainoat ongelmat: siltä myös puuttuvat täysin ainakin biologinen ja lingvistinen antropologia.
Lista tärkeimmistä antropologisista teoksista ei kerro ainoastaan siitä, minkälaisen tutkimuksen katsotaan olevan merkittävää. Se kertoo myös, millaiset tutkijat ovat päässeet merkittävään asemaan.
Se, mikä koetaan tärkeäksi ja olennaiseksi on suhteellista ja kyseenalaistettavissa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna listan homogeenisyys paljastaa jotain alaamme määrittelevistä keskusteluista. Ilmiö ei millään muotoa ole ainutkertainen, vaan tilanne on muilla aloilla aivan yhtä synkkä – ellei jopa synkempi. Syrjintä akatemiassa on todellinen ongelma ja keskustelu sukupuoleen ja etnisyyteen liittyvästä syrjinnästä ulottuu koko akatemiaan, kuten myös yhteiskuntaan laajemmin.
Sukupuolijakauma antropologian alalla on yleisesti hyvin tasavertainen. Näin ei tietenkään ole aina ollut. Tieteenalan alkuaikoina naiset olivat vielä harvinainen poikkeus miehisessä akateemisessa maailmassa. Naisten historiallisesti pienempi osuus antropologeista on vaikuttanut myös Allegra Laboratoryn listaan. Historian painolastin huomioon ottaen lista onkin sukupuolijakaumaltaan ehkä lopulta yllättävän tasapuolinen – onhan kuitenkin joka kolmas mainittu tutkija nainen huolimatta siitä, että tutkijat ovat historiallisesti tarkastellen useimmiten olleet valkoihoisia miehiä.
Listalla on runsaasti vanhoja teoksia jopa 1800-luvun puolelta. Ne ovat jo aikoja sitten nousseet klassikon asemaan ja lunastaneet ansaitun paikkansa tieteenalan huipulla. Antropologit muistavat merkittävinä erityisesti ne teokset, jotka ovat olleet tärkeitä vaikuttajia heidän ajattelulleen opiskelun alkuvaiheissa. Tällaisia ovat pääasiassa teokset, jotka on esitelty klassikkoina. Samat teokset ja tutkijat jäävät antropologien mieleen vuosikurssista ja sukupolvesta toiseen, eikä asetelma muutu.
Antropologian kolonialistinen menneisyys ‘valkoisen Euroopan’ maailmanvalloituksen kontekstissa syntyneenä ja kehittyneenä tieteenalana näkyy edelleen. Nykyantropologia tekee selkeän pesäeron tieteenalan alkuaikojen kolonialistiseen ajatteluun. Kritiikkiä kolonialistista näkökulmaa kohtaan on esitetty antropologiassa sen alkuajoista asti ja esitetään yhä. Tästä huolimatta kolonialismin perintö vaikuttaa alitajuisesti ja mielikuvien tasolla.
Toisaalta, kuten allegralaboratory.netin perustajiin kuuluva dosentti Miia Halme-Tuomisaari on painottanut, ongelma on syvemmällä akatemian selkärangassa. Naispuolisten ja erityisesti ei-länsimaalaisten tutkijoiden teosten lukumäärä kurssien lukemistoissa on edelleen suhteellisen alhainen. Sama pätee teosten ja tutkimusten saamaan huomioon tieteenalan sisällä sekä mediassa ja yhteiskunnassa laajemmin.
Olisikin aika käydä kurssien lukulistojen kimppuun kriittisesti ja pohtia, kenen teoksia on mukana. Ovatko kirjoittajat pääasiassa euroamerikkalaisia miehiä?
Tuplashokki
Emme useinkaan tiedosta sukupuoleen ja etnisyyteen kohdistuvia ennakko-oletuksiamme ja ennakkoluulojamme. Vielä vaikeampaa on tunnistaa yhteiskunnan eri osa-alueilla vaikuttavaa rakenteellista ja institutionaalista syrjintää ja epätasa-arvoa, etenkin jos se ei kohdistu itseemme. Antropologit kuitenkin opiskelevat nimenomaan tunnistamaan alitajuisia, rakenteeseen piilotettuja asenteita. Siksi on yllättävää, että antropologien koostama lista näyttää tältä.
Allegra Laboratoryn listalle tuskin on päätynyt yhtään teosta, joka ei ansaitsisi tulla huomioiduksi. Kritiikin kohteena ei olekaan teosten sisällöllinen anti ja laatu, vaan yllä mainitut syrjinnän muodot. Asenteisiin alitajuisesti vaikuttavat tekijät heijastuvat myös näihin listoihin – tai paremminkin tulevat niissä esille. Jokin selvästi estää ei-euroamerikkalaisten ja ei-miespuolisten tutkijoiden laadullisesti aivan yhtä hyvien teosten pääsyn valokeilaan.
Mitä voimme tehdä tilanteen muuttamiseksi? Miksi tilanteen muuttaminen on tärkeää?
Julkisesta keskustelusta niin tieteessä kuin laajemminkin puuttuu se moniäänisyys, joka maailmassa todellisuudessa vallitsee. Naiset, muunsukupuoliset ja ei-länsimaalaiset eivät tarvitse valkoista miestä puhumaan puolestaan. On enemmistön edun mukaista, että erilaiset äänet saavat tasavertaisen roolin julkisissa ja tieteellisissä keskusteluissa. Vain monimuotoisuuden ja moniäänisyyden myötä voimme saavuttaa aidosti tasa-arvoisen tilanteen, jossa sukupuoli ja etnisyys eivät vaikuta edes välillisesti tutkijan työn saamaan arvostukseen tai uralla etenemiseen.
On tärkeää suunnata yliopisto-opiskelun ja jatkotutkimuksen mahdollistavia resursseja myös vähemmistöille ja niille, jotka ponnistavat yhteiskunnan reunamilta. Lisäksi on tärkeää pysähtyä miettimään millaiseen yhtälöön vaikutamme, jos nostamme jalustalle ainoastaan tiettyjen ihmisryhmien tutkimusta.
Antropologeja, kuten tieteentekijöitä yleensäkin, on monista eri kulttuureista ja sukupuolista. Pidetään huoli siitä, että kaikki tutkijat saavat ansaitsemansa arvostuksen, ja että heidän työnsä hedelmät ovat laajemman yleisön ja tulevien sukupolvien saatavilla. Maailma on pullollaan mielenkiintoista tutkimusta – tuodaan sitä esille ja tehdään sille lisää tilaa!
Esittämästämme kritiikistä huolimatta suosittelemme tutustumaan ylläolevan listan teoksiin. Ette tule pettymään! Tässä lisäksi AntroBlogin toimituskuntaan erityisesti vaikuttaneita ei-länsimaalaisten, vähemmistöjen edustajien ja naispuolisten tutkijoiden yhteiskuntatieteellisiä teoksia. Inspiroivia lukuhetkiä!
- Chinua Achebe. Kaikki hajoaa. 2014 (1958).
- W.E.B DuBois. Black Reconstruction in America. 1935.
- Frantz Fanon. Sorron yöstä. 1970 (1961).
- Fadwa El Guindi. Veil: Modesty, Privacy, Resistance. 1999.
- bell hooks. Vapauttava kasvatus. 2007 (1994).
- Zora Neale Hurston. ”What White Publishers Won’t Print”. 1950
- Rauna Kuokkanen. Reshaping the University: Responsibility, Indigenous Epistemes and the Logic of the Gift. 2008.
- Saba Mahmood. The Politics of Piety: The Islamic Revival and the Feminist Subject. 2005
- Aihwa Ong. Flexible Citizenship: The Cultural Logic of Transnationality. 1999.
- Edward Said. Orientalismi. 2011 (1978).
- Linda Tuhiwai Smith. Decolonizing Methodologies: Research and Indigenous peoples. 1999
- Gayatri Chakravorty Spivak. Can the subaltern speak?. 1983.
- Michel-Rolph Trouillot. Silencing the Past: Power and the Production of History. 1995
Lue lisää
Allegran perustajajäsen ja AntroBlogin päivystävä dosentti Miia Halme-Tuomisaari kritisoi naistutkijoiden puuttumista Didier Fassinin keynote-luennosta EASA 2016 -konferenssissa.
Tieteentekijöiden liiton asiamies Elina Katainen kirjoitti hiljattain blogin tasa-arvotilanteesta akatemiassa otsikolla “Naisten akateemiset urat”.
Tohtoriopiskelija Danica Savonickin ja professori Cathy N. Davidsonin artikkeli summaa useita sukupuoleen sekä rotuun perustuvaan syrjintään keskittyneitä tutkimuksia ja niiden tuloksia otsikolla “Gender Bias in Academe: An Annotated Bibliography of Important Recent Studies”. Artikkelissa housee esille syrjintä akatemiassa sen kaikessa laajuudessa.
Antropologisessa Savage Minds-blogissa oli hiljattain kirjoitus rodusta ja sukupuolesta vallan teknologioina.
Vaikutusvaltaisia naispuolisia antropologeja listattiin muutamallakin antropologisella sivustolla naistenpäivän kunniaksi. Syrjintä akatemiassa ei vielä poistu sillä, että muistamme naispuolisia tai ei-euroamerikkalaisia tutkijoita kerran pari vuodessa tällaisilla listoilla. Ideaalitilanteessa emme tarvitsisi niitä lainkaan:
Lue myös nämä AntroBlogissa julkaistut artikkelit
Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto: Suomalaisuuden sukupuoli
Marianna Keisalo: Epäneutraali vastine epäneutraalille sukupuolikirjalle
Artikkelikuva: Amerikkalainen kultuuriantropologi Margaret Mead Edward Lynchin kuvaamana. (Library of Congress. Wikimedia Commons, Public Domain.)