Valehtelun juhla

Miksi meillä on juh­la­päi­vä valeh­te­lul­le? Aprillipäivänä saa juksata, kep­pos­tel­la ja puijata. Toden puhumista koskevat tärkeät säännöt eivät 1. huh­ti­kuu­ta päde. 

Aprillipäivä jäl­ji­te­tään usein 1500-luvun rans­ka­lai­seen kalen­te­ri­uu­dis­tuk­seen, jossa vuoden alku siirtyi maa­lis­kuun lopusta tammikuun alkuun. Muutos oli hidas, ja osa kansaa jatkoi uuden vuoden juhlintaa keväällä. Heitä pil­kat­tiin lii­maa­mal­la pape­ri­ka­lo­ja selkään ja kut­su­mal­la ‘huhtikuun kaloiksi’, poisson d’avril, sittemmin ‘april­li­päi­vä’.

1700-luvulla aprilli oli jo perinne. Tarinan mukaan Lorrainen herttua vai­moi­neen pakeni van­ki­las­ta huhtikuun 1. päivä 1634 pukeu­tu­mal­la maa­lai­sik­si ja aste­le­mal­la porteista. Paosta tehtiin hälytys, jota vartijat luulivat april­li­pi­lak­si, ja temppu onnistui. Keskiajan Feast of Fools ‑juhlassa taas valittiin “epä­jär­jes­tyk­sen herra”, ja ilakointi keskittyi voimansa tunnossa olleen kirkon pilk­kaa­mi­seen juma­lat­to­man parodian keinoin.

Pilkalla on merkitys. Aprillipäivä on kevääseen ja uusiu­tu­mi­seen liittyvä juh­la­päi­vä, joka uudistaa tutun tutun jär­jes­tyk­sen kään­tä­mäl­lä sen ylö­sa­lai­sin. Tällaisia juhlia löytyy ympäri maailmaa. Niihin liittyy ritua­li­soi­tua sääntöjen rik­ko­mis­ta, naa­miai­sa­su­ja ja kepposia. Epäjärjestyksen kar­ne­vaa­lis­sa sosi­aa­li­nen todel­li­suus kääntyy pää­lael­leen. Palvelijat määräävät ylempiään, lapset van­hem­pi­aan. Kaaosta käsi­tel­lään komedian ja huumorin keinoin. 

Sääntöjen kei­kaut­ta­mi­sel­la on tärkeä tehtävä. Järjestyksen palaut­ta­mi­nen juhlan jälkeen tuottaa voi­mak­kaan yhteen­kuu­lu­vuu­den koke­muk­sen. Kaaoksen tor­ju­mi­nen antaa seli­tyk­sen kult­tuu­ri­sil­le tavoille ja voimistaa sosi­aa­lis­ten hie­rar­kioi­den jat­ku­vuut­ta. Narrauspäivänä muistamme, miksi toden puhuminen on tärkeää. 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Shamanismia on kutsuttu ihmiskunnan vanhimmaksi henkiseksi perinteeksi. Sen harjoittajien määrä Suomessa näyttää olevan kasvussa, ja shamanismi on aiempaa näkyvämpää. Shamanismin tutkija pohtii kysymyksiä tietämisen tavoista ja tutkimuksen taustalla vaikuttavasta maailmankuvasta.

Vappu on työläisten ja opiskelijoiden karnevalistinen kevätjuhla, jolla vanhaa talvea työnnetään syrjään. Kesän voitto talvesta symboloi myös ammatillista jatkumoa, jossa nuoret osaajat pyrkivät pyyhältämään vanhojen ohi. Kevätkarnevaalien rituaaliperinteet ulottuvat jopa keskiaikaan asti.

Suuret tapahtumat synnyttävät huumoria, eikä korona ole poikkeus. Huumorilla on monia merkityksiä ja vaikutuksia. Sen kautta voi rakentaa yhteisöllisyyttä tai hyökätä. Vitsi voi välittää piiloviestejä tai kuvata tilannetta, jolle on vaikea löytää järkevää selitystä tai edes sanoja.