Intensiivinen vappurituaali

Kansainvälistä työ­läis­ten päivää juhlitaan 1. tou­ko­kuu­ta. Pieni, lähes arktinen kansa nimeltä suo­ma­lai­set kutsuu juhlaa vapuksi ja pitää sitä opis­kel­joi­den juhlana.

Vappuun liittyy ritu­aa­lis­ta käytöstä. Tiettyjä lauluja lauletaan, simaa ja munkkeja nautitaan, sere­mo­nial­li­set hatut kaivetaan esiin ja pää­kau­pun­gin kes­kus­to­ril­la mer­kit­tä­vä patsas koris­tel­laan sym­bo­li­ses­ti.

Juhlan keskeinen symboli on valkoinen yli­op­pi­las­lak­ki. Katukuvassa näkyy sekä uusia kirk­kaan­val­koi­sia että jo monia vappuja nähneitä har­maan­tu­nei­ta lakkeja. Seremoniallinen vap­pu­hat­tu yhdistää suku­pol­via. Hatun tiheä esiin­ty­mi­nen paljastaa jotain yhteis­kun­nan arvoista. Suuri kansaa yhte­näis­tä­vä myytti liittyy kou­lu­tuk­seen, ja hyvin­voin­ti­val­tio­ta raken­net­tiin maassa käytyjen sotien jälkeen eri­tyi­ses­ti sen avulla. Oppiminen ja koulutus olivat keskeisiä jo ensim­mäi­ses­sä suo­men­kie­li­ses­sä romaa­nis­sa, jossa orvot kan­san­mie­het halusivat lopulta sivis­tys­tä vaikka ensin kapi­noi­vat sitä vastaan.

Vapun taustalla on ylevä henki. Se on myös julkisen kän­nää­mi­sen juhla, joka työl­lis­tää poliisia ja puh­taa­na­pi­to­lai­tos­ta. Villi juhlinta jatkuu vähintään kaksi päivää, ja tun­nol­li­sim­pien juhlaan kuuluu aamiainen, brunssi tai piknik keväi­ses­sä rän­tä­sa­tees­sa. Erityisesti tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun oppi­lai­den perin­tees­sä kor­kea­kou­lu­tus yhdistyy ainut­laa­tui­sel­la tavalla ryyp­pää­mi­seen, käytännön piloihin ja rivouk­siin.

Ylevä ja ala­tyy­li­nen yhdis­ty­vät monissa ritu­aa­leis­sa ympäri maailmaa. Erään teorian mukaan vai­kut­ta­vim­pia ritu­aa­le­ja ovat ne, joissa tärkeät ideo­lo­gi­set mer­ki­tyk­set yhdis­te­tään haluja ja tunteita herät­tä­viin ele­ment­tei­hin. Tällainen inten­sii­vi­nen ritu­aa­li­ko­ke­mus voi jopa muuttaa kokijaa ja sosi­aa­lis­ta maailmaa.

  1. Victor Turner: Forest of Symbols

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Vappu on työläisten ja opiskelijoiden karnevalistinen kevätjuhla, jolla vanhaa talvea työnnetään syrjään. Kesän voitto talvesta symboloi myös ammatillista jatkumoa, jossa nuoret osaajat pyrkivät pyyhältämään vanhojen ohi. Kevätkarnevaalien rituaaliperinteet ulottuvat jopa keskiaikaan asti.

Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin?

Eurooppalaisessa kansanuskossa leipä on enemmän maaginen kuin maallinen asia. Leivän rituaalisella käsittelyllä on siirretty voimaa ihmisten, eläinten, kasvukausien ja jumalallisen välillä. Esimerkiksi talon varakkuutta symboloiva kylvökakku syötettiin karjalle kevään ensimmäisenä laidunpäivänä hyvän sadon eli leivän saannin jatkumiseksi. Kristillisessä perinteessä ehtoollisleivän nauttijat voivat kokea olevansa yhtä Kristuksessa.