Intensiivinen vappurituaali

Kansainvälistä työ­läis­ten päivää juhlitaan 1. tou­ko­kuu­ta. Pieni, lähes arktinen kansa nimeltä suo­ma­lai­set kutsuu juhlaa vapuksi ja pitää sitä opis­kel­joi­den juhlana.

Vappuun liittyy ritu­aa­lis­ta käytöstä. Tiettyjä lauluja lauletaan, simaa ja munkkeja nautitaan, sere­mo­nial­li­set hatut kaivetaan esiin ja pää­kau­pun­gin kes­kus­to­ril­la mer­kit­tä­vä patsas koris­tel­laan sym­bo­li­ses­ti.

Juhlan keskeinen symboli on valkoinen yli­op­pi­las­lak­ki. Katukuvassa näkyy sekä uusia kirk­kaan­val­koi­sia että jo monia vappuja nähneitä har­maan­tu­nei­ta lakkeja. Seremoniallinen vap­pu­hat­tu yhdistää suku­pol­via. Hatun tiheä esiin­ty­mi­nen paljastaa jotain yhteis­kun­nan arvoista. Suuri kansaa yhte­näis­tä­vä myytti liittyy kou­lu­tuk­seen, ja hyvin­voin­ti­val­tio­ta raken­net­tiin maassa käytyjen sotien jälkeen eri­tyi­ses­ti sen avulla. Oppiminen ja koulutus olivat keskeisiä jo ensim­mäi­ses­sä suo­men­kie­li­ses­sä romaa­nis­sa, jossa orvot kan­san­mie­het halusivat lopulta sivis­tys­tä vaikka ensin kapi­noi­vat sitä vastaan.

Vapun taustalla on ylevä henki. Se on myös julkisen kän­nää­mi­sen juhla, joka työl­lis­tää poliisia ja puh­taa­na­pi­to­lai­tos­ta. Villi juhlinta jatkuu vähintään kaksi päivää, ja tun­nol­li­sim­pien juhlaan kuuluu aamiainen, brunssi tai piknik keväi­ses­sä rän­tä­sa­tees­sa. Erityisesti tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun oppi­lai­den perin­tees­sä kor­kea­kou­lu­tus yhdistyy ainut­laa­tui­sel­la tavalla ryyp­pää­mi­seen, käytännön piloihin ja rivouk­siin.

Ylevä ja ala­tyy­li­nen yhdis­ty­vät monissa ritu­aa­leis­sa ympäri maailmaa. Erään teorian mukaan vai­kut­ta­vim­pia ritu­aa­le­ja ovat ne, joissa tärkeät ideo­lo­gi­set mer­ki­tyk­set yhdis­te­tään haluja ja tunteita herät­tä­viin ele­ment­tei­hin. Tällainen inten­sii­vi­nen ritu­aa­li­ko­ke­mus voi jopa muuttaa kokijaa ja sosi­aa­lis­ta maailmaa.

  1. Victor Turner: Forest of Symbols

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuusen alle kasattavat joululahjat tunnistaa lahjoiksi siitä, että ne on kääritty koristeelliseen paperiin. Tapa liittyy myös muihin lahjoihin, ja ylittää monet kulttuuriset ja uskonnolliset erot. Lahjapaperin käyttö kertoo kokemuksesta, jossa esine ikään kuin kehystetään, ja siten osoitetaan erityislaatuiseksi.

Pähkäiletko vielä joululahjojen kanssa? Miltä kuulostaisi roolileikki salaisena agenttina Las Vegasissa, tai päivä tunnetun muotisuunnittelijan kanssa? Entä paratiisisaarelta toiselle hyppiminen yksityiskoneella Aasiassa? Kuulostaa ehkä saavuttamattomalta tarulta, mutta nämä lahjat ovat täyttä totta maailman rikkaille pyramidin huipulla.

Suomen luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi tunnetaan turismin tutkijana, Aurinkomatkojen entisenä toimitusjohtajana ja kestävän matkailun asiantuntijana. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miksi matkailu on niin koukuttavaa, miten tutkimuksesta tulee bisnestä ja kuinka matkailu muuttuu luonnonsuojeluksi.