Kansainvälistä työläisten päivää juhlitaan 1. toukokuuta. Pieni, lähes arktinen kansa nimeltä suomalaiset kutsuu juhlaa vapuksi ja pitää sitä opiskeljoiden juhlana.
Vappuun liittyy rituaalista käytöstä. Tiettyjä lauluja lauletaan, simaa ja munkkeja nautitaan, seremonialliset hatut kaivetaan esiin ja pääkaupungin keskustorilla merkittävä patsas koristellaan symbolisesti.
Juhlan keskeinen symboli on valkoinen ylioppilaslakki. Katukuvassa näkyy sekä uusia kirkkaanvalkoisia että jo monia vappuja nähneitä harmaantuneita lakkeja. Seremoniallinen vappuhattu yhdistää sukupolvia. Hatun tiheä esiintyminen paljastaa jotain yhteiskunnan arvoista. Suuri kansaa yhtenäistävä myytti liittyy koulutukseen, ja hyvinvointivaltiota rakennettiin maassa käytyjen sotien jälkeen erityisesti sen avulla. Oppiminen ja koulutus olivat keskeisiä jo ensimmäisessä suomenkielisessä romaanissa, jossa orvot kansanmiehet halusivat lopulta sivistystä vaikka ensin kapinoivat sitä vastaan.
Vapun taustalla on ylevä henki. Se on myös julkisen kännäämisen juhla, joka työllistää poliisia ja puhtaanapitolaitosta. Villi juhlinta jatkuu vähintään kaksi päivää, ja tunnollisimpien juhlaan kuuluu aamiainen, brunssi tai piknik keväisessä räntäsateessa. Erityisesti teknillisen korkeakoulun oppilaiden perinteessä korkeakoulutus yhdistyy ainutlaatuisella tavalla ryyppäämiseen, käytännön piloihin ja rivouksiin.
Ylevä ja alatyylinen yhdistyvät monissa rituaaleissa ympäri maailmaa. Erään teorian mukaan vaikuttavimpia rituaaleja ovat ne, joissa tärkeät ideologiset merkitykset yhdistetään haluja ja tunteita herättäviin elementteihin. Tällainen intensiivinen rituaalikokemus voi jopa muuttaa kokijaa ja sosiaalista maailmaa.
Lukemista
- Victor Turner: Forest of Symbols
- Kuva: Candida.Performa, CC BY-NC 2.0
