Kaikkialla maailmassa ei suudella

Suudelma on romant­ti­sen rakkauden symboli — mutta ei suinkaan kaik­kial­la. Monissa kult­tuu­reis­sa suulle suutelua pidetään vas­ten­mie­li­se­nä, likaisena tai yksin­ker­tai­ses­ti outona tapana.

Kun Etelä-Afrikan thonga-kansa näki euroop­pa­lais­ten ensi kertaa suu­te­le­van, he pitivät näkyä ällöt­tä­vä­nä. Samoin tuumivat Amazonin alueen mehinakut, jotka suulle suutelun sijasta tykkäävät näykkiä part­ne­rin­sa kul­ma­kar­vo­ja. Melanesian Trobriand-saarilla suutelua puo­les­taan pidetään lähinnä tyl­sä­mie­li­sen hölmönä viih­dyk­kee­nä.

Suuteleminen on meillä nähty ylei­sin­hi­mil­li­se­nä sek­su­aa­li­suu­teen liit­ty­vä­nä toi­min­to­na. Tätä yhteyttä on selitetty muun muassa geneet­ti­sen yhteen­so­pi­vuu­den tes­taa­mi­se­na toisen immuu­ni­jär­jes­tel­mää mais­ta­mal­la. Suutelun bio­lo­gis­ta linkkiä sek­su­aa­li­suu­teen puoltaa myös se, että lähi­su­ku­lai­sem­me sim­pans­sit ja bonobot suu­kot­te­le­vat.

Suutelua 168 kult­tuu­ris­sa kar­toit­ta­nut tutkimus löysi romant­tis­ta suutelua kuitenkin alle puolessa tut­ki­mus­koh­teis­ta. Vaikka pusut­te­lua tavataan vähintään 90 %:ssa kult­tuu­reis­ta, se on useim­mi­ten esi­mer­kik­si oman lapsen suu­kot­te­lua tai suukolla ter­veh­ti­mis­tä. Romanttisiin suh­tei­siin ja sek­su­aa­li­suu­teen suutelu liittyi vain 46 %:ssa tapauksia.

Romanttista suutelua esiintyy selvästi enemmän luok­kayh­teis­kun­nis­sa, joissa sosi­aa­li­nen rakenne on moni­mut­kai­nen. Useimmat met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­den yhteisöt eivät suutele romant­ti­sen rakkauden osoi­tuk­se­na. Sääntöön löytyy poikkeus meille lähei­sel­tä ark­ti­sel­ta alueelta, jonka met­säs­tä­jä-keräi­li­jät ovat har­ras­ta­neet suutelua har­vi­nai­sen tiheään tahtiin. Koko muun kehon peittävä tal­vi­vaa­te­tus on saattanut ohjata ihmisiä kos­ket­te­le­maan toisiaan juuri kasvojen alueelle.

  1. Is the Romantic – Sexual Kiss a Near Human Universal? William R. Jankowiak, Shelly L. Volsche, Justin R. Garcia. 2015.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.

Kipu on asia, jota ihminen yleensä välttelee. Ihmislajin edustajia löytää silti muun muassa kävelemästä tulisilla hiilillä ja roikkumasta selkänahkaan työnnettyjen lihakoukkujen varassa köysistä - omasta tahdostaan. Miksi? Vapaaehtoisen kivun ympärille rakentuu monia kiinnostavia tapoja.