Kateus ja vähättely Suomessa

Suomalainen kehaisee toisen asua. “Ai tääkö”, toinen vastaa, “tää nyt on tällanen vanha riepu”. Suomalainen ei ole vaa­ti­ma­ton, vaan yrittää suojata itseään kateus­ma­gi­aan perus­tu­val­ta epä­on­nel­ta.

Suomalaisessa kan­sa­nus­kos­sa onnea oli olemassa tietty vakio­mää­rä. Onnea ei tullut mistään lisää, sen paikka vain vaihtui. Onni yhdellä oli siis kon­kreet­ti­ses­ti toiselta pois. Onnen lisää­mi­sek­si oli har­joi­tet­ta­va pilaus­tai­kuut­ta, jonka tarkoitus oli tärvellä toisen onni ja siirtää se itselle. Pilausta käy­tet­tiin kaikkeen, aina nai­maon­nes­ta peltojen kuntoon. Kuolemaan liittyvä magia ja paheel­li­se­na pidetyt asiat näyt­te­li­vät tai­kuu­des­sa tärkeää roolia.

Kateus oli vaa­ral­li­nen tunne, sillä se sai aikaan pahana silmänä toteu­tu­vaa magiaa. Onnettomuuden sattuessa — kun lehmä kuoli, sato epä­on­nis­tui tai lapsi sairastui — syy oli toden­nä­köi­ses­ti naapurin paha silmä. Pilaustaikuuden ylei­syy­den vuoksi teko oli kaiken lisäksi luul­ta­vas­ti tahal­li­nen. Tämä kylvi viha­mie­li­syyt­tä ja epäluuloa ihmisten välille.

Onni saattoi siirtyä vahin­gos­sa­kin. Paha silmä oli joskus syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, jonka merkkejä oli mm. kie­ro­sil­mäi­syys. Luonnostaan paha­sil­mäi­set ihmiset pilasivat toisten onnen tahat­to­mas­ti. He olivat usein tietoisia ‘lah­jas­taan’ ja ilmai­si­vat hyviä aikeita vält­te­le­mäl­lä muiden omai­suu­den kat­so­mis­ta, jotta kateus ja paha silmä eivät heräisi.

Kateuteen liittyi lähei­ses­ti kehuminen, joka toi kehujen kohteelle välitöntä epäonnea. Tältä suo­jau­dut­tiin vähät­te­le­mäl­lä kehujen kohdetta äkkiä. Kehuissa piilevän kateuden ja pahan silmän sai ikään kuin hämättyä tiehensä, kun nopeasti haukkui omai­suu­ten­sa arvot­to­mak­si roinaksi. Suomalaisella vähät­te­lyl­lä on siis syväl­li­nen tarkoitus!

  1. Risto Pulkkinen. Suomalainen kan­sa­nus­ko — samaa­neis­ta sau­na­tont­tui­hin. 2014. 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto.

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Maanviljelykulttuurit mahdollistivat väestönkasvun ja sitä kautta niin kutsutun korkeakulttuurin kehittymisen. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?