Oodi sukuelimille

Huoleton sosi­aa­li­nen alas­to­muus ei ole vain suo­ma­lai­sen sau­na­kult­tuu­rin yksi­noi­keus. Myös Hawaijin alku­pe­räi­ses­sä kult­tuu­ris­sa koko­nai­set perheet kylpivät ja uivat yhdessä montakin kertaa päivässä, ja sosi­aa­li­sel­la alas­to­muu­del­la oli myös yhteis­kun­nal­li­sia ja sere­mo­nial­li­sia mer­ki­tyk­siä.

Ei-sek­su­aa­li­nen alas­to­muus hämmensi varhaisia kris­til­li­sen kult­tuu­rin piiristä tulevia tut­ki­mus­mat­kai­li­joi­ta, ja lähe­tys­saar­naa­jat pyrkivät kitkemään sivee­tön­tä tapaa esi­mer­kik­si kiel­tä­mäl­lä surf­faa­mi­sen alasti.

Hawaijilaiseen perin­tee­seen kuului myös sukue­lin­ten arvostus. Tavan mukaan jokaisen henkilön intii­meil­le osille oli oma nimi, ja niistä ker­rot­tiin tarinoita ja lau­let­tiin lauluja. Varsinkin suurten sukujen edus­ta­jil­la oli eli­mil­leen oma laulu (mele ma’i), joka kuvasi joko ver­taus­ku­vin tai kir­jai­mel­li­ses­ti tämän nimet­tö­miä osia.

Kuningatar Lili‘uokulanin laulu kuvaa hänen ”ylös alas kir­mai­le­vaa” Anapau-nimistä elintään (suom. Pirtsakka), kun taas kuninkaan laulussa kuvail­laan tämän varus­tuk­sen kokoa.

Perinteen mukaan elimet saavat nimen jo syn­ty­mäs­sä, ja lapsen ensim­mäi­sil­lä syn­ty­mä­päi­vil­lä mele ma’i esitetään rak­kau­del­la ja kun­nioi­tuk­sel­la runoi­li­joi­den tai laulajien toimesta.

Tapa on osittain säilynyt nyky­päi­vään saakka. Laulut kuvai­le­vat ylis­tä­vään ja humo­ris­ti­seen sävyyn henkilön intiimejä osia, ja niitä lauletaan yhteisön juhlissa elämän varrella suku­lin­jan jat­ku­mi­sen ilosta. Mele ma’ita saatetaan säveltää lisää esi­mer­kik­si häiden kunniaksi. Liiton kumpikin osapuoli saa silloin uuden laulun, jossa kuvataan runol­li­ses­ti sukue­lin­ten toimintaa ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, josta se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Kaupallisesta menestyksestä huolimatta hiphopin ytimessä on säilynyt kyky yhdistää erilaisia ihmisiä ja penseys ansaitsemattomia etuoikeuksia kohtaan.

Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?

Wc-paperin historia on yllättävän lyhyt ottaen huomioon, että tarpeiden tekeminen on yhteistä kaikille ihmisille. Suuressa osassa maailmaa suositaan vedellä puhdistautumista vessakäynnin jälkeen. Paperin käyttö on kuitenkin kasvussa vaurastuvissa maissa, joiden keskiluokka kasvaa. Vessapaperin kulutuksen kasvu heijastelee globaalien markkinavoimien ja kulutuskulttuurin leviämistä.