Huoleton sosiaalinen alastomuus ei ole vain suomalaisen saunakulttuurin yksinoikeus. Myös Hawaijin alkuperäisessä kulttuurissa kokonaiset perheet kylpivät ja uivat yhdessä montakin kertaa päivässä, ja sosiaalisella alastomuudella oli myös yhteiskunnallisia ja seremoniallisia merkityksiä.
Ei-seksuaalinen alastomuus hämmensi varhaisia kristillisen kulttuurin piiristä tulevia tutkimusmatkailijoita, ja lähetyssaarnaajat pyrkivät kitkemään siveetöntä tapaa esimerkiksi kieltämällä surffaamisen alasti.
Hawaijilaiseen perinteeseen kuului myös sukuelinten arvostus. Tavan mukaan jokaisen henkilön intiimeille osille oli oma nimi, ja niistä kerrottiin tarinoita ja laulettiin lauluja. Varsinkin suurten sukujen edustajilla oli elimilleen oma laulu (mele ma’i), joka kuvasi joko vertauskuvin tai kirjaimellisesti tämän nimettömiä osia.
Kuningatar Lili‘uokulanin laulu kuvaa hänen ”ylös alas kirmailevaa” Anapau-nimistä elintään (suom. Pirtsakka), kun taas kuninkaan laulussa kuvaillaan tämän varustuksen kokoa.
Perinteen mukaan elimet saavat nimen jo syntymässä, ja lapsen ensimmäisillä syntymäpäivillä mele ma’i esitetään rakkaudella ja kunnioituksella runoilijoiden tai laulajien toimesta.
Tapa on osittain säilynyt nykypäivään saakka. Laulut kuvailevat ylistävään ja humoristiseen sävyyn henkilön intiimejä osia, ja niitä lauletaan yhteisön juhlissa elämän varrella sukulinjan jatkumisen ilosta. Mele ma’ita saatetaan säveltää lisää esimerkiksi häiden kunniaksi. Liiton kumpikin osapuoli saa silloin uuden laulun, jossa kuvataan runollisesti sukuelinten toimintaa ja vuorovaikutusta.
Lukemista
- Sexual Behavior in Pre Contact Hawai‘i: A Sexological Ethnography. Milton Diamond. 2014.
- He Ma‘i no ‘Iolani. Kīhei de Silva.
