Oodi sukuelimille

Huoleton sosi­aa­li­nen alas­to­muus ei ole vain suo­ma­lai­sen sau­na­kult­tuu­rin yksi­noi­keus. Myös Hawaijin alku­pe­räi­ses­sä kult­tuu­ris­sa koko­nai­set perheet kylpivät ja uivat yhdessä montakin kertaa päivässä, ja sosi­aa­li­sel­la alas­to­muu­del­la oli myös yhteis­kun­nal­li­sia ja sere­mo­nial­li­sia mer­ki­tyk­siä.

Ei-sek­su­aa­li­nen alas­to­muus hämmensi varhaisia kris­til­li­sen kult­tuu­rin piiristä tulevia tut­ki­mus­mat­kai­li­joi­ta, ja lähe­tys­saar­naa­jat pyrkivät kitkemään sivee­tön­tä tapaa esi­mer­kik­si kiel­tä­mäl­lä surf­faa­mi­sen alasti.

Hawaijilaiseen perin­tee­seen kuului myös sukue­lin­ten arvostus. Tavan mukaan jokaisen henkilön intii­meil­le osille oli oma nimi, ja niistä ker­rot­tiin tarinoita ja lau­let­tiin lauluja. Varsinkin suurten sukujen edus­ta­jil­la oli eli­mil­leen oma laulu (mele ma’i), joka kuvasi joko ver­taus­ku­vin tai kir­jai­mel­li­ses­ti tämän nimet­tö­miä osia.

Kuningatar Lili‘uokulanin laulu kuvaa hänen ”ylös alas kir­mai­le­vaa” Anapau-nimistä elintään (suom. Pirtsakka), kun taas kuninkaan laulussa kuvail­laan tämän varus­tuk­sen kokoa.

Perinteen mukaan elimet saavat nimen jo syn­ty­mäs­sä, ja lapsen ensim­mäi­sil­lä syn­ty­mä­päi­vil­lä mele ma’i esitetään rak­kau­del­la ja kun­nioi­tuk­sel­la runoi­li­joi­den tai laulajien toimesta.

Tapa on osittain säilynyt nyky­päi­vään saakka. Laulut kuvai­le­vat ylis­tä­vään ja humo­ris­ti­seen sävyyn henkilön intiimejä osia, ja niitä lauletaan yhteisön juhlissa elämän varrella suku­lin­jan jat­ku­mi­sen ilosta. Mele ma’ita saatetaan säveltää lisää esi­mer­kik­si häiden kunniaksi. Liiton kumpikin osapuoli saa silloin uuden laulun, jossa kuvataan runol­li­ses­ti sukue­lin­ten toimintaa ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: