Soveltava antropologia on nimensä mukaisesti melkeinpä mitä tahansa tutkimusta tai toimintaa, jossa antropologian teorioita, metodeja ja etnografisia löydöksiä käytetään ihmislähtöiseen ongelmanratkaisuun. Se on yksinkertaisimmillaan antropologisen perspektiivin ja alakohtaisen tutkimustiedon hyödyntämistä käytännössä tavalla, joka vastaa yhteiskunnan ja ihmiselämän tarpeisiin.
Tämä voi tarkoittaa poliittisen päätöksenteon tueksi tehtävää monitieteellistä tutkimusta tai esimerkiksi muotoiluajattelua hyödyntävää design-antropologiaa, jonka tarkoituksena on kehittää ihmisille parempia palveluita. Keräämällä aineistoa, havaintoja ja tekemällä etnografiaa ja tutkimustyötä antropologit auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan.
Antropologit yli alojen
Antropologia on paljon enemmän kuin etnografian tekemistä; se on omanlaisensa tapa tietää. Soveltamalla tätä perspektiiviä alan ammattilaiset rakentavat siltoja ihmisten, organisaatioiden ja eri kulttuuristen maailmojen välille sekä auttavat tekemään asioita paremmin tavoilla, jotka pohjaavat antropologiseen tutkimusperinteeseen ja systemaattisiin tieteellisiin menetelmiin. Käytännössä tämä voi tapahtua tutkijan yhteisössä, kehitysyhteistyöhankkeessa, yrityksessä tai laajemmin globaalilla kentällä.Soveltavan antropologian juuret ovat 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun kolonialismin ajassa, jolloin antropologian keskeinen tehtävä oli auttaa siirtomaaisäntiä hallitsemaan siirtomaiden väestöä. Esimerkiksi brittiläisen imperiumin epäsuora vallankäyttö pohjasi pitkälti ymmärrykseen paikallisten heimojen ja ryhmien välisistä valtasuhteista, joiden selvittäminen jäi antropologien vastuulle. Imperialismin ja kolonialismin aikakauden päättymisen vanavedessä 1940- ja 1950-luvun taitteessa yhä useammat antropologit alkoivat kuitenkin kyseenalaistaa tieteenalansa arvoneutraaliutta ja pohtia sitä, miten antropologian metodit ja teoriat auttaisivat selittämään globalisaation vaikutuksia heidän tutkimissaan yhteisöissä ja kulttuureissa. Tutkijoiden huomio keskittyi yhä enemmän käytännön sosiaalisiin ongelmiin kuten nälänhätään, köyhyyteen ja syrjintään. Samalla antropologia muuttui kriittisemmäksi vallitsevia taloudellisia ja poliittisia toimintamalleja sekä modernisaation ja teollistumisen ilmiöitä kohtaan.
Soveltavan antropologian merkitys vakiintui 1970-luvun aikana varsinkin kehityspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Tästä syystä vielä ennen 2000-lukua soveltava antropologia määriteltiin sen perinteisessä yhteydessä kehitysapuun ja kansainväliseen järjestötyöhön. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana painopiste on kuitenkin siirtynyt vahvemmin yritysmaailmaan. Antropologit ovat ratkaisevassa asemassa esimerkiksi auttaessaan määrittelemään sitä, millaiset toimenpiteet hyödyttävät parhaiten heidän tutkimiaan paikallisyhteisöjä tai miten kulttuurierot pitäisi huomioida sosiaali- ja terveydenhuollossa. Heidän kädenjälkensä näkyy kuitenkin kasvavissa määrin myös käyttäjätutkimuksessa, palvelukehityksessä sekä tieto- ja viestintäteknologian aloilla. Soveltavan antropologian harjoittajat ovat muun muassa tutkijoita ja konsultteja kaiken kokoisissa yrityksissä tai neuvonantajia ja ohjelmapäälliköitä julkisella sektorilla.
Ihmislähtöisistä teknologiaratkaisuista osallistaviin palveluihin
Kiihtyvä teknologinen muutos ja digitalisaatio synnyttävät jatkuvasti uusia tarpeita selvittää, miten ihmiset käyttävät eri teknologioita ja muita työkaluja arkielämässään. Antropologeja työskenteleekin niin itseohjautuvien autojen ja koneälyn kuin VR- ja AR-teknologioiden parissa, ja he myös suunnittelevat uusia sovelluksia ja muita ihmisystävällisiä tuotteita yhteistyössä käyttäjien kanssa.
Myös organisaatiokulttuuri työllistää antropologeja, joiden tehtävä on ymmärtää yritystä tai organisaatiota ja sen jäsenten välisiä sosiaalisia suhteita. Tämä ymmärrys auttaa organisaatiota tuottamaan työntekijöilleen lisäarvoa ja vastaamaan haasteisiin, joita jokainen organisaatiomuutos synnyttää vanavedessään. Lisäksi antropologiaa, muotoilua ja kaupunkisuunnittelua voidaan yhdistellä ja siten auttaa vaikkapa kaupunkiorganisaatiota tuottamaan asukaslähtöisiä ja osallistavia palveluita.Olipa antropologian sovellusala mikä tahansa, antropologien tehtävänä on rakentaa yhteisymmärrystä eri toimijoiden välille ja tarjota arvokkaita oivalluksia edistämään positiivista muutosta organisaatioissa ja ihmisten elämässä. Kyky esittää oikeat kysymykset ja ymmärtää ilmiöitä ja ihmisiä vaihtoehtoisista näkökulmista auttaa luomaan uutta arvoa, oli kyseessä sitten terveydenhuolto, uudet teknologiat, hyvä hallinto, koulutus tai ilmastonmuutoksen torjuminen.
Tekijät
- Teksti: Aleksi Ilpala, VTM, tutkija
- Kuvitus: Pixabay.com
Luettavaa
- Cefkin, Melissa (2009). Ethnography and the Corporate Encounter: Reflections on Research in and of Corporations. Berghahn Books, New York.
- Ervin, Alexander (2004). Applied Anthropology: Tools and Perspectives for Contemporary Practice. Pearson/Allyn and Bacon, Boston.
- Gunn, Wendy, Otto, Ton, and Smith, Rachel Charlotte (2013). Design Anthropology: theory and practice. Bloomsbury Academic, London.
- Strang, Veronica (2009). What Do Anthropologists Do? Bloomsbury Academic, London.
