Soveltava antropologia

Soveltava ant­ro­po­lo­gia on nimensä mukai­ses­ti melkeinpä mitä tahansa tut­ki­mus­ta tai toimintaa, jossa ant­ro­po­lo­gian teorioita, metodeja ja etno­gra­fi­sia löydöksiä käytetään ihmis­läh­töi­seen ongel­man­rat­kai­suun. Se on yksin­ker­tai­sim­mil­laan ant­ro­po­lo­gi­sen pers­pek­tii­vin ja ala­koh­tai­sen tut­ki­mus­tie­don hyö­dyn­tä­mis­tä käy­tän­nös­sä tavalla, joka vastaa yhteis­kun­nan ja ihmi­se­lä­män tar­pei­siin.

Tämä voi tar­koit­taa poliit­ti­sen pää­tök­sen­teon tueksi tehtävää moni­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta tai esi­mer­kik­si muo­toi­lua­jat­te­lua hyö­dyn­tä­vää design-ant­ro­po­lo­gi­aa, jonka tar­koi­tuk­se­na on kehittää ihmisille parempia pal­ve­lui­ta. Keräämällä aineistoa, havain­to­ja ja tekemällä etno­gra­fi­aa ja tut­ki­mus­työ­tä ant­ro­po­lo­git auttavat ihmisiä ymmär­tä­mään toisiaan.

Antropologit yli alojen

Antropologia on paljon enemmän kuin etno­gra­fian tekemistä; se on oman­lai­sen­sa tapa tietää. Soveltamalla tätä pers­pek­tii­viä alan ammat­ti­lai­set raken­ta­vat siltoja ihmisten, orga­ni­saa­tioi­den ja eri kult­tuu­ris­ten maa­il­mo­jen välille sekä auttavat tekemään asioita paremmin tavoilla, jotka pohjaavat ant­ro­po­lo­gi­seen tut­ki­mus­pe­rin­tee­seen ja sys­te­maat­ti­siin tie­teel­li­siin mene­tel­miin. Käytännössä tämä voi tapahtua tutkijan yhtei­sös­sä, kehi­ty­syh­teis­työ­hank­kees­sa, yri­tyk­ses­sä tai laajemmin glo­baa­lil­la kentällä.

Soveltavan ant­ro­po­lo­gian juuret ovat 1800-luvun lop­pu­puo­len ja 1900-luvun alun kolo­nia­lis­min ajassa, jolloin ant­ro­po­lo­gian keskeinen tehtävä oli auttaa siir­to­maa­isän­tiä hal­lit­se­maan siir­to­mai­den väestöä. Esimerkiksi brit­ti­läi­sen impe­riu­min epäsuora val­lan­käyt­tö pohjasi pitkälti ymmär­ryk­seen pai­kal­lis­ten heimojen ja ryhmien välisistä val­ta­suh­teis­ta, joiden sel­vit­tä­mi­nen jäi ant­ro­po­lo­gien vastuulle. Imperialismin ja kolo­nia­lis­min aika­kau­den päät­ty­mi­sen vana­ve­des­sä 1940- ja 1950-luvun tait­tees­sa yhä useammat ant­ro­po­lo­git alkoivat kuitenkin kysee­na­lais­taa tie­tee­na­lan­sa arvo­neut­raa­liut­ta ja pohtia sitä, miten ant­ro­po­lo­gian metodit ja teoriat aut­tai­si­vat selit­tä­mään glo­ba­li­saa­tion vai­ku­tuk­sia heidän tut­ki­mis­saan yhtei­söis­sä ja kult­tuu­reis­sa. Tutkijoiden huomio keskittyi yhä enemmän käytännön sosi­aa­li­siin ongelmiin kuten nälän­hä­tään, köy­hyy­teen ja syr­jin­tään. Samalla ant­ro­po­lo­gia muuttui kriit­ti­sem­mäk­si val­lit­se­via talou­del­li­sia ja poliit­ti­sia toi­min­ta­mal­le­ja sekä moder­ni­saa­tion ja teol­lis­tu­mi­sen ilmiöitä kohtaan.

Soveltavan ant­ro­po­lo­gian merkitys vakiintui 1970-luvun aikana varsinkin kehi­tys­po­li­tiik­kaan liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä. Tästä syystä vielä ennen 2000-lukua soveltava ant­ro­po­lo­gia mää­ri­tel­tiin sen perin­tei­ses­sä yhtey­des­sä kehi­tys­a­puun ja kan­sain­vä­li­seen jär­jes­tö­työ­hön. Viimeisen parin vuo­si­kym­me­nen aikana pain­opis­te on kuitenkin siirtynyt vahvemmin yri­tys­maa­il­maan. Antropologit ovat rat­kai­se­vas­sa asemassa esi­mer­kik­si aut­taes­saan mää­rit­te­le­mään sitä, millaiset toi­men­pi­teet hyö­dyt­tä­vät parhaiten heidän tut­ki­mi­aan pai­kal­li­syh­tei­sö­jä tai miten kult­tuu­rie­rot pitäisi huomioida sosiaali- ja ter­vey­den­huol­los­sa. Heidän käden­jäl­ken­sä näkyy kuitenkin kas­va­vis­sa määrin myös käyt­tä­jä­tut­ki­muk­ses­sa, pal­ve­lu­ke­hi­tyk­ses­sä sekä tieto- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian aloilla. Soveltavan ant­ro­po­lo­gian har­joit­ta­jat ovat muun muassa tut­ki­joi­ta ja kon­sult­te­ja kaiken kokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä tai neu­vo­nan­ta­jia ja ohjel­ma­pääl­li­köi­tä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la.

Ihmislähtöisistä teknologiaratkaisuista osallistaviin palveluihin

Kiihtyvä tek­no­lo­gi­nen muutos ja digi­ta­li­saa­tio syn­nyt­tä­vät jat­ku­vas­ti uusia tarpeita selvittää, miten ihmiset käyttävät eri tek­no­lo­gioi­ta ja muita työkaluja arkie­lä­mäs­sään. Antropologeja työs­ken­te­lee­kin niin itseoh­jau­tu­vien autojen ja koneälyn kuin VR- ja AR-tek­no­lo­gioi­den parissa, ja he myös suun­nit­te­le­vat uusia sovel­luk­sia ja muita ihmi­sys­tä­väl­li­siä tuotteita yhteis­työs­sä käyt­tä­jien kanssa.

Myös orga­ni­saa­tio­kult­tuu­ri työl­lis­tää ant­ro­po­lo­ge­ja, joiden tehtävä on ymmärtää yritystä tai orga­ni­saa­tio­ta ja sen jäsenten välisiä sosi­aa­li­sia suhteita. Tämä ymmärrys auttaa orga­ni­saa­tio­ta tuot­ta­maan työn­te­ki­jöil­leen lisäarvoa ja vas­taa­maan haas­tei­siin, joita jokainen orga­ni­saa­tio­muu­tos synnyttää vana­ve­des­sään. Lisäksi ant­ro­po­lo­gi­aa, muotoilua ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lua voidaan yhdis­tel­lä ja siten auttaa vaikkapa kau­pun­kior­ga­ni­saa­tio­ta tuot­ta­maan asu­kas­läh­töi­siä ja osal­lis­ta­via pal­ve­lui­ta.

Olipa ant­ro­po­lo­gian sovel­lusa­la mikä tahansa, ant­ro­po­lo­gien tehtävänä on rakentaa yhtei­sym­mär­rys­tä eri toi­mi­joi­den välille ja tarjota arvok­kai­ta oival­luk­sia edis­tä­mään posi­tii­vis­ta muutosta orga­ni­saa­tiois­sa ja ihmisten elämässä. Kyky esittää oikeat kysy­myk­set ja ymmärtää ilmiöitä ja ihmisiä vaih­toeh­toi­sis­ta näkö­kul­mis­ta auttaa luomaan uutta arvoa, oli kyseessä sitten ter­vey­den­huol­to, uudet tek­no­lo­giat, hyvä hallinto, koulutus tai ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen.

  • Teksti: Aleksi Ilpala, VTM, tutkija
  • Kuvitus: Pixabay​.com
  • Cefkin, Melissa (2009). Ethnography and the Corporate Encounter: Reflections on Research in and of Corporations. Berghahn Books, New York.
  • Ervin, Alexander (2004). Applied Anthropology: Tools and Perspectives for Contemporary Practice. Pearson/​Allyn and Bacon, Boston.
  • Gunn, Wendy, Otto, Ton, and Smith, Rachel Charlotte (2013). Design Anthropology: theory and practice. Bloomsbury Academic, London.
  • Strang, Veronica (2009). What Do Anthropologists Do? Bloomsbury Academic, London.

Aiheesta lisää AntroBlogissa

Kirjoittaja

Aleksi Ilpala on poliittisesta antropologiasta ja historiasta kiinnostunut valtiotieteiden maisteri, joka tekee väitöskirjaansa Helsingin yliopistolla. Aleksi työskentelee erityissuunnittelijana Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolla maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden, kaupunkipolitiikan, sekä osallisuuden parissa. Hänen suuri intohimonsa on päästä Marsiin.

OSALLISTU KESKUSTELUUN