Afrikkalaiset miesäidit

Nopeasti ajatellen voisi luulla, että “äiti” on itses­tään­sel­vä ja bio­lo­gi­aan pohjaava rooli: äiti on se, joka synnyttää lapsen. Mutta hetkinen — adop­tio­äi­ti on niin ikään äiti. Niin on myös nais­pa­ris­ta se, joka ei kanna ja synnytä yhteistä lasta. Erilaisia äidin mää­ri­tel­miä löytyykin maa­il­mal­ta suuri kirjo.

Alaskan Yup’ik-eski­moi­den parissa lapselle annetaan edes­men­neen iso­van­hem­man tai samaa suku­pol­vea olleen suku­lai­sen nimi. Nimen mukana periy­ty­vät myös nimen edellisen kantajan ihmis­suh­teet. Tyttölapsi onkin siten van­hem­mil­leen ‘äiti’ ja puhut­te­lee näitä vas­taa­vas­ti ‘lapsinaan’.

Hawaijilla sana ‘äiti’ ei tarkoita ainoas­taan syn­nyt­tä­jää, vaan kaikkia samaan suku­pol­veen kuuluvia suku­lais­nai­sia. Äidin siskot eli mei­kä­läi­sit­täin tädit ovat myös äitejä. Joissain kult­tuu­reis­sa äidin siskot ovat äitejä, mutta isän siskot eivät. Äidinäidin sis­kon­tyt­tä­ret ovat siis myös äitejä.

Kiinassa oli Ming- ja Ching-dynas­tioi­den aikaan vallalla jär­jes­tel­mä, jossa äitiys liittyi aviol­li­seen asemaan ja hie­rar­ki­aan. Ajan kir­joi­tuk­sis­ta löydetään kahdeksan erilaista äitiä. Näitä ovat muun muassa adop­tio­äi­ti, isän laillinen vaimo sekä isän jal­ka­vai­mo, joka on hoitanut lasta syn­nyt­tä­jän kuoleman jälkeen. Lapsen syn­nyt­tä­nyt­tä naista, joka meillä yleensä on ensi­si­jai­nen äiti, ei laskettu kah­dek­saan äiti­ka­te­go­ri­aan mukaan lainkaan. 

Antropologien omahaksi kut­su­mas­sa moni­mut­kai­ses­sa suku­lais­jär­jes­tel­mäs­sä äidiksi ymmär­re­tään sekä syn­nyt­tä­jä että tämän siskot, vel­jen­tyt­tä­ret ja vel­jen­poi­kien tyttäret. Afrikassa ja Polynesiassa tunnetaan lisäksi yhteis­kun­tia joissa äidin veljet eli mei­kä­läi­sit­täin enot ovat “mie­säi­te­jä”. Äitejä on joka lähtöön!

Lähde: Susan McKinnon: On Kinship and Marriage. A Critique of the Genetic and Gender Calculus of Evolutionary Psychology. 2009.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Alkoholi toimii sukupuoliroolien peilinä. Se heijastaa naisia ja miehiä koskevia erilaisia odotuksia, ja osoittaa äidin ja isän roolien erilaisen asemoitumisen vanhemmuudessa. Kahden eri sukupolven edustajat näkevät äitiyden ja alkoholin suhteen eri tavoin.

Suomen lain mukaan ulkomailla “hädänalaisessa asemassa” olevaa Suomen kansalaista on avustettava kotiuttamisessa. Kysymys al-Holin leirin suomalaisten naisten ja lasten oikeudesta palata Suomeen ja siitä, tuleeko viranomaisten auttaa heitä, loukkaa joidenkin kansalaisten oikeustajua ja tuntuu moraaliselta ongelmalta. Ristiriitaa voi selittää moraalin ytimessä olevan vastavuoroisuuden, humanitaaristen valta-asetelmien ja perhesuhteiden kautta.