Kieli on valtaa

Aamulehden ilmoitus luopua suku­puo­lit­tu­nei­den ammat­ti­ni­mik­kei­den käytöstä on herät­tä­nyt kiivasta kes­kus­te­lua, josta on kir­joi­tet­tu suu­rim­mis­sa medioissa monista näkö­kul­mis­ta. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan lievä enemmistö noin 5000 vas­taa­jas­ta kannatti suku­puo­lit­tu­nei­den termien hyl­kää­mis­tä ja “uusien keksimistä”.

Todellisuudessa kie­les­säm­me on jo olemassa vakiin­tu­nut, suku­puo­li­neut­raa­lim­pi termi monille mies-päät­tei­sil­le tai naisiin viit­taa­vil­le nimik­keil­le. Uusien termien kek­si­mi­nen ei monesti ole lainkaan tarpeen: lehtimies on toi­mit­ta­ja, len­toe­män­tä stuertti ja lakimies juristi. Kyse onkin sana­va­lin­nois­ta, ei väki­näi­ses­tä kielen uudis­ta­mi­ses­ta — tai ‘uus­kie­les­tä’, niin kuin suku­puo­li­neut­raa­lin lähes­ty­mis­ta­van kriitikot ovat paikoin asian ilmaisseet.

Kielitieteellinen ant­ro­po­lo­gia on tie­tee­na­lam­me alkua­jois­ta lähtien tar­kas­tel­lut kielen ja maailman välistä suhdetta. Kuvaako kieli todel­li­suut­ta vai luoko se sitä? Voimme mones­sa­kin mielessä nähdä sen tekevän molempia. Sukupuolineutraaliuden saama hanakka vastustus tukee tätä havaintoa. Sapirin-Whorfin hypo­tee­sin mukaan kieli antaa ajat­te­lul­lem­me rakenteen ja voi rajoittaa sitä. Tässä mielessä kielen uudis­ta­mi­nen on äärim­mäi­sen tärkeää. Kieli voi ylläpitää alistavia raken­tei­ta, jotka uusin­ta­vat yhteis­kun­nan val­ta­ra­ken­tei­ta ja sosi­aa­li­sia hierarkioita.

Mies- ja nais­su­ku­puo­liin viit­taa­vat nimikkeet eivät ole kielessä sat­tu­mal­ta. Ne kertovat suku­puo­li­roo­leis­ta ja suku­puol­ten asemasta yhteis­kun­nas­sa — ne kun eivät ole olemassa itsestään, vaan raken­ne­taan sosi­aa­li­ses­ti. Miessukupuoleen viit­taa­vat termit ja sana­muo­dot hei­jas­ta­vat tiettyjä val­ta­ra­ken­tei­ta ja kielivät, että yhden­ver­tai­suu­teen on vielä matkaa. Keskustelusta ilmenee, että monelle on vaikeaa hyväksyä neut­raa­lis­sa kielessä välit­ty­vää yhden­ver­tai­sem­paa yhteis­kun­taa. Tämä näkyy muutoksen saamassa vastustuksessa.

Antropologiassa on pitkään tehty ver­tai­le­vaa tut­ki­mus­ta maailman eri yhtei­sö­jen välillä. Universaaliksi, kaikkia maailman kult­tuu­rei­ta kos­ket­ta­vak­si piir­teek­si on havaittu kult­tuu­rien dynaa­mi­suus eli jatkuva muutos. Aivan yhtä todel­lis­ta ja ‘luon­nol­lis­ta’ kuin kult­tuu­rin jatkuva muutos on myös kielen muut­tu­mi­nen. Kun hege­mo­ni­ses­sa arvo­maa­il­mas­sa ja sosi­aa­li­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä tapahtuu muutoksia, kieli mukautuu niihin. Uudistumiskyky on myös kult­tuu­ri­sen jat­ku­vuu­den edellytys. Uudistamalla sanas­toam­me vas­taa­maan paremmin elettyä todel­li­suut­ta myös takaamme kielen ja kult­tuu­rin jatkuvuuden.

Sukupuoliroolit muuttuvat. Kielen kautta välit­ty­vän suku­puo­li­jär­jes­tel­män hei­jas­taes­sa val­ta­suh­tei­ta tulee kielenkin muuttua pyr­kies­säm­me kohti yhden­ver­tais­ta yhteis­kun­taa. Termit kuten ‘edus­kun­nan puhemies’ ovat esi­merk­ke­jä ajat­te­lus­ta, jossa vain miehet toimivat poli­tii­kas­sa. Tänään tilanne on toinen. Voimmekin kysyä kumpi on kei­no­te­koi­sem­paa, väkisin van­han­ai­kai­sis­ta termeistä kiin­ni­pi­tä­mi­nen vai niiden uudis­ta­mi­nen aikaamme vas­taa­vak­si? Kumpi on turhaa näper­te­lyä, monien elämään syr­ji­väl­lä tavalla vai­kut­ta­van epäkohdan kor­jaa­mi­nen vai vanhaan taker­tu­mi­nen perinteen varjolla?

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin vastaava päätoimittaja. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän viimeistelee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Se, onko nimittely louk­kaa­vaa, ei ole asen­ne­ky­sy­mys — AntroBlogi 25.10.2019 klo 09:46

    […] Toukolehto: Kieli on valtaa. […]

    Vastaa
  • Poliittinen kor­rek­tius — Sisäpiirin vitsistä lyö­mä­aseek­si – Politiikasta 7.9.2020 klo 11:13

    […] läh­tö­koh­ta­na voi kuitenkin pitää ajatusta siitä, että kieli muovaa ja tuottaa käsi­tyk­siä esi­mer­kik­si eri­lai­sis­ta ihmis­ryh­mis­tä. Kamppailua käydään siitä, millaisia arvoja kie­len­käy­tön halutaan hei­jas­ta­van ja tuottavan. […]

    Vastaa
  • Kielitieteellinen ant­ro­po­lo­gia — AntroBlogi 5.3.2021 klo 13:54

    […] kieli on tärkeä tut­ki­mus­koh­de? Kieli sekä heijastaa että luo maailmaa. Se ei ole neutraali maailmaa objek­tii­vi­ses­ti kuvaava koodi, vaan kieleen liittyy paljon […]

    Vastaa

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Erityisesti viimeisen 10 – 15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.