Kieli on valtaa

Aamulehden ilmoitus luopua suku­puo­lit­tu­nei­den ammat­ti­ni­mik­kei­den käytöstä on herät­tä­nyt kiivasta kes­kus­te­lua, josta on kir­joi­tet­tu suu­rim­mis­sa medioissa monista näkö­kul­mis­ta. Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan lievä enemmistö noin 5000 vas­taa­jas­ta kannatti suku­puo­lit­tu­nei­den termien hyl­kää­mis­tä ja “uusien keksimistä”.

Todellisuudessa kie­les­säm­me on jo olemassa vakiin­tu­nut, suku­puo­li­neut­raa­lim­pi termi monille mies-päät­tei­sil­le tai naisiin viit­taa­vil­le nimik­keil­le. Uusien termien kek­si­mi­nen ei monesti ole lainkaan tarpeen: lehtimies on toi­mit­ta­ja, len­toe­män­tä stuertti ja lakimies juristi. Kyse onkin sana­va­lin­nois­ta, ei väki­näi­ses­tä kielen uudis­ta­mi­ses­ta — tai ‘uus­kie­les­tä’, niin kuin suku­puo­li­neut­raa­lin lähes­ty­mis­ta­van kriitikot ovat paikoin asian ilmaisseet.

Kielitieteellinen ant­ro­po­lo­gia on tie­tee­na­lam­me alkua­jois­ta lähtien tar­kas­tel­lut kielen ja maailman välistä suhdetta. Kuvaako kieli todel­li­suut­ta vai luoko se sitä? Voimme mones­sa­kin mielessä nähdä sen tekevän molempia. Sukupuolineutraaliuden saama hanakka vastustus tukee tätä havaintoa. Sapirin-Whorfin hypo­tee­sin mukaan kieli antaa ajat­te­lul­lem­me rakenteen ja voi rajoittaa sitä. Tässä mielessä kielen uudis­ta­mi­nen on äärim­mäi­sen tärkeää. Kieli voi ylläpitää alistavia raken­tei­ta, jotka uusin­ta­vat yhteis­kun­nan val­ta­ra­ken­tei­ta ja sosi­aa­li­sia hierarkioita.

Mies- ja nais­su­ku­puo­liin viit­taa­vat nimikkeet eivät ole kielessä sat­tu­mal­ta. Ne kertovat suku­puo­li­roo­leis­ta ja suku­puol­ten asemasta yhteis­kun­nas­sa — ne kun eivät ole olemassa itsestään, vaan raken­ne­taan sosi­aa­li­ses­ti. Miessukupuoleen viit­taa­vat termit ja sana­muo­dot hei­jas­ta­vat tiettyjä val­ta­ra­ken­tei­ta ja kielivät, että yhden­ver­tai­suu­teen on vielä matkaa. Keskustelusta ilmenee, että monelle on vaikeaa hyväksyä neut­raa­lis­sa kielessä välit­ty­vää yhden­ver­tai­sem­paa yhteis­kun­taa. Tämä näkyy muutoksen saamassa vastustuksessa.

Antropologiassa on pitkään tehty ver­tai­le­vaa tut­ki­mus­ta maailman eri yhtei­sö­jen välillä. Universaaliksi, kaikkia maailman kult­tuu­rei­ta kos­ket­ta­vak­si piir­teek­si on havaittu kult­tuu­rien dynaa­mi­suus eli jatkuva muutos. Aivan yhtä todel­lis­ta ja ‘luon­nol­lis­ta’ kuin kult­tuu­rin jatkuva muutos on myös kielen muut­tu­mi­nen. Kun hege­mo­ni­ses­sa arvo­maa­il­mas­sa ja sosi­aa­li­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä tapahtuu muutoksia, kieli mukautuu niihin. Uudistumiskyky on myös kult­tuu­ri­sen jat­ku­vuu­den edellytys. Uudistamalla sanas­toam­me vas­taa­maan paremmin elettyä todel­li­suut­ta myös takaamme kielen ja kult­tuu­rin jatkuvuuden.

Sukupuoliroolit muuttuvat. Kielen kautta välit­ty­vän suku­puo­li­jär­jes­tel­män hei­jas­taes­sa val­ta­suh­tei­ta tulee kielenkin muuttua pyr­kies­säm­me kohti yhden­ver­tais­ta yhteis­kun­taa. Termit kuten ‘edus­kun­nan puhemies’ ovat esi­merk­ke­jä ajat­te­lus­ta, jossa vain miehet toimivat poli­tii­kas­sa. Tänään tilanne on toinen. Voimmekin kysyä kumpi on kei­no­te­koi­sem­paa, väkisin van­han­ai­kai­sis­ta termeistä kiin­ni­pi­tä­mi­nen vai niiden uudis­ta­mi­nen aikaamme vas­taa­vak­si? Kumpi on turhaa näper­te­lyä, monien elämään syr­ji­väl­lä tavalla vai­kut­ta­van epäkohdan kor­jaa­mi­nen vai vanhaan taker­tu­mi­nen perinteen varjolla?

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Se, onko nimittely louk­kaa­vaa, ei ole asen­ne­ky­sy­mys — AntroBlogi 25.10.2019 klo 09:46

    […] Toukolehto: Kieli on valtaa. […]

    Vastaa
  • Poliittinen kor­rek­tius — Sisäpiirin vitsistä lyö­mä­aseek­si – Politiikasta 7.9.2020 klo 11:13

    […] läh­tö­koh­ta­na voi kuitenkin pitää ajatusta siitä, että kieli muovaa ja tuottaa käsi­tyk­siä esi­mer­kik­si eri­lai­sis­ta ihmis­ryh­mis­tä. Kamppailua käydään siitä, millaisia arvoja kie­len­käy­tön halutaan hei­jas­ta­van ja tuottavan. […]

    Vastaa
  • Kielitieteellinen ant­ro­po­lo­gia — AntroBlogi 5.3.2021 klo 13:54

    […] kieli on tärkeä tut­ki­mus­koh­de? Kieli sekä heijastaa että luo maailmaa. Se ei ole neutraali maailmaa objek­tii­vi­ses­ti kuvaava koodi, vaan kieleen liittyy paljon […]

    Vastaa

Lue myös nämä: