Nopeasti ajatellen voisi luulla, että “äiti” on itsestäänselvä ja biologiaan pohjaava rooli: äiti on se, joka synnyttää lapsen. Mutta hetkinen – adoptioäiti on niin ikään äiti. Niin on myös naisparista se, joka ei kanna ja synnytä yhteistä lasta. Erilaisia äidin määritelmiä löytyykin maailmalta suuri kirjo.
Alaskan Yup’ik-eskimoiden parissa lapselle annetaan edesmenneen isovanhemman tai samaa sukupolvea olleen sukulaisen nimi. Nimen mukana periytyvät myös nimen edellisen kantajan ihmissuhteet. Tyttölapsi onkin siten vanhemmilleen ‘äiti’ ja puhuttelee näitä vastaavasti ‘lapsinaan’.
Hawaijilla sana ‘äiti’ ei tarkoita ainoastaan synnyttäjää, vaan kaikkia samaan sukupolveen kuuluvia sukulaisnaisia. Äidin siskot eli meikäläisittäin tädit ovat myös äitejä. Joissain kulttuureissa äidin siskot ovat äitejä, mutta isän siskot eivät. Äidinäidin siskontyttäret ovat siis myös äitejä.
Kiinassa oli Ming- ja Ching-dynastioiden aikaan vallalla järjestelmä, jossa äitiys liittyi aviolliseen asemaan ja hierarkiaan. Ajan kirjoituksista löydetään kahdeksan erilaista äitiä. Näitä ovat muun muassa adoptioäiti, isän laillinen vaimo sekä isän jalkavaimo, joka on hoitanut lasta synnyttäjän kuoleman jälkeen. Lapsen synnyttänyttä naista, joka meillä yleensä on ensisijainen äiti, ei laskettu kahdeksaan äitikategoriaan mukaan lainkaan.
Antropologien omahaksi kutsumassa monimutkaisessa sukulaisjärjestelmässä äidiksi ymmärretään sekä synnyttäjä että tämän siskot, veljentyttäret ja veljenpoikien tyttäret. Afrikassa ja Polynesiassa tunnetaan lisäksi yhteiskuntia joissa äidin veljet eli meikäläisittäin enot ovat “miesäitejä”. Äitejä on joka lähtöön!
Lähde: Susan McKinnon: On Kinship and Marriage. A Critique of the Genetic and Gender Calculus of Evolutionary Psychology. 2009.
