Englantilaisin asia maailmassa

Teen juomista pidetään hyvin englan­ti­lai­se­na asiana, ehkä jopa kaikkein tär­keim­pä­nä englan­ti­lai­suu­den merkkinä. Euroopassa teen juonti alkoi kuitenkin Portugalista, josta se saapui Englantiin poliit­tis­ten kaup­pa­suh­tei­den, muodin vir­taus­ten ja erään tietyn por­tu­ga­li­lai­sen naisen ansiosta.

Vuonna 1662 Portugalin kuninkaan tytär Katariina Braganzalainen nai­tet­tiin Englannin hal­lit­si­ja Kaarle II:lle. Tee oli osa kunin­kaal­li­sia myö­tä­jäi­siä. Se oli har­vi­nais­ta ja erittäin kallista Englannissa, sillä kaup­pa­reit­tiä Intiaan ei vielä tunnettu, eikä suoraa kaup­pa­suh­det­ta teen tuot­ta­ja­maa Kiinan kanssa ollut. Kasviuutetta pidettiin lääkkeenä, joka virkisti kehoa ja piti pernan puhtaana tukok­sis­ta.

Katariina oli kuitenkin tottunut juomaan teetä Portugalin hovissa, jossa se oli suosittu ja hie­nos­tu­nut sosi­aa­lis­ten tilan­tei­den juoma. Maalla oli suora kaup­pa­reit­ti Kiinaan, josta tuotiin arvokkaan juoman lisäksi tee­kult­tuu­ril­le oleel­lis­ta kallista ja hienoa posliinia.

Portugalilainen kunin­ga­tar oli uudessa koti­maas­saan muodin suun­nan­näyt­tä­jä, joten myös hänen sään­nöl­lis­tä teen­juon­ti­aan alettiin jäl­jit­te­le­mään. Muutamassa vuo­si­kym­me­nes­sä teen siemailu vakiintui englan­ti­lai­sen yläluokan tavaksi. Teehetkeen kuuluva vie­hät­tä­vä ja arvokas pos­lii­ni­re­kvi­siit­ta teki tavasta entistä hou­kut­te­le­vam­man eliitin silmissä.

Aluksi tee ja asiaan kuuluvat erityiset astiat olivat rikkaan eliitin sta­tus­sym­bo­lei­ta, vaikka vuo­si­sa­to­jen varrella englan­ti­lai­nen tee­kult­tuu­ri on tasa-arvois­tu­nut. Pauna teen lehtiä maksoi työ­väen­luok­kai­sen kan­sa­lai­sen vuoden palkan verran. Teetä pidettiin kuitenkin tavoit­te­le­mi­sen arvoisena myös köy­hem­mis­sä kodeissa, joissa posliinin sijaan jou­dut­tiin tyytymään vaa­ti­mat­to­mam­paan kera­miik­kaan.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.

Metron ovessa Bangkokissa on rivi tuttuja kieltomerkkejä. Ei tupakointia, ei ruokaa tai juomaa… ja mikäs tämä on? Kiellettyjen asioiden listalla on jotain pyöreää ja piikikästä. Se on durian-hedelmä, kaakkois-Aasian ristiriitaisia tunteita herättävä herkku, joka tunnetaan hajustaan.

Eurooppalaisessa kansanuskossa leipä on enemmän maaginen kuin maallinen asia. Leivän rituaalisella käsittelyllä on siirretty voimaa ihmisten, eläinten, kasvukausien ja jumalallisen välillä. Esimerkiksi talon varakkuutta symboloiva kylvökakku syötettiin karjalle kevään ensimmäisenä laidunpäivänä hyvän sadon eli leivän saannin jatkumiseksi. Kristillisessä perinteessä ehtoollisleivän nauttijat voivat kokea olevansa yhtä Kristuksessa.