Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä

Kuukautisten lop­pu­mi­nen on uni­ver­saa­li noin 50-vuo­tiai­den naisten kokemus. Kun kuu­kau­ti­set loppuvat, nainen ei voi enää tulla raskaaksi. Mahdollisen käytössä olevan ehkäisyn lopet­ta­mi­sen nähdään olevan tur­val­lis­ta, kun vii­mei­sis­tä kuu­kau­ti­sis­ta on kulunut vuosi. Vaihdevuosiaikana naiset voivat saada erilaisia oireita muun muassa kehon hor­mo­naa­lis­ten muutosten myötä. Ehkä ylei­sim­min kes­kus­te­lun aiheena ovat ”kuumat aallot” ja sek­su­aa­li­sen halun puute.

Yleisellä tasolla puhutaan naisten kuu­kau­ti­sis­ta, ja niiden loputtua naisten vaih­de­vuo­sis­ta tai meno­paus­sis­ta, vaikka todel­li­suus voi joskus olla hyvin moni­nai­nen. Voi olla, että kaikilla naisilla ei ole kuu­kau­ti­sia. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että kuu­kau­tis­vuo­toa voi olla myös hen­ki­löil­lä joilla on kehossaan kohtu ja muna­sar­jat, oli heidän koke­muk­sen­sa suku­puo­les­taan mikä tahansa. Yksilöllisistä eroista ja suku­puo­len moni­nai­suu­des­ta huo­li­mat­ta käsit­te­len tässä teks­tis­sä­ni nime­no­maan naisten vaih­de­vuo­sia.

Olen huomannut sek­su­aa­li­neu­von­ta­työs­sä­ni paljon eroja vaih­de­vuo­siin suh­tau­tu­mi­ses­sa ja niihin lii­te­tyis­sä oireissa eri kult­tuu­rien edus­ta­jien välillä. Kaikissa kult­tuu­reis­sa ei vält­tä­mät­tä yhdistetä vaih­de­vuo­siin mitään oireita. Lisäksi vaih­de­vuo­sia vastaavaa käsitettä ei löydy kaikista kielistä. Tämä huomio on herät­tä­nyt minussa vuosien aikana monia kysy­myk­siä.

Otin asiasta hieman selvää, ja kokosin tähän mie­les­tä­ni mie­len­kiin­toi­sim­pia huomioita vaih­de­vuo­siin liit­ty­vien asen­tei­den ja mer­ki­tys­ten sekä vaih­de­vuo­sioi­rei­siin liit­ty­vien erojen näkö­kul­mis­ta. Erityisesti minua kiin­nos­taa kor­re­loi­ko nega­tii­vi­nen suh­tau­tu­mi­nen vaih­de­vuo­siin pahempien vaih­de­vuo­sioi­rei­den kanssa. Miksi joidenkin kult­tuu­rien edus­ta­jien kes­kuu­des­sa vaih­de­vuo­sioi­rei­ta esiintyy enemmän kuin toisten? Onko osa vaih­de­vuo­sioi­reis­ta vain korviemme välissä?

2709944082_97dfb393ac_b

Kuva: riccar­doce, Flickr​.com (CC BY-NC 2.0)

Vaihdevuosien negatiivinen sävy

Suomessa vaih­de­vuo­siin on suh­tau­dut­tu eri aikoina eri tavoin. Eräs haas­tat­te­le­ma­ni 1980-luvun alussa vaih­de­vuo­si-ikäinen ollut nainen kertoi, että tuolloin naiselle vain ker­rot­tiin, että kuu­kau­ti­set loppuvat. Vaihdevuodet siis nähtiin luon­nol­li­se­na vaiheena ikään­ty­vän naisen elämässä. Oireista ei puhuttu eikä niihin myöskään ollut saa­ta­vil­la aptee­kis­ta lääkkeitä.

Medialla ja lääk­keil­lä on tutkittu olevan vahva vaikutus naisten näke­myk­siin vaih­de­vuo­sis­ta. Länsimaisessa mediassa näkee usein esi­mer­kik­si mainoksia vaih­de­vuo­sioi­rei­den hoitoon tar­koi­te­tuil­le lääk­keil­le. Mainosten viestinä usein on, että min­kään­lais­ta epä­miel­lyt­tä­vää tunnetta ei tarvitse sietää. Tämän vuoksi monet saattavat nähdä vaih­de­vuo­det elä­män­vai­hee­na, jota tulee hoitaa, eikä niinkään luon­nol­li­se­na asiana, jonka kanssa vain pitää elää.

Lisäksi tänä päivänä län­si­mai­sis­sa kult­tuu­reis­sa on yleistä, että vaih­de­vuo­sia pidetään epä­miel­lyt­tä­vä­nä vanhan iän merkkinä. Vaihdevuodet siis kuvas­ta­vat vanhuutta, jota kult­tuu­ris­sam­me ei arvosteta yhtä paljon kuin nuo­ruu­teen ja hedel­mäl­li­syy­teen liitettyä fyysistä kauneutta ja sek­su­aa­lis­ta puo­leen­sa­ve­tä­vyyt­tä.

Tämän myötä vaih­de­vuo­si-ikäisiä naisia saatetaan pitää sek­su­aa­li­ses­ti halut­to­mam­pi­na kuin naisia, jotka eivät vielä ole vaih­de­vuo­si-iässä. Seksuaalisen halun puute vaih­de­vuo­si-iässä voi johtua nais­hor­mo­ni estro­gee­nin vähe­ne­mi­ses­tä kehossa. Sen seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si emättimen lima­kal­vot ohentuvat ja kuivuvat, minkä myötä yhdyn­näs­tä voi tulla hyvinkin kivu­lias­ta – varsinkin, jos yhdyn­näs­sä ei käytetä liu­ku­voi­det­ta.

Myös muissa kuin län­si­mai­sis­sa kult­tuu­reis­sa vaih­de­vuo­det voidaan nähdä nega­tii­vi­se­na. Esimerkiksi Intian, Iranin ja Afrikan maa­seu­duil­la joissain yhtei­söis­sä hedel­mäl­li­syyt­tä ja isoja perheitä saatetaan pitää niin suuressa arvossa, että vaih­de­vuo­si-ikäiset naiset saattavat pelätä miehen ottavan itselleen uuden hedel­mäl­li­ses­sä iässä olevan vaimon perheen laa­jen­ta­mi­sen toivossa. Tässä yhtey­des­sä naiset yleensä kuvai­le­vat vaih­de­vuo­sien olevan nega­tii­vi­nen asia. Joskus toisen vaimon ottaminen voi kuitenkin olla myös avio­mie­hen ja vaimon yhteinen päätös. Tämä on yleistä esi­mer­kik­si silloin, kun toisen vaimon ottaminen helpottaa myös ensim­mäi­sen vaimon elämää.

3489262405_fc92ce0672_b

Vaihdevuodet tuovat mukanaan paremman huomisen

Kulttuureissa, joissa vanhuutta arvos­te­taan, vaih­de­vuo­det nähdään usein tärkeänä riittinä kohti parempaa yhteis­kun­nal­lis­ta statusta ja oikeuksia. Esimerkiksi Amerikan sioux-alku­pe­räis­kan­soi­hin lukeu­tu­van lakota-kansan piirissä naiset näkevät vaih­de­vuo­det posi­tii­vi­se­na asiana, sillä vanhuuden kautta heille aukeaa uusia mah­dol­li­suuk­sia yhtei­sös­sä. Vaihdevuodet nähdään viisauden ja kypsyyden symbolina: vain vaih­de­vuo­sien jälkeen nainen voi tulla kätilöksi, har­joit­taa lää­ke­tie­det­tä ja saada oman yhteisön miesten kes­kuu­des­sa tasa-arvoi­sem­man roolin. Naisten sek­su­aa­li­suu­den ei myöskään ajatella katoavan, vaan päin­vas­toin vaih­de­vuo­si-ikäisten naisten sek­su­aa­li­suut­ta pidetään laa­dul­taan parempana kuin sek­su­aa­li­suut­ta ennen vaih­de­vuo­si-ikää.

Samoin pohjois-Intian suu­rim­mak­si osaksi hin­du­väes­tös­tä koostuvan rajput-klaanin vaih­de­vuo­si-ikään tulleiden naisten status yhtei­sös­sä paranee: vaih­de­vuo­si-ikäiset naiset saavat liikkua vapaasti kylässä mies­ten­kin kes­kuu­des­sa. Tämä ei ole naisille mah­dol­lis­ta ennen vaih­de­vuo­si-ikää. Hindulaisen perinteen mukaan men­struoi­vat naiset nähdään saas­tai­si­na epä­puh­taan kuu­kau­tis­ve­ren vuoksi. Rajput-naiset näke­vät­kin vaih­de­vuo­det hyvin posi­tii­vi­se­na vaiheena elämää, eikä niihin liitetä min­kään­lai­sia oireita.

Rajput-klaanin lisäksi hin­du­lai­sen perinteen ajatus men­struoi­van naisen saas­tai­suu­des­ta koskettaa myös osaa Nepalin naisista. Kuukautisvuodon aikana naisia pidetään esi­mer­kik­si epäonnen tuojina ja tämän vuoksi heidät on kuu­kau­tis­ten aikana eristetty omiin raken­nuk­siin­sa. Helsingin Sanomat uutisoi tämän vuoden elokuussa, että Nepalissa oli juuri kri­mi­na­li­soi­tu naisten eris­tä­mi­nen kuu­kau­tis­ten aikana. Perinne on kuitenkin hyvin tiukassa, minkä vuoksi suuria muutoksia ei vält­tä­mät­tä tule lähiai­koi­na tapah­tu­maan.

Vaihdevuosi-ikä voidaan nähdä todella posi­tii­vi­se­na myös mus­li­mi­nais­ten kes­kuu­des­sa. Sen myötä nainen voi osal­lis­tua uskon­nol­li­siin ritu­aa­lei­hin, joita hän ei ole aiemmin voinut suorittaa kuu­kau­tis­ten aikana. Yksi hyvä esimerkki tästä on rukoi­le­mi­nen.

Musliminainen on kuu­kau­tis­vuo­don aikana islamin uskonnon oppien mukaan epä­puh­taas­sa tilassa, jolloin hänen tulee pidät­täy­tyä rukoi­le­mi­sel­ta (kts. Koraani 2:222). Nainen saa jälleen rukoilla, kun kuu­kau­tis­vuo­toa ei enää tule, ja hän on tehnyt ritu­aa­li­sen rukous­pe­sun nimeltä ghusl. Ennen vaih­de­vuo­si-ikää mus­li­mi­nai­nen ei siis voi rukoilla sään­nöl­li­ses­ti, koska kuu­kau­tis­vuo­to estää tämän. Kun vaih­de­vuo­sien myötä kuu­kau­ti­set loppuvat, kuu­kau­ti­set eivät enää ole mus­li­mi­nai­sen rukoi­le­mi­sen esteenä.

El cambio de vida

gloria-swanson-396952_1920

Gloria Swanson. Kuva: Pixabay​.com

6178147928_8fdab591fe_z

Kuva: Nick Klein, Flickr​.com (CC BY-NC 2.0)

On myös paljon kult­tuu­rei­ta, joissa vaih­de­vuo­siin suh­tau­du­taan hyvinkin neut­raa­lis­ti. Näissä kult­tuu­reis­sa vaih­de­vuo­det nähdään nor­maa­li­na vaiheena naisen elämässä. Esimerkiksi lati­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­set naiset usein puhuvat vaih­de­vuo­sis­ta vaiheena, joka pitää vain käydä läpi ”El cambio de vida”. Australian alunperin Laosista kotoisin olevan hmong-yhteisön kes­kuu­des­sa vaih­de­vuo­det nähdään luon­nol­li­se­na siir­ty­mä­nä hedel­mäl­li­ses­tä iästä hedel­mät­tö­mään ikään. Hmong-kansan kielessä ei edes ole vas­ti­net­ta sanalle vaih­de­vuo­det.

Japanilaisessa kult­tuu­ris­sa termiä vaih­de­vuo­det käytetään hyvin harvoin. Ennemminkin käytetään sanaa konenki, joka kuvastaa luon­nol­lis­ta muutosta sekä miesten että naisten elämässä. Japanilaisilla on tiedossa, että tämän muutoksen aikana naiset voivat kokea enemmän stressiä kuin miehet, mutta tätä stressiä ei yleensä liitetä vaih­de­vuo­siin vaan ennem­min­kin muihin elämän stres­si­te­ki­jöi­hin. Esimerkiksi har­tioi­den jäyk­kyy­den on tutkittu olevan yleisin japa­ni­lais­ten naisten ker­to­mis­ta oireista, mutta se liitetään anoppien ikään­ty­mi­sen myötä naisten harteille jäävän hoitotyön ja huolen lisään­ty­mi­seen.

Vaihdevuosioireet — yksilölliset ja paikalliset biologiat

Eräs haas­tat­te­le­ma­ni henkilö kertoi, että vielä 13 vuotta sitten puhe vaih­de­vuo­sien hoi­ta­mi­ses­ta oli paljon nykyistä vähäi­sem­pää – yleinen vaih­de­vuo­siin liittyvä kommentti oli vain kuumiin aaltoihin liittyvä ”huh huh, kun hikoi­lut­taa”. Hikoilu ja ”kuumat aallot” ovatkin yleisiä vaih­de­vuo­sioi­rei­ta eri­tyi­ses­ti län­si­mais­sa.

Oireet voivat kuitenkin vaihdella suu­res­ti­kin yksi­löi­den välillä. Joillain naisilla oireita ei ole juuri ollenkaan, ja toisilla ne voivat olla hyvin vaikeita ja arkie­lä­mää hait­taa­via. Esimerkiksi osalla hikoilu ja ”kuumat aallot” voivat haitata elämää huo­mat­ta­vas­ti, kun taas toisilla niitä ei juurikaan esiinny. Osa voi myös kärsiä esi­mer­kik­si psyyk­ki­sis­tä oireista, kuten masen­nuk­ses­ta.

Jos län­si­mais­sa yleisenä oireena ovat hikoilu ja ”kuumat aallot”, Japanissa ja Kiinassa naiset eivät juuri koe kuumia aaltoja. Yksi syy tähän voi olla Kiinassa ja Japanissa luon­tai­ses­ti korkea kas­vie­stro­gee­ni­pi­toi­nen ruo­ka­va­lio. Kasviestrogeeneista ja niiden vai­ku­tuk­ses­ta vaih­de­vuo­sioi­rei­siin on puhuttu myös suo­ma­lai­ses­sa mediassa viime vuosina. Kuumien aaltojen puut­tu­mis­ta todentaa myös se, että japanin ja kiinan kielissä ei ole selvää vas­ti­net­ta käsit­teel­le ”kuumat aallot”. Toisaalta näissä kult­tuu­reis­sa on taas huomattu olevan muita oireita, joita taas ei län­si­mais­sa yhdistetä vaih­de­vuo­siin, kuten har­tioi­den jäykkyys, huimaus ja päänsärky.

Vaihdevuosioireet eivät siis ole uni­ver­saa­le­ja. Ne voivat vaihdella suu­res­ti­kin eri kult­tuu­rien edus­ta­jien kes­kuu­des­sa, eikä meidän nor­maa­le­ja vaih­de­vuo­sioi­rei­tam­me vält­tä­mät­tä pidetä nor­maa­li­na toisissa kult­tuu­reis­sa. Antropologi Margaret Lock onkin kehit­tä­nyt termin “pai­kal­li­set biologiat” kuvaamaan tätä vaih­de­vuo­sioi­rei­den pai­kal­li­suut­ta.

Joskus naisilla voi olla vaih­de­vuo­sioi­rei­ta, mutta niitä ei osata sanoittaa eikä yhdistää vaih­de­vuo­siin. Seksuaalineuvontatyössäni olen kes­kus­tel­lut vaih­de­vuo­si-ikäisten soma­li­nais­ten kanssa vaih­de­vuo­sis­ta, ja niihin usein lii­te­tyis­tä oireista. Kun mainitsin yleisiksi oireiksi estro­gee­nin tuotannon vähen­tyes­sä emättimen lima­kal­vo­jen ohen­tu­mi­sen ja kui­vu­mi­sen sekä tämän myötä muun muassa emättimen tuleh­dus­ten lisään­ty­mi­sen ja yhdynnän muut­tu­mi­sen kivu­li­aak­si, useat naiset kokivat ker­to­man­sa perus­teel­la ”ahaa-elämyksen”. Tämän jälkeen naiset olivat myös todella kiin­nos­tu­nei­ta heille ennen tun­te­mat­to­mas­ta liu­ku­voi­tees­ta.

1357413280_2868289a0f_z

KuvaErzsèbet, Flickr​.com (CC BY-NC-ND 2.0)

Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä

Yksi mer­kit­tä­vä tekijä vaih­de­vuo­sioi­rei­den eroissa on suh­tau­tu­mi­nen vaih­de­vuo­siin. Tutkimuksissa onkin pal­jas­tu­nut, että nega­tii­vi­nen suh­tau­tu­mi­nen vaih­de­vuo­siin saattaa kor­re­loi­da pahempien vaih­de­vuo­sioi­rei­den kanssa. Tätä puoltaa myös se, että tut­ki­mus­ten mukaan ennen vaih­de­vuo­si-ikää olevat naiset stres­saa­vat vaih­de­vuo­sis­ta niin paljon, että heillä on pahemmat vaih­de­vuo­sioi­reet ennen vaih­de­vuo­sia kuin niiden aikana.

Suhtautuminen voi antaa seli­tyk­siä sille, miksi hmong-kansan naiset eivät liitä vaih­de­vuo­siin mitään oireita, japa­ni­lai­set naiset kuvaavat oireita mini­maa­li­sik­si ja 80 % poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­sis­ta kokee kuumia aaltoja. Hmong-kansan naisia naurattaa ajatus siitä, että län­si­mais­sa naisilla on vaih­de­vuo­siin liittyviä oireita. Japanilaiset naiset taas pitävät vaih­de­vuo­sioi­rei­ta ”luk­sus­nai­sen” ongelmana. Heidän mukaansa vain paljon vapaa-aikaa omaavalla naisella on aikaa murehtia vaih­de­vuo­sia.

Joidenkin vaih­de­vuo­si-ikäisten naisten sek­sie­lä­mä paranee. Tämä on aihe, josta puhutaan tänä päivänä mie­les­tä­ni liian vähän. Tämän vuoden maa­lis­kuus­sa uuti­soi­tiin Heli Heinosta, jonka uusi kirja Venuksen vuosi oli juuri julkaistu. Kirjassa Heino kir­joit­taa pitkälti omasta elä­mäs­tään, jossa hän koki sek­su­aa­li­sen herää­mi­sen sekä löysi seksin ja orgasmin ilot vasta vaih­de­vuo­si-iässä. Kirjan jul­kai­se­mi­sen jälkeen hän on muun muassa antanut vaih­de­vuo­si-ikäisille naisille ja heidän puo­li­soil­leen vinkkejä sek­sie­lä­mään sekä roh­kais­sut naisia sallimaan oman sek­su­aa­li­suu­ten­sa myös ruuh­ka­vuo­sien jälkeen.

Tarvitsemme juuri tällaista posi­tii­vis­ta ja roh­kai­se­vaa puhetta vaih­de­vuo­sis­ta, koska vaih­de­vuo­siin koh­dis­tu­vil­la asen­teil­la näyttää olevan oma paikkansa vaih­de­vuo­sioi­rei­den esiin­ty­vyy­des­sä.

31.10.2017: Sana intiaanit kor­vat­tiin tekstissä sanalla alku­pe­räis­kan­sa, intiaani-termin joissain kon­teks­teis­sa nega­tii­vi­sen kono­taa­tion vuoksi. Lisäksi tekstiin tar­ken­net­tiin Hmong-kansan olevan alkujaan kotoisin Laosista.

  • Podcast-lukija: Bea Bergholm
  • Verkkotaitto: Saara Toukolehto

Hall, Lisa et al. 2007. Meanings of Menopause. Cultural Influences on Perception and Management of Menopause. Journal of Holistic Nursing. 25:2.

Kirjoittaja

Tiina Alakärppä on Turun yliopiston uskontotieteen tohtorikoulutettava (FT), auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS) ja teologian maisteri (TM). Hänen väitöskirjansa alustavana työnimenä on ”Islamin uskonnon, seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden monet kasvot”. Väitöskirjatyö on kuljettanut Tiinaa useiden kouluttajan työtehtävien ja maahanmuuttajien parissa tehtävän seksuaalineuvontatyön pariin.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kaksi AntroBlogin toimittajaa jalkautui Wonderlust-festivaalille, joka juhlisti tiedostavaa, kaikenkirjavaa seksiä ja seksuaalisuutta jo viidettä kertaa. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden vapautua vallitsevista normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää. Miltä se näyttää antropologin silmin? Ihmisen seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy tietyn kulttuurisen ympäristön vaikutuksen alaisena.

Bali tunnetaan vehreänä paratiisina, jonka tenhossa kietoutuvat yhteen saaren valtavan kaunis luonto ja hindulaisen, näyttäviä rituaaleja korostavan henkisyyden erityispiirteet. Saaren menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taianomainen: Bali oli aikanaan merkittävä alueellinen orjakaupan keskus.

Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.

Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä – sarjassa käsiteltiin tällä kertaa pahuutta. Mitä pahuus on, ja onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Kivelän haastatteleman psykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan pahuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Tiedeyhteisössä on pitkään käyty debattia ihmislajin luontaisesta väkivaltaisuudesta.