Mahtava muskottipähkinä

Itä-Indonesian troop­pi­sil­la Bandasaarilla on aikanaan ollut mit­taa­ma­ton arvo suur­val­to­jen välisessä tais­te­lus­sa maailman maus­te­kau­pan hal­lin­nas­ta.

Historiallinen val­ta­tais­te­lu on jättänyt jälkensä myös Bandasaarten kult­tuu­riin. Perinteiset laivat muis­tut­ta­vat 1600-luvun hol­lan­ti­lai­sia kauppa- ja sota­lai­vo­ja, mutta tykkien sijaan kannella on nykyään snorklaa­maan aikovia sukel­ta­jia. Kaksimastoisten kuu­na­rei­den lisäksi siirtomaa-ajan hol­lan­ti­lais­vai­kut­teet näkyvät myös pai­kal­li­ses­sa ark­ki­teh­tuu­ris­sa.

Ennen euroop­pa­lais­ta kolo­ni­saa­tio­ta Bandasaaria kut­sut­tiin Maustesaariksi, ja niillä oli myyttinen maine ja salainen sijainti ”Seitsemällä merellä”, jonne reitin tunsivat vain aasia­lai­set- ja ara­bi­kaup­pi­aat.

Mausteet vetivät maa­il­man­ta­lout­ta ja mää­rit­te­li­vät val­ta­suh­tei­ta keskiajan lopulta lähtien pitkälle 1800-luvulle asti. Ne olivat satojen vuosien ajan haluttua arvo­ta­va­raa Euroopassa. Bandasaarilla kasvoi ainoana paikkana maa­il­mas­sa mus­kot­ti­päh­ki­nää, jota himoit­tiin muun muassa lääk­keek­si pai­se­rut­toon. Harvinaisuutensa ja kysyn­tän­sä vuoksi sen hinta oli täh­ti­tie­teel­li­nen.

Erityisesti pienellä Runin saarella on ollut tärkeä rooli maailman his­to­rias­sa ja tais­te­lus­sa maus­tei­den her­ruu­des­ta. Siirtomaa-aikana hol­lan­ti­lai­set ja englan­ti­lai­set kävivät useita sotia kaup­pa­reit­tien hal­lin­nas­ta. Pienestä parin neliö­ki­lo­met­rin kokoi­ses­ta saaresta tuli kiis­ta­ka­pu­la suur­val­to­jen välillä ja yhdessä selk­kauk­sis­ta hol­lan­ti­lai­set tuhosivat saaren päh­ki­nä­puut.

Lopulta 1667 tehtiin sopimus, jossa pää­tet­tiin kahden kiistelyn saaren koh­ta­los­ta: Runin saari jäisi hol­lan­ti­lais­ten haltuun ja Englanti saisi pitää hol­lan­ti­lai­sil­ta val­taa­man­sa Manhattanin saaren Pohjois-Amerikassa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?

Espanjalaisessa ruokakulttuurissa itse ruoka ei aina ole tärkein asia. Erityisesti ravintolalounaalla oleellista on paikan mukavuus, sillä siellä tulee parhaassa tapauksessa vietettyä useampia tunteja. Lounas ei ole ohi syömisen loppuessa, vaan silloin alkaa sobremesa. Kirjaimellisesti termi tarkoittaa ”pöydässä”. Se viittaa aikaan, joka vietetään syömisen jälkeen jutellen ja rentoutuen.

Bali tunnetaan vehreänä paratiisina, jonka tenhossa kietoutuvat yhteen saaren valtavan kaunis luonto ja hindulaisen, näyttäviä rituaaleja korostavan henkisyyden erityispiirteet. Saaren menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taianomainen: Bali oli aikanaan merkittävä alueellinen orjakaupan keskus.