Mahtava muskottipähkinä

Itä-Indonesian troop­pi­sil­la Bandasaarilla on aikanaan ollut mit­taa­ma­ton arvo suur­val­to­jen välisessä tais­te­lus­sa maailman maus­te­kau­pan hallinnasta. 

Historiallinen val­ta­tais­te­lu on jättänyt jälkensä myös Bandasaarten kult­tuu­riin. Perinteiset laivat muis­tut­ta­vat 1600-luvun hol­lan­ti­lai­sia kauppa- ja sota­lai­vo­ja, mutta tykkien sijaan kannella on nykyään snorklaa­maan aikovia sukel­ta­jia. Kaksimastoisten kuu­na­rei­den lisäksi siirtomaa-ajan hol­lan­ti­lais­vai­kut­teet näkyvät myös pai­kal­li­ses­sa arkkitehtuurissa. 

Ennen euroop­pa­lais­ta kolo­ni­saa­tio­ta Bandasaaria kut­sut­tiin Maustesaariksi, ja niillä oli myyttinen maine ja salainen sijainti ”Seitsemällä merellä”, jonne reitin tunsivat vain aasia­lai­set- ja arabikauppiaat.

Mausteet vetivät maa­il­man­ta­lout­ta ja mää­rit­te­li­vät val­ta­suh­tei­ta keskiajan lopulta lähtien pitkälle 1800-luvulle asti. Ne olivat satojen vuosien ajan haluttua arvo­ta­va­raa Euroopassa. Bandasaarilla kasvoi ainoana paikkana maa­il­mas­sa mus­kot­ti­päh­ki­nää, jota himoit­tiin muun muassa lääk­keek­si pai­se­rut­toon. Harvinaisuutensa ja kysyn­tän­sä vuoksi sen hinta oli tähtitieteellinen.

Erityisesti pienellä Runin saarella on ollut tärkeä rooli maailman his­to­rias­sa ja tais­te­lus­sa maus­tei­den her­ruu­des­ta. Siirtomaa-aikana hol­lan­ti­lai­set ja englan­ti­lai­set kävivät useita sotia kaup­pa­reit­tien hal­lin­nas­ta. Pienestä parin neliö­ki­lo­met­rin kokoi­ses­ta saaresta tuli kiis­ta­ka­pu­la suur­val­to­jen välillä ja yhdessä selk­kauk­sis­ta hol­lan­ti­lai­set tuhosivat saaren pähkinäpuut.

Lopulta 1667 tehtiin sopimus, jossa pää­tet­tiin kahden kiistelyn saaren koh­ta­los­ta: Runin saari jäisi hol­lan­ti­lais­ten haltuun ja Englanti saisi pitää hol­lan­ti­lai­sil­ta val­taa­man­sa Manhattanin saaren Pohjois-Amerikassa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on vastavalmistunut sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kun tiedotusvälineet raportoivat salaliittoteorioista, huomio kiinnitetään yleensä niiden outouteen tai sitkeyteen ja uusiutumiskykyyn. Kun teorioihin uskomiselle on etsitty selityksiä, niitä on useimmiten löydetty ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista. Nämä selitysmallit ovat kuitenkin kaikessa yleisyydessään epätyydyttäviä. Ne voivat mahdollisesti kertoa meille jotakin ihmislajin tavoista ajatella ja kommunikoida ympäröivästä maailmasta yleensä, mutta salaliittoteorioiden kaltaisten spesifien ilmiöiden kohdalla niistä on melko vähän apua.

Otatko lasillisen jäävettä? Jos olet kiinalainen, nautit vetesi luultavasti mieluummin kuumana. Kiinalainen lääketiede allekirjoittaa suomalaisen sananlaskun “vesi vanhin voitehista” ja näkee veden juomisella lääkinnällisiä tarkoituksia.

Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?