Mahtava muskottipähkinä

Itä-Indonesian troop­pi­sil­la Bandasaarilla on aikanaan ollut mit­taa­ma­ton arvo suur­val­to­jen välisessä tais­te­lus­sa maailman maus­te­kau­pan hallinnasta. 

Historiallinen val­ta­tais­te­lu on jättänyt jälkensä myös Bandasaarten kult­tuu­riin. Perinteiset laivat muis­tut­ta­vat 1600-luvun hol­lan­ti­lai­sia kauppa- ja sota­lai­vo­ja, mutta tykkien sijaan kannella on nykyään snorklaa­maan aikovia sukel­ta­jia. Kaksimastoisten kuu­na­rei­den lisäksi siirtomaa-ajan hol­lan­ti­lais­vai­kut­teet näkyvät myös pai­kal­li­ses­sa arkkitehtuurissa. 

Ennen euroop­pa­lais­ta kolo­ni­saa­tio­ta Bandasaaria kut­sut­tiin Maustesaariksi, ja niillä oli myyttinen maine ja salainen sijainti ”Seitsemällä merellä”, jonne reitin tunsivat vain aasia­lai­set- ja arabikauppiaat.

Mausteet vetivät maa­il­man­ta­lout­ta ja mää­rit­te­li­vät val­ta­suh­tei­ta keskiajan lopulta lähtien pitkälle 1800-luvulle asti. Ne olivat satojen vuosien ajan haluttua arvo­ta­va­raa Euroopassa. Bandasaarilla kasvoi ainoana paikkana maa­il­mas­sa mus­kot­ti­päh­ki­nää, jota himoit­tiin muun muassa lääk­keek­si pai­se­rut­toon. Harvinaisuutensa ja kysyn­tän­sä vuoksi sen hinta oli tähtitieteellinen.

Erityisesti pienellä Runin saarella on ollut tärkeä rooli maailman his­to­rias­sa ja tais­te­lus­sa maus­tei­den her­ruu­des­ta. Siirtomaa-aikana hol­lan­ti­lai­set ja englan­ti­lai­set kävivät useita sotia kaup­pa­reit­tien hal­lin­nas­ta. Pienestä parin neliö­ki­lo­met­rin kokoi­ses­ta saaresta tuli kiis­ta­ka­pu­la suur­val­to­jen välillä ja yhdessä selk­kauk­sis­ta hol­lan­ti­lai­set tuhosivat saaren pähkinäpuut.

Lopulta 1667 tehtiin sopimus, jossa pää­tet­tiin kahden kiistelyn saaren koh­ta­los­ta: Runin saari jäisi hol­lan­ti­lais­ten haltuun ja Englanti saisi pitää hol­lan­ti­lai­sil­ta val­taa­man­sa Manhattanin saaren Pohjois-Amerikassa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: