Mahtava muskottipähkinä

Itä-Indonesian troop­pi­sil­la Bandasaarilla on aikanaan ollut mit­taa­ma­ton arvo suur­val­to­jen välisessä tais­te­lus­sa maailman maus­te­kau­pan hal­lin­nas­ta.

Historiallinen val­ta­tais­te­lu on jättänyt jälkensä myös Bandasaarten kult­tuu­riin. Perinteiset laivat muis­tut­ta­vat 1600-luvun hol­lan­ti­lai­sia kauppa- ja sota­lai­vo­ja, mutta tykkien sijaan kannella on nykyään snorklaa­maan aikovia sukel­ta­jia. Kaksimastoisten kuu­na­rei­den lisäksi siirtomaa-ajan hol­lan­ti­lais­vai­kut­teet näkyvät myös pai­kal­li­ses­sa ark­ki­teh­tuu­ris­sa.

Ennen euroop­pa­lais­ta kolo­ni­saa­tio­ta Bandasaaria kut­sut­tiin Maustesaariksi, ja niillä oli myyttinen maine ja salainen sijainti ”Seitsemällä merellä”, jonne reitin tunsivat vain aasia­lai­set- ja ara­bi­kaup­pi­aat.

Mausteet vetivät maa­il­man­ta­lout­ta ja mää­rit­te­li­vät val­ta­suh­tei­ta keskiajan lopulta lähtien pitkälle 1800-luvulle asti. Ne olivat satojen vuosien ajan haluttua arvo­ta­va­raa Euroopassa. Bandasaarilla kasvoi ainoana paikkana maa­il­mas­sa mus­kot­ti­päh­ki­nää, jota himoit­tiin muun muassa lääk­keek­si pai­se­rut­toon. Harvinaisuutensa ja kysyn­tän­sä vuoksi sen hinta oli täh­ti­tie­teel­li­nen.

Erityisesti pienellä Runin saarella on ollut tärkeä rooli maailman his­to­rias­sa ja tais­te­lus­sa maus­tei­den her­ruu­des­ta. Siirtomaa-aikana hol­lan­ti­lai­set ja englan­ti­lai­set kävivät useita sotia kaup­pa­reit­tien hal­lin­nas­ta. Pienestä parin neliö­ki­lo­met­rin kokoi­ses­ta saaresta tuli kiis­ta­ka­pu­la suur­val­to­jen välillä ja yhdessä selk­kauk­sis­ta hol­lan­ti­lai­set tuhosivat saaren päh­ki­nä­puut.

Lopulta 1667 tehtiin sopimus, jossa pää­tet­tiin kahden kiistelyn saaren koh­ta­los­ta: Runin saari jäisi hol­lan­ti­lais­ten haltuun ja Englanti saisi pitää hol­lan­ti­lai­sil­ta val­taa­man­sa Manhattanin saaren Pohjois-Amerikassa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuusen alle kasattavat joululahjat tunnistaa lahjoiksi siitä, että ne on kääritty koristeelliseen paperiin. Tapa liittyy myös muihin lahjoihin, ja ylittää monet kulttuuriset ja uskonnolliset erot. Lahjapaperin käyttö kertoo kokemuksesta, jossa esine ikään kuin kehystetään, ja siten osoitetaan erityislaatuiseksi.

Talouselämä julkaisi hiljan jutun kaduilla myytävästä Iso Numero -lehdestä. Artikkelin mukaan puolisen tusinaa lehtimyyjää on syyllistynyt yritykseen huijata noin 10€ edestä vaihtorahoja. Artikkelissa myyjien näkökulmaa ei tuoda esille, ja näin heidät esineellistetään lukijan, työnantajan ja huijauksen kohteen pelinappuloiksi. Aidon dialogin sijaan vilppiin syyllistyneiden myyjien toiminta koetaan lehden “imago-ongelmana”. Näin artikkeli vahvistaa negatiivisia stereotypioita paljon ennakkoluuloja kohtaavasta väestönosasta.

Veroista puhuttaessa tulee esille eräs mielenkiintoinen rahaan ja kapitalismiin liittyvä mystifikaatio: paljon veroja maksaneista puhutaan usein kuin he pitäisivät yhteiskuntaa pystyssä. Ajatellaan, että veronmaksukykyiset miljonäärit suorastaan elättävät lähihoitajia ja opettajia. Todellisuudessa jokaisen yhteiskunnan aineellinen perusta rakentuu sille, että ihmiset osallistuvat tuotannolliseen toimintaan ja tuottavat siten erilaisia ihmiselämälle tarpeellisia asioita.