Pohjoismainen rotuhygienia

Pakkosterilisaation perinteet Suomessa palaavat viime vuo­si­sa­dan alun rotu­hy­gie­ni­aan ja rotu­bio­lo­gi­aan, joka esitti ihmisten kuuluvan fyysisten piir­tei­den avulla ero­tet­ta­viin rotuihin.

Perinnöllisyyden aja­tel­tiin 1800 – 1900 -lukujen vaih­tees­sa sisäl­tä­vän “sosi­aa­li­sen perimän”. Syntyperä saattoi tehdä ihmisestä tai­pu­vai­sen ongel­ma­käy­tök­seen ja moraa­li­seen heik­kou­teen. Samoihin aikoihin ymmärrys sai­rauk­sien synnystä ja leviä­mi­ses­tä kasvoi, ja hoito siirtyi oireiden hoi­ta­mi­ses­ta ennal­taeh­käi­syyn. Keskeistä oli estää huonon perimän leviä­mi­nen.

Rotujen sekoit­tu­mi­sen uskottiin tuottavan ylemmän rodun veren­pe­rin­nön rappiota ja muita ikäviä seu­rauk­sia. Ruotsalainen rotu­bio­lo­gi Herman Lundborg varoitti ruot­sa­lais­ve­ren sekoit­tu­mi­ses­ta ”itä­balt­ti­lai­sen” ja ”lap­pa­lai­sen” eli suo­ma­lai­sen ja saa­me­lai­sen heikomman veren kanssa. Suomessa Folkhälsanin edeltäjä, yksi­tyi­nen Florinin komitea pyrki osoit­ta­maan suo­men­ruot­sa­lais­ten kuuluvan eri rotuun kuin suo­men­kie­li­set. Sekä Florinin komitea että Folkhälsan vas­tus­ti­vat suomen- ja ruot­sin­kie­lis­ten seka-avio­liit­to­ja.

1900-luvun alussa Pohjoismaissa sää­det­tiin avio­liit­to- ja ste­ri­li­saa­tio­la­ke­ja rotu­hy­gie­ni­aa yllä­pi­tä­mään. Suomen avio­liit­to­la­ki (1929) asetti aviol­li­sia rajoi­tuk­sia mm. ajan diag­nos­tii­kan mukai­sis­ta mie­li­sai­rauk­sis­ta kär­si­vil­le ja vaati epi­lep­ti­koil­ta ste­ri­loin­tia ennen avio­lit­toa. Näin estettiin epä­kel­po­ja perin­tö­te­ki­jöi­tä leviä­mäs­tä.

Pakkosterilointi saattoi odottaa myös ihmisiä, joilla oli “epä­so­si­aa­li­sia tai­pu­muk­sia”, kuten alko­ho­lis­mia ja pros­ti­tuu­tio­ta. Tahti kiihtyi 50 – 60 -luvuille saakka, jolloin yksi­näi­nen nainen saattoi saada abortin kyl­kiäi­se­nä pak­kos­te­ri­loin­nin.

  1. Sophy Bergenheim. Avainkäsitteet-sarja: Rotuhygienia, kan­san­ter­veys ja asian­tun­ti­ja­val­ta – kont­rol­lin moniu­lot­tei­suus

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Burleski on lavataidetta, joka tunnetaan ennen kaikkea näyttävästä estetiikasta ja tavastaan esittää seksuaalisuutta. Mitä burleskiesiintjät itse ajattelevat lajinsa estetiikasta? Entä kuinka lähellä median luomat mielikuvat burleskista ovat sitä kuvastoa, mitä esiintyjät itse haluavat lajinsa pariin tuottaa?

Kuukautissuojien ja tamponien verotus ovat puhuttaneet mediassa. Minttu Mikkonen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan kuukautissuojien arvonlisäveron laskemisesta ja totesi, että olisi aika puhua kuukautistasa-arvosta. Kuinka paljon tilaa tasa-arvon mallissamme on biologiselle ja sosiaaliselle erilaisuudelle?

Espoon hiippakunnan piispanvaalissa ehdolla oleva Juhani Holma pitää erikoisena toivetta, että miehet jättäytyisivät pois kisasta ja antaisivat tilaa edes yhdelle naiselle kirkon ylimmässä johdossa. Holma paheksuu myös sitä, että viimeaikaisissa piispanvaaleissa joidenkin äänestyskäyttäytymisen on ratkaissut kysymys samaa sukupuolta olevien parien mahdollisesta vihkimisestä, jota Holma itse ei kannata. Holman ’globaaliksi’ väittämä yksiavioinen, heteroseksuaalinen avioliittoihanne on kuitenkin syntynyt tietyssä kulttuurisessa, historiallisessa ja uskonnollisessa kontekstissa – samoin kuin muutkin ihanteet ja käytänteet.

Tanskan hallituksen on uutisoitu päättäneen laittaa “ghetoiksi” ja “rinnakkaistodellisuuksiksi” kutsumillaan alueilla asuvat lapset jo yksivuotiaana päiväkotiin vähintään 25 viikkotunniksi. Tällaisten termien käyttöä Saksassa analysoineet tutkijat ovat todenneet niiden herättävän voimakkaita negatiivisia assosiaatioita. Niiden käytön seurauksena alueeseen, ja ennen kaikkea sen asukkaisiin, kohdistuu sosiaalista stigmatisointia ja eriarvoistavaa politiikkaa, mikä voi johtaa syrjintään ja palveluiden katoamiseen alueelta.