Pohjoismainen rotuhygienia

Pakkosterilisaation perinteet Suomessa palaavat viime vuo­si­sa­dan alun rotu­hy­gie­ni­aan ja rotu­bio­lo­gi­aan, joka esitti ihmisten kuuluvan fyysisten piir­tei­den avulla ero­tet­ta­viin rotuihin.

Perinnöllisyyden aja­tel­tiin 1800 – 1900 -lukujen vaih­tees­sa sisäl­tä­vän “sosi­aa­li­sen perimän”. Syntyperä saattoi tehdä ihmisestä tai­pu­vai­sen ongel­ma­käy­tök­seen ja moraa­li­seen heik­kou­teen. Samoihin aikoihin ymmärrys sai­rauk­sien synnystä ja leviä­mi­ses­tä kasvoi, ja hoito siirtyi oireiden hoi­ta­mi­ses­ta ennal­taeh­käi­syyn. Keskeistä oli estää huonon perimän leviä­mi­nen.

Rotujen sekoit­tu­mi­sen uskottiin tuottavan ylemmän rodun veren­pe­rin­nön rappiota ja muita ikäviä seu­rauk­sia. Ruotsalainen rotu­bio­lo­gi Herman Lundborg varoitti ruot­sa­lais­ve­ren sekoit­tu­mi­ses­ta ”itä­balt­ti­lai­sen” ja ”lap­pa­lai­sen” eli suo­ma­lai­sen ja saa­me­lai­sen heikomman veren kanssa. Suomessa Folkhälsanin edeltäjä, yksi­tyi­nen Florinin komitea pyrki osoit­ta­maan suo­men­ruot­sa­lais­ten kuuluvan eri rotuun kuin suo­men­kie­li­set. Sekä Florinin komitea että Folkhälsan vas­tus­ti­vat suomen- ja ruot­sin­kie­lis­ten seka-avio­liit­to­ja.

1900-luvun alussa Pohjoismaissa sää­det­tiin avio­liit­to- ja ste­ri­li­saa­tio­la­ke­ja rotu­hy­gie­ni­aa yllä­pi­tä­mään. Suomen avio­liit­to­la­ki (1929) asetti aviol­li­sia rajoi­tuk­sia mm. ajan diag­nos­tii­kan mukai­sis­ta mie­li­sai­rauk­sis­ta kär­si­vil­le ja vaati epi­lep­ti­koil­ta ste­ri­loin­tia ennen avio­lit­toa. Näin estettiin epä­kel­po­ja perin­tö­te­ki­jöi­tä leviä­mäs­tä.

Pakkosterilointi saattoi odottaa myös ihmisiä, joilla oli “epä­so­si­aa­li­sia tai­pu­muk­sia”, kuten alko­ho­lis­mia ja pros­ti­tuu­tio­ta. Tahti kiihtyi 50 – 60 -luvuille saakka, jolloin yksi­näi­nen nainen saattoi saada abortin kyl­kiäi­se­nä pak­kos­te­ri­loin­nin.

  1. Sophy Bergenheim. Avainkäsitteet-sarja: Rotuhygienia, kan­san­ter­veys ja asian­tun­ti­ja­val­ta – kont­rol­lin moniu­lot­tei­suus

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.