Viime joulun alla pohdimme lahjan merkitystä sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Joulussa kyse erityisestä tunnelmasta, perheen kanssa yhteen kokoontumisesta, kodin tai ystäväpiirin omien jouluperinteiden noudattamisesta ja tietenkin yhdessä ruokailusta. Yhdessä aterioinnin merkitys korostuu vuosi vuodelta - etenkin, kun monet luopuvat lahjanannon perinteestä kerskakulutuksen joutuessa yhä rankemman kritiikin kohteeksi. Mitä jouluateriasta paljastuu antropologisen teorian valossa?

Ylen presidenttiehdokkaiden haastatteluissa ehdokkailta kysyttiin lähes täsmälleen samat kysymykset. Lyhyeen uutiseen oli tästä materiaalista leikattu kuitenkin vain hyvin pieni osa. Uutislähetyksessä näimme ja kuulimme, kuinka kahdelta miespuoliselta ehdokkaalta, Sauli Niinistöltä ja Pekka Haavistolta, kysyttiin Suomeen kohdistuvista uhkakuvista. Laura Huhtasaarelta taas kysyttiin mieheensä rakastumisesta.

”Miten voit olla varma siitä, että jaksat paneutua samaan tutkimusaiheeseen neljän vuoden ajan?” Tämä on kysymys, johon moni alkuvaiheen väitöskirjatutkija joutuu vastaamaan sekä tuttavien kysellessä urakuulumisia että epävarmuuden peikon hiipiessä oman pään sisälle. Koska tutkin kaivoskiistoja ja ympäristönhallintaa, vastaan yleensä tällaisiin kysymyksiin tutkimusaiheeni yhteiskunnallista tärkeyttä liputtaen. ”Nämä asiat vaikuttavat erittäin paljon paikallisten ihmisen elämään ja aiheuttavat päänvaivaa viranomaisille ja poliitikoille, joten lisää tutkimusta tarvitaan”, saatan sanoa.