Merirosvot miesten saappaissa

Esiintyminen eri suku­puo­len edus­ta­ja­na on palvellut his­to­rias­sa monia tar­koi­tuk­sia. Sen avulla on voinut välttää jopa hirt­to­la­van.

Merirosvot olivat 1700-luvun alussa merten kauhu ja symboli vapau­del­le val­tio­val­lan ikeestä. Kiinni jäänyt merirosvo päätyi hirteen — paitsi, jos hän oli nainen ja saattoi vedota ras­kau­teen. Naisia ei tuohon aikaan pidetty meri­kel­poi­si­na. Heidän läs­nä­olon­sa pelättiin aiheut­ta­van mie­his­tös­sä himon ruokkimaa kapi­na­hen­keä. Anne Bonnyn ja Mary Readin kaltaiset naiset eivät tästä välit­tä­neet, vaan pes­tau­tui­vat meri­ros­vo­lai­voil­le miehiksi naa­mioi­tu­nee­na.

Nämä naiset tulivat köyhistä ja haas­ta­vis­ta olo­suh­teis­ta. Heillä ei ollut mitään mene­tet­tä­vää: merille mieheksi kar­kaa­mi­nen oli mah­dol­li­suus vapauteen. Merillä pär­jä­täk­seen heidän oli oltava mies­puo­li­sia kol­le­goi­taan etevämpiä. Bonny ilmaisi voimaa ampumalla mie­his­tön­sä jäseniä hengiltä, jos nämä näyttivät taistelun aikana pelkoa. Read taas haastoi rakas­ta­jan­sa vihol­li­sen kak­sin­tais­te­luun, tappaen tämän ennen kuin poi­kays­tä­vä ehti edes paikalle. Aikalaistekstit kertovat piraat­ti­nais­ten kiroil­leen paljon, osal­lis­tu­neen kaikkiin tehtäviin merellä ja olleen täy­si­ve­ri­siä tais­te­li­joi­ta. Sekä Read että Bonny pal­jas­ti­vat ennen pitkää suku­puo­len­sa mie­his­töl­leen, ja heidät hyväk­syt­tiin joukkoon naisina.

Sekä Bonny että Read olivat aviot­to­mia lapsia. He oppivat ris­tiin­pu­keu­tu­mi­sen taidon jo pienenä, sillä heidän äitinsä kas­vat­ti­vat heidät poikina, suo­ja­tak­seen tyt­tä­ri­ään äpäryyden stigmalta. Kenties tämän aikansa normeista poik­kea­van suku­puo­li­kas­va­tuk­sen seu­rauk­se­na heistä kasvoi erittäin voi­mak­kai­ta ja itse­näi­siä ihmisiä, joilla oli ajan naisille asettaman roolin vas­tai­ses­ti pokkaa ottaa mitä halusivat.

  1. Marcus Rediker. When Women Pirates Sailed the Seas. The Wilson Quarterly, Vol. 17, No. 4.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä.

Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi?