Yleisradio “naisehdokasta” kehystämässä

Yle Uutiset kertoi torstaina pre­si­den­tin­vaa­lei­hin liittyvän vaa­li­ko­neen avaa­mi­ses­ta. Uutiseen oli liitetty pätkiä Yle Areenassa jul­kais­tuis­ta pre­si­dent­tieh­dok­kai­den haas­tat­te­luis­ta. Näissä haas­tat­te­luis­sa ehdok­kail­ta kysyttiin lähes täs­mäl­leen samat kysy­myk­set.

Lyhyeen uutiseen oli tästä mate­ri­aa­lis­ta leikattu kuitenkin vain hyvin pieni osa. Uutislähetyksessä näimme ja kuulimme, kuinka kahdelta mies­puo­li­sel­ta ehdok­kaal­ta, Sauli Niinistöltä ja Pekka Haavistolta, kysyttiin Suomeen koh­dis­tu­vis­ta uhka­ku­vis­ta. Laura Huhtasaarelta taas kysyttiin mieheensä rakas­tu­mi­ses­ta.

Kulttuurintutkijan näkö­kul­mas­ta täl­lai­sel­la toi­mi­tuk­sel­li­sel­la valin­nal­la uusin­ne­taan kuvaa miehistä ulko­po­li­tii­kan asian­tun­ti­joi­na. Naisen osaksi taas jää kertoa tun­teis­taan. Näin yllä­pi­de­tään perin­tei­siä suku­puo­li­roo­le­ja. Voidaan kysyä, koetaanko julkinen elämä edelleen enemmän miesten kuin naisten alueeksi?

Suomea pidetään usein suku­puol­ten välisen yhden­ver­tai­suu­den kannalta edis­tyk­sel­li­se­nä maana. Pohjoismaisen ajat­te­lu­ta­van mukai­ses­ti Suomessa pidetään tärkeänä, että suku­puo­leen kat­so­mat­ta kaikilla on yhtä­läi­set oikeudet ja mah­dol­li­suu­det toimia yhteis­kun­nas­sa.

Yhtäläiset oikeudet voivat tuntua itses­tään­sel­vyyk­sil­tä, mutta ne eivät ole sitä. Vallitseva asiain­ti­la on pitkän his­to­rial­li­sen kamp­pai­lun tulos. Esimerkiksi vielä 1900-luvun alussa naiset olivat juri­di­ses­ti avio­mies­ten­sä hol­houk­sen alla.

Aiemmin aja­tel­tiin, että julkinen elämä kuuluu lähes yksi­no­maan miehille, ja että naisten osana on toimia kodin piirissä. Harva enää ajattelee näin van­hoil­li­ses­ti, mutta tietyt van­hah­ta­vat käsi­tyk­set suku­puo­li­roo­leis­ta elävät silti sitkeästi ja tulevat esille joskus yllät­tä­vis­sä­kin tilan­teis­sa.

Monien ant­ro­po­lo­gien jakaman käsi­tyk­sen mukaan kulttuuri toimii juuri niin, että ihmiset eivät toi­mies­saan vält­tä­mät­tä edes huomaa uusin­ta­van­sa vakiin­tu­nei­ta kult­tuu­ri­sia malleja. Tuskin Yleisradion toi­mit­ta­jien tie­toi­se­na tar­koi­tuk­se­na oli ylläpitää van­hah­ta­via käsi­tyk­siä suku­puo­lis­ta. Kenties tuntui vain luon­te­val­ta leikata uutis­lä­he­tyk­seen Huhtasaaren haas­tat­te­lus­ta nime­no­maan se kohta, jossa hän kertoi pari­suh­tees­taan. Tämän valinnan seu­rauk­se­na Huhtasaaren ulko­po­liit­ti­set näke­myk­set jäivät kuitenkin kat­so­jal­le mys­tee­rik­si.

Yhteiskuntatieteilijän näkö­kul­mas­ta uutiset eivät ole objek­tii­vis­ta kuvausta todel­li­suu­des­ta, vaan erään­lai­sia som­mi­tel­mia. Se, mitä asioita som­mi­tel­maan valitaan, kertoo paitsi toi­mi­joi­den tie­toi­sis­ta int­res­seis­tä ja pyr­ki­myk­sis­tä, myös näiden jul­ki­lausu­mat­to­mis­ta ja pitkälti tie­dos­ta­mat­to­mis­ta arvoista ja käsi­tyk­sis­tä. 

Näennäisen tasa-arvoi­ses­sa maassa femi­nis­mil­le on helppo nauraa. Tilastotieteilijä voi osoittaa naisen euron myytiksi ja Henry Laasasen kaltainen mies­nä­kö­kul­maa edustava tutkija voi kysyä, mitä feminismi tekee miesten ongel­mil­le vai tekeekö mitään.

Miesten eman­si­paa­tiol­le voi olla tarvetta, mutta Yle Uutiset kuitenkin osoitti, että kult­tuu­ris­ten käsi­tys­ten tasolla nais­ten­kaan tasa-arvo ei vielä ole valmis. Kysymys on hyvin hitaasti muut­tu­vis­ta men­ta­li­tee­teis­ta, joiden muut­ta­mi­nen on aidon tasa-arvon edellytys.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki. Juusolle voi lähettää palautetta ja kommentteja sähköpostitse: palaute.koponen@gmail.com

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuningatar Elisabet riisuu oikean käden hansikkaansa ja näpäyttää puhujankorokkeella olevaa iPadin näyttöä. Yleisö taputtaa ja iloitsee. Valkokankaalle ilmestyy kuva Lontoon Tiedemuseossa näytillä olevasta kirjeestä. Kuvatekstin on allekirjoittanut kuningatar itse. Maaliskuussa 2019 anglosaksisessa mediassa pyörineet uutiset kuningattaren uudesta urasta somevaikuttajana ovat antropologisesta näkökulmasta katsottuna mielenkiintoisia.

Yle uutisoi hiljan, ettei koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen jako ole juuri vähentynyt Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana. Artikkeli esittelee erilaisia työelämätilastoja, joissa alojen jakautuneisuus näkyy selkeästi. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden antropologinen tarkastelu sosiaalisesti rakennettuina, eriarvoisesti arvotettuina ominaisuuksina tarjoaa näkökulmaa artikkelin teemaan.

Hakaristi ja ruiskaunokki ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten jokaisen symbolin merkitys rakentuu kulttuurisesti ja historiallisesti. Hakaristi on eräs ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä ornamenttisymboleista. Sitä on käytetty Euraasiassa laajalla alueella Japanista ja Intiasta aina Baltiaan ja Skandinaviaan saakka. Myös Suomessa hakaristi on ollut kuviona käytössä rautakaudelta lähtien.