Yleisradio “naisehdokasta” kehystämässä

Yle Uutiset kertoi torstaina pre­si­den­tin­vaa­lei­hin liittyvän vaa­li­ko­neen avaa­mi­ses­ta. Uutiseen oli liitetty pätkiä Yle Areenassa jul­kais­tuis­ta pre­si­dent­tieh­dok­kai­den haas­tat­te­luis­ta. Näissä haas­tat­te­luis­sa ehdok­kail­ta kysyttiin lähes täs­mäl­leen samat kysy­myk­set.

Lyhyeen uutiseen oli tästä mate­ri­aa­lis­ta leikattu kuitenkin vain hyvin pieni osa. Uutislähetyksessä näimme ja kuulimme, kuinka kahdelta mies­puo­li­sel­ta ehdok­kaal­ta, Sauli Niinistöltä ja Pekka Haavistolta, kysyttiin Suomeen koh­dis­tu­vis­ta uhka­ku­vis­ta. Laura Huhtasaarelta taas kysyttiin mieheensä rakas­tu­mi­ses­ta.

Kulttuurintutkijan näkö­kul­mas­ta täl­lai­sel­la toi­mi­tuk­sel­li­sel­la valin­nal­la uusin­ne­taan kuvaa miehistä ulko­po­li­tii­kan asian­tun­ti­joi­na. Naisen osaksi taas jää kertoa tun­teis­taan. Näin yllä­pi­de­tään perin­tei­siä suku­puo­li­roo­le­ja. Voidaan kysyä, koetaanko julkinen elämä edelleen enemmän miesten kuin naisten alueeksi?

Suomea pidetään usein suku­puol­ten välisen yhden­ver­tai­suu­den kannalta edis­tyk­sel­li­se­nä maana. Pohjoismaisen ajat­te­lu­ta­van mukai­ses­ti Suomessa pidetään tärkeänä, että suku­puo­leen kat­so­mat­ta kaikilla on yhtä­läi­set oikeudet ja mah­dol­li­suu­det toimia yhteis­kun­nas­sa.

Yhtäläiset oikeudet voivat tuntua itses­tään­sel­vyyk­sil­tä, mutta ne eivät ole sitä. Vallitseva asiain­ti­la on pitkän his­to­rial­li­sen kamp­pai­lun tulos. Esimerkiksi vielä 1900-luvun alussa naiset olivat juri­di­ses­ti avio­mies­ten­sä hol­houk­sen alla.

Aiemmin aja­tel­tiin, että julkinen elämä kuuluu lähes yksi­no­maan miehille, ja että naisten osana on toimia kodin piirissä. Harva enää ajattelee näin van­hoil­li­ses­ti, mutta tietyt van­hah­ta­vat käsi­tyk­set suku­puo­li­roo­leis­ta elävät silti sitkeästi ja tulevat esille joskus yllät­tä­vis­sä­kin tilan­teis­sa.

Monien ant­ro­po­lo­gien jakaman käsi­tyk­sen mukaan kulttuuri toimii juuri niin, että ihmiset eivät toi­mies­saan vält­tä­mät­tä edes huomaa uusin­ta­van­sa vakiin­tu­nei­ta kult­tuu­ri­sia malleja. Tuskin Yleisradion toi­mit­ta­jien tie­toi­se­na tar­koi­tuk­se­na oli ylläpitää van­hah­ta­via käsi­tyk­siä suku­puo­lis­ta. Kenties tuntui vain luon­te­val­ta leikata uutis­lä­he­tyk­seen Huhtasaaren haas­tat­te­lus­ta nime­no­maan se kohta, jossa hän kertoi pari­suh­tees­taan. Tämän valinnan seu­rauk­se­na Huhtasaaren ulko­po­liit­ti­set näke­myk­set jäivät kuitenkin kat­so­jal­le mys­tee­rik­si.

Yhteiskuntatieteilijän näkö­kul­mas­ta uutiset eivät ole objek­tii­vis­ta kuvausta todel­li­suu­des­ta, vaan erään­lai­sia som­mi­tel­mia. Se, mitä asioita som­mi­tel­maan valitaan, kertoo paitsi toi­mi­joi­den tie­toi­sis­ta int­res­seis­tä ja pyr­ki­myk­sis­tä, myös näiden jul­ki­lausu­mat­to­mis­ta ja pitkälti tie­dos­ta­mat­to­mis­ta arvoista ja käsi­tyk­sis­tä. 

Näennäisen tasa-arvoi­ses­sa maassa femi­nis­mil­le on helppo nauraa. Tilastotieteilijä voi osoittaa naisen euron myytiksi ja Henry Laasasen kaltainen mies­nä­kö­kul­maa edustava tutkija voi kysyä, mitä feminismi tekee miesten ongel­mil­le vai tekeekö mitään.

Miesten eman­si­paa­tiol­le voi olla tarvetta, mutta Yle Uutiset kuitenkin osoitti, että kult­tuu­ris­ten käsi­tys­ten tasolla nais­ten­kaan tasa-arvo ei vielä ole valmis. Kysymys on hyvin hitaasti muut­tu­vis­ta men­ta­li­tee­teis­ta, joiden muut­ta­mi­nen on aidon tasa-arvon edellytys.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.

Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?

Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.

Kouluruokalan jäteastian vieressä roikkuu juliste, joka kehottaa oppilaita olemaan heittämättä ruokaa roskiin. Plan Internationalin taannoiset mainokset bussipysäkillä herättelivät ohikulkijaa teiniraskauden vaaroihin. Yhteistä näillä valistuskampanjoilla on se, että niiden objektiksi on valittu ruskea tyttö. Ruskea tyttö ei kerro tarinaa itse: häntä käytetään esineenä kerrottaessa ruoan epätasa-arvoisesta jakelusta tai teiniraskauden vaaroista. Sillä, joka kertoo tarinan ruskean tytön puolesta, on valtaa.