Mistä on kauniit somalinaiset tehty?

Kulttuuri vaikuttaa ihmisten näke­myk­seen siitä, mikä on kaunista. Somalikulttuurissa nais­kau­neus nähdään monen tekijän summana. Somalikulttuurin kau­neusi­han­teet ovat saaneet vai­kut­tei­ta muun muassa ara­bi­kult­tuu­ris­ta ja islamin uskon­nos­ta, jotka ran­tau­tui­vat Somaliaan ara­bi­siir­to­lais­ten myötä 900-luvulla.

Somalikulttuurissa suku­puo­li­roo­lit ovat usein hyvin kon­ser­va­tii­vi­set, jolloin karkeasti sanottuna naisten vastuulla on kodista ja eri­tyi­ses­ti pienten lasten kas­va­tuk­ses­ta huo­leh­ti­mi­nen, ja perheen pää eli mies hoitaa kodin ulko­puo­li­set toimet. Tämä johtaa usein esi­mer­kik­si siihen, että soma­li­nai­nen on talou­del­li­ses­ti mie­hes­tään riip­pu­vai­nen. Perinteiset suku­puo­li­roo­lit ja talou­del­li­nen riip­pu­vuus­suh­de kuvaavat koke­muk­sie­ni mukaan hyvin myös Suomessa asuvien, eri­tyi­ses­ti iäk­kääm­pien, soma­li­nais­ten elämää.

Muun muassa edellä mai­ni­tuil­la val­ta­suh­teil­la on ollut vai­ku­tuk­sia soma­li­nais­ten kau­neusi­han­tei­siin. Ihanteet siis saattavat ainakin osittain olla nime­no­maan miesten ajatuksia kauniista naisesta, joita naiset toteut­ta­vat taa­tak­seen itselleen talou­del­li­ses­ti varman tule­vai­suu­den ja uskon­nol­li­ses­ti kun­nial­li­sen aseman yhteis­kun­nas­sa, mikä on usein edellytys avio­liit­toon pää­se­mi­sel­le. Ylipäänsä soma­li­nai­nen on usein se, joka kantaa suvun ja laa­jem­min­kin yhtei­sön­sä kunniaa. 

Sosiaaliantropologi Lucy Lowe on tehnyt tut­ki­mus­ta Kenian pää­kau­pun­gin Nairobin Eastleigh-lähiön soma­li­nais­ten kau­neusi­han­teis­ta. Tutkimuksessa hän nosti esiin, että soma­li­kult­tuu­rin mukai­ses­ti nime­no­maan soma­li­nais­ten tulee niin sanotusti kantaa somali-iden­ti­tee­tin lippua, jossa olen­nai­ses­sa osassa ovat kau­neusi­han­teet. Lowen mukaan miehet puo­les­taan ennem­min­kin kiel­täy­tyi­vät pitämästä yllä soma­li­kult­tuu­rin perin­tei­siä miesten asuja ja halusivat pukeutua ulko­mail­ta tuotuihin län­si­maa­lai­siin vaat­tei­siin.

Olen itsekin huomannut, että somali-iden­ti­tee­tin yllä­pi­tä­mi­nen ja kunnia liittyvät nime­no­maan soma­li­nais­ten elämään ja heidän kau­neusi­han­tei­siin­sa. Tämän vuoksi etsin tässä artik­ke­lis­sa punaista lankaa nimenoman soma­li­nais­ten ker­to­mis­ta kau­neusi­han­teis­ta. Edellisissä kap­pa­leis­sa esi­tel­ty­jen val­ta­suh­tei­den vuoksi on mie­len­kiin­tois­ta kysyä, ”mikä tarkoitus kau­neu­del­la on soma­li­kult­tuu­ris­sa?”. Tämä kysymys onkin oleel­li­ses­sa osassa punaisen langan met­säs­tyk­ses­sä.

Somalinaisten kau­neusi­han­tei­siin kuuluu monen­lai­sia tekijöitä. Olen koonnut tähän artik­ke­liin eri­tyi­ses­ti niitä ihanteita, jotka ovat tut­ki­mus­ten ja omien koke­mus­te­ni mukaan kes­kei­ses­sä osassa soma­li­nais­ten kau­neusi­han­teis­sa. Artikkelin sitaatit ovat pääosin soma­li­tyt­tö­jen kau­neusi­han­tei­ta käsit­te­le­vän kan­di­daa­tin­tut­kiel­ma­ni aineis­tos­ta. Aineistona olen käyttänyt lisäksi sek­su­aa­li­neu­von­ta­työs­sä­ni soma­li­tyt­tö­jen ja –naisten kanssa käymiäni kes­kus­te­lui­ta ja edellä mainitun sosi­aa­liant­ro­po­lo­gin, Lucy Lowen, tut­ki­mus­ta. Tekstin val­mis­tus­vai­hees­sa olen myös kon­sul­toi­nut useaa eri soma­li­kult­tuu­rin edustajaa.

Kuva: Nicole Mason (CC0)

Kauniista vaimosta kauniiksi äidiksi

Somalityttöjen mukaan Suomessa on vallalla lii­al­li­nen laihuuden ihan­noin­ti, mikä ei heidän mie­les­tään ole soma­li­kult­tuu­rin mukaista. Suomessa asuva soma­li­tyt­tö kertoi minulle, ettei ”… lai­huu­des­sa ole mitään pahaa, kunhan sillä on rajansa”. Islamin uskonnon mukaan terveyttä ei saa vaarantaa, mikä myös kertoo siitä, ettei lii­al­li­nen laihuus ole hyväksi. Eräs toinen soma­li­tyt­tö kertoi, että ”Ihminen joka haluaa olla laiha kun keppi se ei ole kaunista. Se vaarantaa terveyttä ja se on uskontoni kannalta kiel­let­tyä…” Toisen mielestä taas ”ei pitäis laih­dut­taa… sillä vaikka olisi lihava tai laiha ovat saman arvoisia”.

Kuva: Kira auf der Heide (CC0)

Voidaan sanoa, että soma­li­kult­tuu­ris­sa­kin ihan­noi­daan naisen hoik­kuut­ta. Tämä kuitenkin riippuu Lowen tut­ki­muk­sen mukaan siitä, kuinka paljon naisella on lapsia. Somalikulttuurissa pidetään isoja perheitä suuressa arvossa, kuten myös pää­asias­sa kaik­kial­la isla­mi­lai­ses­sa maa­il­mas­sa. Tämän myötä ison perheen äitejä usein kun­nioi­te­taan. Tämä on noussut useasti esiin myös sek­su­aa­li­neu­von­ta­työs­sä­ni soma­li­nais­ten kes­kuu­des­sa.

Kokemusteni mukaan somalien kes­kuu­des­sa usein aja­tel­laan, että ison perheen äidin ei tarvitse enää miettiä niin paljoa ulko­muo­to­aan. Häneltä olisi koh­tuu­ton­ta edel­lyt­tää hoik­kuut­ta, koska hänen tulee ensi­si­jai­ses­ti keskittyä lapsiinsa ja heille hyvänä olemiseen.

Jos soma­li­kult­tuu­ris­sa nainen on puo­les­taan lapseton tai vain muutaman lapsen äiti, hänet usein miel­le­tään ensi­si­jai­ses­ti vaimoksi, jonka tulee näyttää hehkeältä miehensä silmissä. Hehkeältä näyt­tä­mi­sen aja­tel­laan auttavan esi­mer­kik­si avio­mies­tä pysymään uskol­li­se­na. Jos aviomies ei ole uskol­li­nen ja perhekoko jää pieneksi, voi se olla soma­liyh­tei­sös­sä häpeäl­lis­tä.

Eastleighn soma­li­nai­set pyr­ki­vät­kin näyt­tä­mään muutamien ras­kauk­sien jäl­keen­kin vielä hehkeältä avio­mie­hen­sä silmissä. He olivat esi­mer­kik­si huo­lis­saan siitä, mitä raskaus ja imetys tekevät heidän var­ta­lol­leen ja tämän myötä sek­su­aa­li­sel­le vie­hät­tä­vyy­del­le. Tämän huolen vuoksi, he saat­toi­vat käyttää esi­mer­kik­si joustavia paksuja vöitä, jotta he saisivat vyötärön samaan hoikkaan kuntoon kuin se oli ennen raskautta. Osa saattoi käyttää myös laih­du­tus­pil­le­rei­tä, joita mark­ki­noi­tiin naisille mediassa, ja joita tuotiin ulko­mail­ta, esi­mer­kik­si Egyptistä.

Etnistä kauneutta’ — pehmeät hiukset, suora nenä ja vaalea iho

Somalikulttuurissa kauneus kuvastaa myös etniseen ryhmään kuu­lu­mis­ta. Kauneusihanteina nähdään esi­mer­kik­si elin­voi­mai­set hiukset, suora nenä ja vaalea iho. Lowen tut­ki­muk­ses­sa nousi esiin, että tällaista kauneutta pidetään merkkinä ”etnisestä puh­tau­des­ta” (eng. ethnic purity).

Somalinaisten mukaan tällaiset, etnistä kauneutta kuvaavat piirteet antavat niiden kan­ta­jas­ta kuvan hieman ylemmän luokan kan­sa­lai­se­na. Lowen mukaan tämä johtuu siitä, että karhean tukan, leveän nenän ja tumman ihon saatetaan ajatella kuvas­ta­van Somalian bantuja. Bantujen etninen ryhmä on kohdannut paljon syrjintää niin Somaliassa kuin Somalian rajojen ulko­puo­lel­la­kin. Tämä juontuu pääosin siitä, että heidän uskotaan olevan orjien jäl­ke­läi­siä ja tämän vuoksi muita somaleja ”alempana”. Tämä ‘etninen kauneus’ siis erottaa soma­li­nai­set ban­tu­nai­sis­ta. Eastleighn soma­li­nai­set kertoivat, että he eivät halua tulla yhdis­te­tyk­si näihin ”alemman” luokan kan­sa­lai­siin, jolloin esi­mer­kik­si tukan hauk­ku­mi­nen karheaksi voitiin kokea louk­kaa­vak­si.

Myös haas­tat­te­le­ma­ni soma­li­ty­töt kertoivat, että hiusten tulee olla hyvässä kunnossa. Vaalean tukan he yhdis­ti­vät sek­su­aa­li­seen pidät­täy­ty­mi­seen, ikään­ty­mi­seen, yksi­näi­syy­teen ja epä­toi­voon. Osa soma­li­ty­töis­tä kuitenkin kelpuutti lyhyemmät ja myös vaalean ruskeat hiukset: ”Hiusten väri olisi tummat hiukset kuten ruskea. Voi olla myös vaalean ruskeat. Hiusten pituus tulisi olla joko pitkät rintoihin asti tai lyhyet, mutta ei siili- tai polk­ka­hiuk­sia.

Kuva: Ignacio Campo (CC0)

Kauniista nenästä soma­li­ty­töt kir­joit­ti­vat, että ”nenä saisi olla pieni”. He puhuivat lisäksi myös muun­lai­ses­ta ulkoi­ses­ta kau­neu­des­ta: ”Naama pitäisi olla hyvässä kunnossa… Meikkien tulisi olla kevyet. Hampaat hyvässä kunnossa, niiden tulisi olla valkoiset. Silmien koolla ei ole väliä.” Useampi soma­li­ty­töis­tä kertoi myös, että ”silmien värillä ei ole väliä, mutta jos tulisi valita niin taivaan siniset tai vaalean ruskeat silmät”.

Viimeinen tässä yhtey­des­sä käsi­tel­tä­vä etnisen kauden piirre, vaalean ihon ihanne, nousi esille Eastleighn soma­li­nais­ten kes­kuu­des­sa. Somalinaiset ajat­te­li­vat samoin kuin esi­mer­kik­si monet thai­maa­lai­set, intia­lai­set ja tan­sa­nia­lai­set naiset, että tumma iho on likaisen ja ruman näköinen. He halusivat tässä yhtey­des­sä toteuttaa näke­mys­tään etnisestä kau­neu­des­ta ja erot­tau­tua bantuista.

Somalinaiset saat­ta­vat­kin käyttää erilaisia rasvoja val­kais­taak­seen ihoaan. Tällaisia rasvoja myydään myös Suomessa joissain etnisissä kaupoissa. Olen huomannut, että Suomen soma­li­nai­set käyttävät ihoa val­kai­se­via rasvoja, mutta niiden käyttöä ei niinkään perus­tel­la sillä, että he eivät halua näyttää bantuilta.

Eräs tuntemani soma­li­mies sanoi, että soma­li­poi­kien ja -miesten käsitys kauniista naisesta on län­si­maa­lais­tu­nut. Voikin olla, että Suomessa soma­li­nais­ten ihon val­kai­se­mi­sen syynä on halu olla enemmän län­si­maa­lai­sen näköinen. Ehkä siis kyse on siitä, että ”län­si­mai­nen on kaunista, ja kauniit menes­ty­vät”, kuten AntroBlogin toi­mi­tuk­sen viime vuonna jul­kai­se­mas­sa kom­men­taa­ris­sa kir­joi­tet­tiin.

”Kaunis nainen peittää itsensä”

Peittävä pukeu­tu­mi­nen kertoo islamin uskonnon kun­nioit­ta­mi­ses­ta ja sää­dyl­li­ses­tä sekä kun­nial­li­ses­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Islamin uskonnon kun­nioit­ta­mis­ta pidetään soma­li­kult­tuu­ris­sa hyvin kauniina jo itsessään. Lähes jokainen soma­li­tyt­tö kertoikin, että ”kaunis nainen peittää itsensä”. Tytöt näkivät peit­tä­väs­ti pukeu­tu­neen naisen kauniina, vaikka eivät itse sillä hetkellä pukeu­tu­neet peit­tä­väs­ti.

Kuva: Janko Ferlič (CC0)

Musliminaisten pukeu­tu­mi­nen kertoo usein heidän juu­ris­taan ja etnisestä taus­tas­taan. Somalinaisille yleinen jilbaab on pitkä, yleensä yksi­vä­ri­nen kaapu, joka peittää suurimman osan pitkästä hameesta, hiukset, kaulan ja län­si­mai­ses­ti puetun ylä­var­ta­lon. Yksi soma­li­tyt­tö kirjoitti, että ”olihan se (jil­baa­biin pukeu­tu­mi­nen) suuri päätös, sillä sen pitäminen tuo erään­lais­ta vastuuta”. Jilbaab edustaa pukeu­tu­jan­sa sisäisiä arvoja ja maailmaa, jonka tulee tulla esiin myös pukeu­tu­jan kun­nial­li­ses­sa käy­tök­ses­sä. Siihen ei siis tule pukeutua ilman, että on valmis käyt­täy­ty­mään sen mukai­ses­ti, mitä mus­li­miyh­tei­sö jilbaabiin pukeu­tu­neel­ta odottaa.

Myös muun­lai­nen mus­li­mi­nais­ten peittävä pukeu­tu­mi­nen edel­lyt­tää pukeu­tu­jal­ta kun­nial­lis­ta käytöstä. Jotkut käyttävät jilbaabin lisäksi kasvot peittävää niqab-kas­vo­hun­tua. Tämä kas­vo­hun­tu peittää kaiken muun paitsi silmät. Niqabiin ei ole Suomessa totuttu ja sen käyttö on tuonut naisille erilaisia ongelmia. Esimerkiksi viran­omais­ten on ollut lähes mah­do­ton­ta tunnistaa niqabiin pukeu­tu­neen hen­ki­löl­li­syyt­tä, koska kasvoista ei näy muuta kuin silmät. Somalityttöjen yleinen asu koulussa on puo­les­taan päähuivi eli hijab, jolla usein viitataan myös eri tyylisiin pään­peit­tä­viin huiveihin, ja pitkä hame yhdis­tet­ty­nä län­si­mai­seen yläosaan ja kenkiin.

Somalityttöjen mukaan pal­jas­ta­van pukeu­tu­mi­sen tuloksena on pet­tä­mi­nen: ”Vähäinen pukeu­tu­mi­nen herättää kiin­nos­tus­ta ja kokei­lun­ha­lua… Musliminaiset puo­les­taan ovat uskol­li­sia omiin miehiin. Ja näin ollen tarve herättää toisen miehen huomiota emme näe aiheel­li­se­na.” Naisten on siis heidän mie­les­tään hyvä suojautua katseilta.

”Kaunis nainen omistaa sisäisen kauneuden, joka sisältää ulkoisen kauneuden”

Edellisessä luvussa nousi esiin, että peittävä pukeu­tu­mi­nen tuo niin pukeu­tu­neel­le aina myös vastuuta. Tämä johtuu siitä, että peittävä pukeu­tu­mi­nen edustaa jotain syvempää kuin vain pin­nal­lis­ta siveel­lis­tä pukeu­tu­mis­ta: se vel­voit­taa mus­li­mi­nais­ta käyt­täy­ty­mään kun­nial­li­sen mus­li­mi­nai­sen tavoin. Peittävä pukeu­tu­mi­nen tuleekin mus­li­mi­nai­sil­le ajan­koh­tai­sek­si vasta silloin, kun he ovat sisäi­ses­ti valmiita käyt­täy­ty­mään kun­nial­li­ses­ti. Kuvaan seu­raa­vak­si tätä sisäistä valmiutta käsit­teel­lä ”sisäinen hijab”. 

Islamilaisessa maa­il­mas­sa uskotaan pitkälti, että sisäinen kauneus ilmaisee itsensä kasvojen ja silmien kautta, sillä kasvot ja silmät ovat sielun peili. Tämän vuoksi sisäisen kauneuden aja­tel­laan olevan kaiken perustana. ”Sisäisen hijabin” mukaan naisen tuleekin ensi­si­jai­ses­ti olla kaunis muslimina, joka sitten heijastuu myös ulospäin ulkoi­sek­si kau­neu­dek­si. Niin paljon kuin ulkoista kauneutta arvos­te­taan, ei soma­li­tyt­tö­jen mielestä mikään ole kau­niim­paa kuin sisäinen kauneus. ”Sisäinen hijab” siis nähdään ulkoista hijabia tär­keäm­pä­nä.

Eräs soma­li­tyt­tö kertoi näin:” Mielestäni kaunis nainen omistaa sisäisen kauneuden, joka sisältää ulkoisen kauneuden, itse­luot­ta­muk­sen, tavoit­teel­li­suu­den ja täy­del­li­sen elämän tajun… sisäinen kau­neu­te­ni korjaa tar­vit­taes­sa ulkoista kau­neut­ta­ni.” Toinen soma­li­tyt­tö taas listasi enem­män­kin mus­li­mi­nai­sen sisäistä kauneutta: ”Minun mielestä kaunis nainen on nainen, joka on muslimi, jolla on käy­tös­ta­vat, osaa pukeutua, jolla on hyvä luonne ja per­soo­nal­li­suus, joka rukoilee kaikki 5 sään­nöl­lis­tä rukousta päivässä, joka pukeutuu uskonnon mukai­ses­ti, noudattaa uskonnon lakia ja sellainen, joka on pirteä, iloinen ja hauska.

Kuva: Soroush Karimi (CC0)

Pisteitä i:n päällä – karvojen poistoa, tuoksuja ja hennatatuointeja

Kauneuteen liitetään niin sanotusti pisteeksi i:n päälle muun muassa karvaton vartalo ja hyvän­tuok­sui­suus, jotka perus­tu­vat pitkälti profeetta Muhammadin esi­merk­kiin. Jos soma­li­nai­set haluavat kau­nis­tau­tua vielä enemmän, esi­mer­kik­si häitään varten, koris­ta­vat he kehoaan hen­na­ta­tuoin­neil­la näyt­tääk­seen vie­hät­tä­väm­mil­tä hää­päi­vä­nään. Hennatatuointeja laitetaan usein pitkään ja tämän vuoksi näen tämän perinteen tärkeänä osana naisten yhdes­sä­olon kult­tuu­ria.

Karvojen pois­ta­mi­seen liittyen voi soma­li­nai­sil­la olla hieman eri­mie­li­syyk­siä, mutta ainakin Eastleighn soma­li­nai­sil­la yleinen mielipide oli, että iso osa iho­kar­vois­ta tulee poistaa. Ihokarvojen pois­ta­mi­nen on hyvin yleistä myös Suomen soma­li­nais­ten kes­kuu­des­sa.

Islamin uskonnon mukaan myös hyvän­tuok­sui­suus on keskeistä: Muhammadin uskotaan olleen herkkä pahalle hajulle. Tähän liittyy oleel­li­ses­ti ajatus siitä, että hyvän­tuok­sui­nen ihminen on puhdas ja hygiee­ni­nen. Eastleighn soma­li­nais­ten mukaan hyvällä tuoksulla halutaan erot­tau­tua Nairobin muista pahan­ha­jui­sik­si koetuista joukoista, kuten kenia­lai­sis­ta.

Hennatatuoinneilla koris­tel­laan kädet, jalat ja joskus myös rintakehä. Niitä tehdään ainakin Suomessa usein myös arki­päi­vi­nä, ei pel­käs­tään hääjuhlia varten. Hennatatuointien tekeminen kave­reil­le on ollut isossa roolissa, kun olen pitänyt sek­su­aa­li­neu­von­taa nuorten mus­li­mi­tyt­tö­jen parissa. Erityisesti käsiä on koris­tel­tu mitä hie­noim­min koristein ja usein soma­li­ty­töt ovat tienneet jo etukäteen kuka porukasta osaa tehdä hie­noim­mat hen­na­ta­tuoin­nit. Kauneusilloissa on hen­na­ta­tuoin­tien lisäksi lakattu kynsiä ja laitettu kave­rei­den hiuksia nätisti.

Kuva: Julie Johnson (CC0)

Tekeekö ympärileikkaus naisesta kauniin?

Tyttöjen ympä­ri­leik­kaus on perinne, jota on har­joi­tet­tu jo kauan ennen islamin uskontoa. Sillä viitataan eri­lai­siin kult­tuu­ri­siin ja muihin ei-hoi­dol­li­siin toi­men­pi­tei­siin, joissa vahin­goi­te­taan tai pois­te­taan joko osittain tai kokonaan naisen sukue­li­miä. Tänä päivänä tätä perin­net­tä har­joi­te­taan Afrikan eri yhtei­sö­jen lisäksi myös muun muassa Arabian nie­mi­maal­la ja joissain Aasian yhtei­söis­sä.

Kokemukseni mukaan Suomessa puhutaan tänä päivänä ennemmin sukue­lin­ten sil­po­mi­ses­ta, joka kuvastaa paremmin toi­men­pi­teen bru­taa­li­suut­ta. Ympärileikkaus-termi antaa monille vir­heel­li­ses­ti kuvaa, että tyttöjen ympä­ri­leik­kaus on jotenkin rin­nas­tet­ta­vis­sa poikien ympä­ri­leik­kauk­seen. Tästä kertoo muun muassa se, että eri­tyi­ses­ti viime vuonna Suomen mediassa käytiin paljon kes­kus­te­lua sil­po­mi­sen kieltävän eril­lis­lain tar­peel­li­suu­des­ta. Tästä aiheesta on kir­joit­ta­nut esi­mer­kik­si Siru Aura.

Puhun itse tässä ympä­ri­leik­kauk­ses­ta, koska termiä on käytetty Lowen tut­ki­muk­ses­sa, mutta myös omien koke­mus­te­ni mukaan se on sil­po­mis­ta vakiin­tu­neem­pi termi soma­li­nais­ten kes­kuu­des­sa. Lisäksi olen kokenut, että varsinkin iäk­kääm­pien soma­li­nais­ten kanssa puhuminen ympä­ri­leik­kauk­ses­ta on hel­pot­ta­nut aiheesta kes­kus­te­lua, tunteita vielä voi­mak­kaam­min herät­tä­vän sil­po­mi­nen-termin käyt­tä­mi­nen ei siis aina ole mie­le­käs­tä. 

Itse en ole törmännyt Suomessa mie­li­pi­tee­seen, jonka mukaan naisen ympä­ri­leik­kaus tekisi hänestä kauniin. Ennemminkin soma­li­ty­töt ja -naiset ovat kysyneet minulta, voiko ympä­ri­leik­kaus olla syynä esi­mer­kik­si siihen, että yhdyntä sattuu tai että lähei­syyt­tä ei halua suhteessa ollenkaan. Eastleighn soma­li­nai­set kuitenkin puhuivat ympä­ri­lei­ka­tus­ta naisesta nime­no­maan kauniina ja nai­ma­kel­poi­se­na, miehelle kel­paa­va­na mor­sia­neh­dok­kaa­na.

Vaikka ympä­ri­leik­kauk­sel­le annetaan erilaisia syitä, Eastleighn soma­li­nai­set kertoivat, että geni­taa­lien tun­to­her­kim­pien osien pois­ta­mi­nen auttaa tyttöä pidät­täy­ty­mään yhdyn­näs­tä ennen avio­liit­toa. Ympärileikattu tyttö kuvastaa heidän mie­les­tään neit­seel­lis­tä ja moraa­lis­ta tyttöä. Avioliiton ulko­puo­li­nen yhdyntä taas toisi häpeää tytölle itselleen ja hänen per­heel­leen. Eastleighn soma­li­nai­set myös pitivät suljettua ja sileää ympä­ri­lei­kat­tua emä­ti­ni­hoa ulkoi­ses­ti kau­niim­pa­na ja hygiee­ni­sem­pä­nä kuin ympä­ri­leik­kaa­ma­ton­ta. Ympärileikkaus siis kuvasti naisille ”sisäistä hijabia”, mutta myös ulkoista kauneutta.

Eastleighn soma­li­nai­sis­ta osa kertoi, että he aikovat leik­kaut­taa tyttönsä, koska se on kult­tuu­ril­li­ses­ti mer­kit­tä­vää. Osa perusteli jät­tä­vän­sä tyt­tä­ren­sä ympä­ri­leik­kaa­mat­ta sillä, että islamin uskonto ei sitä vaadi, ja he kokivat sen van­hen­tu­nee­na ja pri­mi­tii­vi­se­nä käy­tän­tö­nä. Itse olen Suomessa tavannut useita soma­li­nai­sia, jotka on ympä­ri­lei­kat­tu. Suomessa koulun käyneet soma­li­nai­set kau­his­te­li­vat perin­net­tä eivätkä aikoneet ympä­ri­leik­kaut­taa tyt­tö­lap­si­aan. Aihe on kuitenkin hyvin arka kes­kus­tel­ta­vak­si, joten poik­keuk­sia varmasti on (lue lisää esim. täältä ja täältä).

Kuva: hannah grace (CC0)

Kaunis somalinainen nyt ja tulevaisuudessa

Somalikulttuurissa kau­neusi­han­tei­den koetaan olevan osaltaan miehiä, osaltaan uskonnon kun­nioit­ta­mis­ta varten. Osaltaan sen koetaan erottavan ”meidät muista” ja osaltaan yhdis­tä­vän soma­li­kult­tuu­rin edustajia. Osaltaan kau­neusi­han­teet saattavat myös auttaa soma­li­nais­ta pidät­täy­ty­mään siveel­li­sel­lä polulla ennen avio­liit­toa. Kauneusihanteet ovat myös somali-iden­ti­tee­tin raken­ta­mis­ta ja ylläpitoa varten. Somalinaisille omasta kult­tuu­ri­pe­rin­teen­sä kiinni pitäminen kuvastaa jat­ku­vuut­ta, joka tuo jär­jes­tys­tä ja kont­rol­lia keskelle välillä hyvin kaoot­tis­ta­kin maailmaa.

Yksi tuntemani soma­li­mies kertoi minulle lyhyesti soma­li­mies­ten näkö­kul­maa kauniista naisesta: ”Suurin osa pojista tykkää vaa­leam­mas­ta ihosta… Suurin osa myös pitää pitkistä kiharista hiuksista. Vartalon muoto pitäisi olla sopusuh­tai­nen, ei liian laiha eikä liian iso­ko­koi­nen. Poikien mielestä naaman pitäisi olla luon­nol­li­sen kaunis… Moni poika tai mies myös ajattelee kauneuden ohella naisen tai tytön suh­tau­tu­mis­ta omaan kult­tuu­riin tai uskontoon, mikä on mer­kit­tä­vä osatekijä suhteen luo­mi­ses­sa tai ete­ne­mi­ses­sä.” Tämä kommentti puoltaa aiemmin tässä tekstissä nos­tet­tu­ja soma­li­nais­ten näkö­kul­mia kauniista naisesta.

On kuitenkin mie­len­kiin­tois­ta, että sama mies kertoi: ”Luulen, että Somali poikien kau­ni­si­han­teet ovat hieman län­si­maa­lais­tu­neet.” Lisäksi Suomessa kou­lu­tuk­sen saaneet soma­li­nai­set ovat usein esi­mer­kik­si talou­del­li­ses­ti itse­näi­sem­piä, mikä saattaa olla isokin askel kohti ihanteita, joissa miesten mie­li­pi­teil­lä ei ole niin suurta mer­ki­tys­tä kuin aiemmin. Muun muassa län­si­maa­lais­tu­mi­nen ja muutokset val­ta­suh­teis­sa saat­ta­vat­kin aiheuttaa kau­neusi­han­tei­den muut­tu­mis­ta.

Käsitys kau­neu­des­ta muuttuu ajan ja paikan mukaan. Sanotaankin, että nainen on aina ollut kaunis, mutta eri tavoilla ja eri aikoina. Aika näyttää, mistä kauniit soma­li­nai­set on tehty tule­vai­suu­des­sa. 

  • Podcast-lukija: Bruno Gronow
  • Verkkotaitto: Taina Cooke
  • Artikkelikuva: James Douglas (CC0)

Kirjoittaja

Tiina Alakärppä on Turun yliopiston uskontotieteen tohtorikoulutettava (FT), auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS) ja teologian maisteri (TM). Hänen väitöskirjansa alustavana työnimenä on ”Islamin uskonnon, seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden monet kasvot”. Väitöskirjatyö on kuljettanut Tiinaa useiden kouluttajan työtehtävien ja maahanmuuttajien parissa tehtävän seksuaalineuvontatyön pariin.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Milla 21.3.2018 klo 10:44

    Eastleighn soma­li­nai­set myös pitivät suljettua ja sileää ympä­ri­lei­kat­tua emä­ti­ni­hoa ulkoi­ses­ti kau­niim­pa­na ja hygiee­ni­sem­pä­nä kuin ympä­ri­leik­kaa­ma­ton­ta”

    Mikä tar­kal­leen on “emätiniho” tässä yhtey­des­sä? Tuskin tar­koi­te­taan emättimen lima­kal­voa, koska sitä ei taval­li­ses­ti näe kuin gyne­ko­lo­gi. Emätin on se sisällä piilossa oleva kohdun ulkoisiin syn­ny­ty­sye­li­miin yhdistävä lihas­put­ki ja se ei kyllä voi olla ulkoi­ses­ti kauniimpi saati sileä. Tarkoitetaanko lai­nauk­ses­sa sittenkin häpyä eli vulvaa ja ulkoisia syn­ny­ty­se­li­miä (niiltä osin, mitä vielä on jäljellä sil­po­mi­sen jälkeen)? Pyytäisin tark­kuut­ta termien käytössä,kun on kyse melko olen­nai­ses­ta osasta naisen kehoa.

    Vastaa

Lue myös nämä:

Tiibetiläisessä ilmahautauksessa vainajan ruumiista hankkiudutaan eroon tarjoamalle se haaskalintujen syötäväksi. Käytäntöön liittyy näkemyksiä elämän kunnioittamisesta ja kuolemasta ensisijaisesti henkisenä tapahtumana.

Iltapäivisin monissa japanilaisissa yrityksissä avataan radio ja aloitetaan työntekijöiden yhteinen voimisteluhetki. Hetkeen kuuluu venyttelyä ja mahdollisesti voimisteluliikkeitä, joillain työpaikoilla käytössä saattaa olla myös kiipeilyteline.

Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.

Breakdancen liikekieli on vahvaa ja maskuliinista. Siihen kuuluu paljon voimaa ja tarkkuutta vaativia liikkeitä, pysäytyksiä ja hyppyjä. Toisaalta sen historiaan ja lajin kulttuuriin kuuluu hauskanpito ja yleisön viihdyttäminen. Mitä breakdance merkitsee sen harrastajille ja heidän identiteetin kokemukselleen?