Myrsky kaljatuopissa

Kaupoissa myytävän oluen pro­sent­ti­ra­jas­ta käytyyn kes­kus­te­luun kiin­nit­tyy ant­ro­po­lo­gi­ses­ti tul­kit­tu­na hyvin perus­ta­via kysy­myk­siä hyvästä elämästä, arvosta sekä yksilön ja yhteis­kun­nan suhteesta. Millainen elämä ja millaiset elä­män­ta­vat ovat arvok­kai­ta? Mikä on valtion rooli elä­män­ta­po­jen sää­te­li­jä­nä?

Kärjistetysti: Miksi ihmisiä saadaan piinata puhe­lin­myyn­nil­lä, vaikka samaan aikaan on rikos, jos aikuinen ihminen tislaa pontikkaa tai polttaa paukut? Lakien taustalla oleva etiikka on aina pol­vei­le­va. Ehkä yksi­lön­va­pauk­sia koros­ta­val­le libe­ra­lis­mil­le ruo­ka­kau­pas­sa myytävän oluen pro­sent­ti­ra­ja on tärkeämpi asia kuin vaikkapa moni­mut­kai­set kysy­myk­set sosiaali- ja ter­veys­pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­ses­ta.

Toisesta näkö­kul­mas­ta alko­ho­li­lain koko­nai­suu­dis­tus oli savuverho, joka vei huomiota tär­keäm­mil­tä asioilta. Alkoholi herättää voi­mak­kai­ta tunteita, joten median on helppo tarttua aiheeseen. Silloin tär­keäm­mät asiat saattavat jäädä vähem­mäl­le huomiolle.

Keskiolut on ollut mer­kit­tä­vä sosi­aa­li­nen inno­vaa­tio. Se on mieto vaih­toeh­to päih­dyt­tä­vim­mil­le alko­ho­li­juo­mil­le. Mikäli THL:n laskelmat nelo­so­luen vapaut­ta­mi­sen haitoista pitävät paikkansa, on keskiolut vuo­si­kym­men­ten saatossa pelas­ta­nut useampia henkiä kuin mak­san­siir­rot yhteensä. Pääministeripuolue Keskustan vaa­li­lu­pauk­se­na oli kaupoissa myytävän oluen pro­sent­ti­ra­jan lasku. Kakkosoluen sijasta saimmekin kaup­poi­hin limu­vii­nat.

Olvin pani­mo­tuot­tei­siin tutus­tu­neet tietävät, että pani­mo­teol­li­suu­den ole­mas­sao­lon jul­ki­lausut­tu­na tar­koi­tuk­se­na on ollut tarjota miedompia vaih­toeh­to­ja vii­nan­hi­mon vil­lit­se­mil­le suo­ma­lai­sil­le. Jo Topelius puhui lasia­pos­to­leis­ta — ja hyvältä sanomalta saattaa lasi­pul­lo­jen kilinä kra­pu­las­sa kuu­los­taa­kin.

Hyvää olutta voisi valmistaa nykyistä mie­dom­pa­na­kin. Nelosoluen vapaut­ta­mis­ta oikeu­tet­tiin kulut­ta­jan valin­nan­va­ran paran­ta­mi­sel­la, vaikka kulut­ta­jan valin­nan­va­raa olisi voinut parantaa myös se, jos pro­sent­ti­ra­jaa olisi hieman laskettu. Tällöin mar­ket­tei­hin olisi saatu laaja valikoima kol­me­pro­sent­ti­sia oluita.

Kliininen alko­ho­li­tut­ki­mus on osoit­ta­nut alkoholin tur­miol­li­suu­den. Toisaalta lähes kaikkeen ihmisen toi­min­taan liittyy riskejä ja haittoja. Kulttuurintutkimuksen näkö­kul­mas­ta on mie­len­kiin­tois­ta, että juuri alkoholin kohdalla haitoista puhuminen korostuu. Kenties alkoholi on liian tasa-arvoinen ja liian helposti saa­ta­vil­la oleva mie­li­hy­vän lähde. Siksi sitä on kont­rol­loi­ta­va.

Alkoholilla on myös paikkansa. Alkoholi ja muut päihteet voivat toimia yhteis­kun­nan jär­jes­tys­tä yllä­pi­tä­vä­nä vara­vent­tii­li­nä. Ei olekaan ihme, että vanha työ­väen­lii­ke korosti aikanaan rait­tiu­den mer­ki­tys­tä. Joskus kansan oopiumi on vain oopiumia – tai olutta.

Stalin laski aikoinaan vodkan hintaa luo­des­saan lujaa perustaa sosia­lis­mia tavoi­tel­leel­le neu­vos­to­liit­to­lai­sel­le val­tio­ka­pi­ta­lis­mil­le. Sipilälle riitti nelo­so­luen saa­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen. Toisaalta Sipilän muutkin tavoit­teet ovat vaa­ti­mat­to­mam­pia.

Peruskaava on sama. Alkoholi turvaa yhteis­kun­nan vakauden. Kun siis seuraavan kerran kuljet paha­mai­nei­sen räkälän ohi ja vilkaiset teras­sil­la istuvaa iloista joukkoa, et kenties näe vain onnet­to­mia juo­ma­rei­ta, vaan hienoja miehiä ja naisia, jotka omalla tavallaan pitävät pystyssä yhteis­kun­taa. He ansait­se­vat kaiken kun­nioi­tuk­sem­me.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki. Juusolle voi lähettää palautetta ja kommentteja sähköpostitse: palaute.koponen@gmail.com

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuningatar Elisabet riisuu oikean käden hansikkaansa ja näpäyttää puhujankorokkeella olevaa iPadin näyttöä. Yleisö taputtaa ja iloitsee. Valkokankaalle ilmestyy kuva Lontoon Tiedemuseossa näytillä olevasta kirjeestä. Kuvatekstin on allekirjoittanut kuningatar itse. Maaliskuussa 2019 anglosaksisessa mediassa pyörineet uutiset kuningattaren uudesta urasta somevaikuttajana ovat antropologisesta näkökulmasta katsottuna mielenkiintoisia.

Yle uutisoi hiljan, ettei koulutuksen ja ammattien sukupuolen mukainen jako ole juuri vähentynyt Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana. Artikkeli esittelee erilaisia työelämätilastoja, joissa alojen jakautuneisuus näkyy selkeästi. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden antropologinen tarkastelu sosiaalisesti rakennettuina, eriarvoisesti arvotettuina ominaisuuksina tarjoaa näkökulmaa artikkelin teemaan.

Hakaristi ja ruiskaunokki ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten jokaisen symbolin merkitys rakentuu kulttuurisesti ja historiallisesti. Hakaristi on eräs ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä ornamenttisymboleista. Sitä on käytetty Euraasiassa laajalla alueella Japanista ja Intiasta aina Baltiaan ja Skandinaviaan saakka. Myös Suomessa hakaristi on ollut kuviona käytössä rautakaudelta lähtien.

Helmikuun alussa kuolleen mäkihyppääjä Matti Nykäsen henkilöhahmossa yhdistyvät urheilullinen ylivoima ja vuosien saatossa syventyneet henkilökohtaiset ongelmat. Juuri Nykäsen henkilöhahmon ristiriitaisuus tekee sekä hänestä itsestään että hänen kuolemaansa seuranneesta julkisesta keskustelusta antropologisesti kiinnostavia pohdinnan aiheita.