Maailman myydyin viina

Eteläkorealaiset kuuluvat maailman kovimpiin viinan juojiin. Paikallinen soju on maailman myydyin kirkas viina, jolla on mer­kit­tä­vä kult­tuu­ri­nen rooli. “Montako pulloa sojua pystyt juomaan?”, kysytään uudelta tut­ta­vuu­del­ta.

Sodan jäl­kei­ses­sä Koreassa ase­pal­ve­lus teki pojista miehiä ja opetti heidät roisiin juo­ma­kult­tuu­riin. Miesten hal­lin­noi­mas­sa liike-elämässä soju-juomingit olivat tärkeitä osoi­tuk­sia mas­ku­lii­ni­suu­des­ta ja voimasta. Miesten ole­tet­tiin viettävän vapaa-aikansa parem­min­kin kol­le­goi­den kanssa kännissä kuin kotona selvin päin. Tämän seu­rauk­se­na kaikki korea­lai­set tuntevat pai­kal­li­sen tuu­ri­juo­pon, rähisevän “sedän”: hän on se riitaa haastava, naisia häi­ri­köi­vä mölyävä urpo, joka löytyy joka baarista.

Modernisaation myötä naiset osal­lis­tu­vat perin­tei­ses­ti miehille varat­tui­hin toimiin, myös sojun juomiseen. Viinan vahvuuden ja huma­la­ha­kuis­ten juo­ma­ri­tu­aa­lien vuoksi juo­min­kei­hin osal­lis­tu­vat naiset ovat vaarassa nolata itsensä muut­tu­mal­la aggres­sii­vi­sik­si ja karkeiksi — omi­nai­suuk­sia, jotka ovat ris­ti­rii­das­sa pehmoisen ja lempeän nai­si­han­teen kanssa. Sojun alko­ho­li­pi­toi­suut­ta onkin viime vuo­si­kym­me­ni­nä laskettu aiemmasta, vähintään 30 %:sta, alle 20 %:iin. Samalla siihen lii­tet­tä­vät mie­li­ku­vat ovat muut­tu­neet mas­ku­lii­ni­ses­ta femi­nii­ni­sem­mäk­si, tulisesta pehmeäksi.

Tämä pehmeys näyttää hiipineen sojusta myös miehen malliin. Moderni korea­lai­nen mies, jota nimi­te­tään “kas­vis­syö­jä­mie­hek­si”, on huo­maa­vai­nen ja lempeä, huolehtii ulko­näös­tään, ja hänellä on naisia ystävinä. Ihanne poikkeaa aiemmasta “lihan­syö­jä­mie­hen” mallista, johon liittyy aggressio, äänekkyys ja raisu ryyppäys äijä­po­ru­kal­la. “Pehmeämpi” soju siis auttaa naisia säi­lyt­tä­mään nor­ma­tii­vi­sen roolinsa humal­tues­sa, ja sen voidaan tulkita osaltaan luovan uutta mas­ku­lii­ni­suut­ta.

  1. Nicholas Harkness. Softer soju in South Korea. 2013.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Maanviljelykulttuurit mahdollistivat väestönkasvun ja sitä kautta niin kutsutun korkeakulttuurin kehittymisen. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?

Helmikuun alussa kuolleen mäkihyppääjä Matti Nykäsen henkilöhahmossa yhdistyvät urheilullinen ylivoima ja vuosien saatossa syventyneet henkilökohtaiset ongelmat. Juuri Nykäsen henkilöhahmon ristiriitaisuus tekee sekä hänestä itsestään että hänen kuolemaansa seuranneesta julkisesta keskustelusta antropologisesti kiinnostavia pohdinnan aiheita.