Pad China

Maailman tunnetuin thai-ruokalaji, pad thai, on oikeas­taan kii­na­lai­nen annos nimeltään ”pais­tet­tu­ja nuu­de­lei­ta thai-tyyliin”.

Sen nousu Thaimaan kan­sal­lis­ruo­ak­si on soti­las­dik­taat­to­rin aktii­vi­sen kam­pan­join­nin ansiota 1930- ja -40 -luvuilla, jolloin thai-iden­ti­teet­tiä pyrittiin vah­vis­ta­maan. Ruokalajin juur­rut­ta­mi­sek­si jaettiin reseptejä ja kärryjä sen myymiseen. Muiden kan­sal­li­suuk­sien har­joit­ta­ma katu­ruo­ka­kau­pus­te­lu kiel­let­tiin ”Osta thaita” -kam­pan­jas­sa ja pro­pa­gan­daa tehtiin myös slo­ga­nil­la ”nuudelit ovat lounaasi”.

Pääministeri Plaek Phibunsongkhram eli Phibun oli selvinnyt monista val­lan­kaap­pauk­sis­ta ja 2. maa­il­man­so­das­ta. Hän uskoi maan tule­vai­suu­den olevan vaarassa, sillä se oli ainoa Kaakkois-Aasiassa, jota euroop­pa­lai­set suur­val­lat eivät olleet kolo­ni­soi­neet. Valloittajat oikeut­ti­vat tekonsa ”sivi­li­saa­tion levit­tä­mi­sel­lä”, joka poh­jim­mil­taan auttoi taka­pa­jui­sia natiiveja. Vahva ja yhte­näi­nen kan­sal­lis­kult­tuu­ri toimisi siis puo­lus­tuk­sen aseena: se viestisi sivis­ty­nees­tä kan­sa­kun­nas­ta, jota olisi syytä kun­nioit­taa.

Phibun laati 12 kult­tuu­ris­ta man­daat­tia thai-kult­tuu­rin yhte­näi­syy­den lisää­mi­sek­si. Siamin nimellä tunnettu maa oli etnisesti moni­muo­toi­nen ja pai­kal­li­si­den­ti­tee­tit olivat vahvoja. Paikalliskielet ja -murteet kiel­let­tiin kouluissa ja thai-taus­tai­sil­le työn­te­ki­jöil­le luotiin kiin­tiöi­tä kii­na­lais­ten hal­lit­se­mil­la aloilla. Uudistuksiin kuului myös kehotus käyttää län­si­maa­lai­sia vaatteita perin­teis­ten sijaan. Lisäksi kaikkien tuli jul­ki­sil­la paikoilla käyttää hattua ja lopettaa betel-päh­ki­nöi­den pureskelu.

Useat man­daa­teis­ta ovat hiipuneet his­to­ri­aan, mutta toisten vai­ku­tuk­set ovat olleet pit­kä­kes­toi­sia. Siam nimettiin Thaimaaksi ja pad thai lan­see­rat­tiin kan­sal­lis­ruo­ka­na.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Muinaisessa maya-yhteiskunnassa kaakao oli paljon enemmän kuin herkullinen juoma. Se oli aateliston merkittävissä rituaaleissa ja juhlissa käyttämä herkku, jota uhrattiin jumalille ja haudattiin vainajan mukaan matkalle tuonpuoleiseen. Kaakao oli myös sekä valuuttaa että lääke, joka sopi niin vatsalle kuin tulehdusten hoitoon.

Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?