Yle Radio 1:n Havaintoja ihmisestä -sarjan yhdeksännessä jaksossa toimittaja Satu Kivelä keskustelee yhdessä ympäristötutkija ja ekoteologi Panu Pihkalan kanssa ympäristöahdistuksen kokemuksesta ja ilmastonmuutoksen herättämistä tunteista meissä pohjoismaalaisissa. Pystyn samaistumaan kaikkiin jaksossa kuultaviin ihmisiin, jotka ovat kertoneet Kivelälle sähköpostitse ympäristötuskastaan. Antropologina mielestäni erityisen kiinnostava huomio on, kuinka ihmiset kokevat henkilökohtaista surua siitä, kun heidän lähiympäristönsä luonnonpaikat tuhoutuvat.
Iso osa luonnonpaikkojen muuttumista on seurausta ihmisen tietoisesta toiminnasta, mutta nykyään ympäristö muuttuu usein myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Metsiä raivataan asutuksen ja viljelysmaiden tieltä, vesistöt tummuvat saasteista ja kaupungissa on paljain silmin nähtävissä yhä enemmän päästöistä johtuvaa savusumua ja roskia.
Kuunnelman jaksossa eräs nainen kertoo surevansa hänelle merkityksellisen lähimetsän hakkuuta. Muistan itsekin, kuinka lapsena mökötin monta päivää, kun talomme viereinen rakas leikkimetsä raivattiin uuden omakotitalon tieltä. Luonnonpaikat ja maisemat ovat ihmisille tärkeitä – ikään katsomatta – ja niiden menettäminen vaikuttaa tunteisiimme voimakkaasti.
Antropologiassa on tutkittu paljon maiseman ja ihmisten suhdetta, sekä erityisesti sitä, miten muuttuva maisema vaikuttaa ihmisten kokemukseen itsestään yksilöinä ja ryhmänä. Maisemien tuhoutuminen pakottaa ihmiset luomaan uusia narratiiveja yhteisönsä menneisyydestä. Menetyksen teema on olennainen monelta osin myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin liittyen. Esimerkiksi tulvia, kuivuutta ja nälänhätää pakenevat ihmiset, niin kutsutut ilmastopakolaiset, joutuvat arjen ongelmien lisäksi painimaan kotipaikkansa menetykseen liittyvien tunteiden kanssa.
Papua-Uuden-Guinean yonggom-kansa kärsi 1980- ja 90-luvuilla läheisen kaivoksen aiheuttamista ympäristötuhoista ja alueen eliölajien katoamisesta. Yonggomien maailmankuvassa paikat ovat tärkeitä: ihmiset keräävät elämänsä varrella paljon käytännön tietoa eri paikkojen kasveista ja eläimistä, ja elämänkerrat ja historia liitetään voimakkaasti aina paikkaan ja maisemaan. Esimerkiksi metsässä kävellessään yonggomit voivat muistella metsästäjiä, jotka leiriytyivät tietyn kahden polun risteyksessä, tai ihmistä, joka istutti puun juuri tietylle paikalle ennen kuolemaansa.
Koska maisemat liittyvät ihmisten toimintaan ja historiaan, niiden tuhoutuminen samalla siirtää sijoiltaan menneisyyden muistot – ikään kuin irrottaa ankkurin paikkaan sidotuilta tapahtumilta. Yonggomien keskuudessa muuttuneet luonnonpaikat koetaan siten tyhjiksi ja menetetyiksi, ja niiden muisteleminen herättää surun tunteita.
Vastaavanlaisia etnografisia esimerkkejä löytyy paljon, joskaan en ole törmännyt kovinkaan moneen tutkimukseen, joka keskittyisi nimenomaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien ympäristötuhojen nostattamiin tunteisiin. Ehkä antropologien tulisikin perehtyä tähän aiheeseen entistä enemmän nyt, kun ympäristötuskan potemisesta tuntuu tulevan yhä tavallisempaa. Toivottavasti samalla kuitenkin surun ja menetyksen tunteista puhuminen helpottuu, sillä todistettavasti me pohjoismaalaiset emme ole tunteidemme kanssa yksin.
Havaintoja ihmisestä -sarja on kuultavissa Yle Radio 1:llä torstaisiaamuisin, ja myös Yle Areenassa. AntroBlogin toimituksen jäsenet kommentoivat sarjan jaksoja toisinaan aihetta täydentävillä, antropologisilla kolumneilla.
Lukemista
- Martta Haveri: Muuttaako ilmasto meitä?
- Bea Bergholm: Ympäristöantropologia
- Ahola, Gronow, Räisänen. Professori Kaartinen: Ihminen osana ympäristöä.
- Stuart Kirsch, 2001. Changing Views of Place and Time along the Ok Tedi. Teoksessa Mining and Indigenous Lifeworlds in Australia and Papua New Guinea, toim. Alan Rumsey ja James Weiner.
- Julie Cruickshank, 2005. Do Glaciers Listen? Local Knowledge, Colonial Encounters, and Social Imagination.
- Kirsten Hastrup, 2009. The Question of Resilience: Social Responses to Climate Change.
- Fikret Berkes, 2012. Sacred Ecology.
- Crate & M. Nuttal (toim), 2009. Anthropology and Climate Change: From encounters to actions.
